 |
| Kauppis-Heikki 1900-luvun alussa |
Kauppis-Heikki, oik. Heikki Kauppinen (7. kesäkuuta 1862 Iisalmi – 3. syyskuuta 1920 Lapinlahti), oli suomalainen kirjailija ja kansakoulunopettaja.Hänen äitinsä oli leskiemäntä Tiina Kristiina Loviisa Remes (o.s. Kauppinen). Heikki Kauppisen puoliso vuodesta 1890 oli Johanna (Hanna) Korhonen (k. 1927).
 |
| 1939-40 Ville Kauppinen |
 |
| Ville Kauppinen porsaanostossa. |
Hän Ville-enona oli ainoa Savonkadun Kauppisten miespuolinen edustaja,jonka olen tavannut..
Kaikki muut olivat kuolla kupsahtaneet ennen minun syntymääni,osa perin nuorina..
60-luvun alussa hän kävi Salossa pappilassamme käymässä karjakuorma-autolla,koska hänet tunnettiin rantasalmelaisena sikakauppiaana...osteli ja myi sikoja ympäri Suomenmaata.
Hän oli sodan jälkeen muuttanut vaimoineen jostain syystä Rantasalmelle. Syyn muuttoon luulisin olleen Kalle Kauppisen velkojen takia Mulanniemen maatilan ja Savonkadun kiinteistöjen myynti.
Kauppiskuvista päätellen hänet tunnettiin jo 30-luvulla Iisalmessa sianlahtaajana- ja ostajana.
Hänet löydettiin kuvien perusteella Iisalmen kaupungin ja muiden Ylä-Savon pitäjien markkinoilla seisomasta ja istumasta miesporukoissa.
Hänelle Kalle Kauppisen veristä siirtynyt akvaviittigeeni oli yhtenä syynä kiertelyyn..
Lainaan kappaleen kirjoituksestani Koiranelämää,kissankalaa ja lukkarinrakkautta Kauppisten ja Lukkaristen eläinrakkaudesta seuraavaa:
 |
| 1922 ca.Kauppisten ja alustalaisten muksuja Mulan talon nurkalla.Kaisa istumassa oikealla ja Ville keskellä toisessa rivissä.Ralon koira takavasemmalla rengin sylissä. |
Pappilassa pidettiin kotieläimiä ja kotieläimistä.
Isäpastori ei niinkään ollut eläinihmisiä,jollei puhuta seurakunnan lampaista sekä ihmisen karitsasta.
Karitsat ja lampaat ovat laumaeläimiä.
Pula-aikana jopa nälkää kärsineenä hänestä Iisalmen Savonkadun kortteerin ympäristössä liikkuvat kaksi- ja nelijalkaiset elukat kuuluivat pataan taikka paistinpannulle.
Naapurin kauppias Kauppisella oli puodin pihassa ketjussa kiinni kylläkin Halli-pystykorva,mutta se kuuluikin työkoirarotuun eli vartiokoiriin eikä suuhun pistettäväksi. Koiria ei kuulema pistetty poskeen kuin jossain Kauko Aasiassa
Koiranpidossa piti olla tarkoitus.
Iisalmen rikkaiden pieniä sylikoiria,perhoskoiria,puudeleita ja kääpiöpinssereitä hän vihasi.
Ne kun räkyttivät mamsellien turkkien muhvien turvasta ja lämmöstä umpivaunujen ikkunoiden takaa vain sen takia,että olivat pitkälle jalostettuja räkyttäjiä jo syntyjään.
Sellaisia hän piti maailman hyödyttömimpinä otuksina,mitä Herra oli koskaan luonut maan päälle ja joita ihminen oli jalostanut koirankuvikseen.
Hallia ei kyllä saanut syödä,vaikka kuinka kurni suolissa Kauppisten puodin takaportailla Laineen poikien kanssa kuivan leivän kerjuussa. Juho-isän arkkuverstaan nurkissa kulkevia mirrejäkään ei saanut teilata eikä syödä,koska ne pitivät tontin puhtaana hiiristä ja rotista ja joille äiti aina pisti tappopalkaksi kahvitassillisen maitoa portaille. Päästäisiä kissat eivät huolineet niiden erikoisesta hormonaalisesta hajusta,mikä sattui olemaan jyrsijän erikoista puolustusmekanismia.Tappoivat kyllä niinkuin huvikseen feliinisillä saalistajanvaistoillaan ja leikkivät sekä pompottelivat niitä tassuilla saaliin lihan pehmentämiseksi.
Kissat lisäksi pitivät Kauppisten pihan rekolissa vahtia kottaraisista ja mustarastaista,joidenka mieliherkkua olivat puutarhamansikat.
Näitä rosvolintuja ei edes variksenpelätin peloittanut,mutta kapine olikin vain variksille tarkoitettu.
Korttelin mirrit olivat siis työkissoja.
Kauppias Kalle Kauppinen ei eläinrakkaana osallistunut hirvenkaatoihin eikä muihin metsästyslajeihin,mutta sianlahtauksessa hän oli haka. Sikamaisen taidon Kauppisten kolmanneksi vanhin poika Ville oppi kotoaan ja koko elämänsä osti sekä myi sikoja elämäntyönään.
Kalle piti myös tallissa paria lämminveristä ravihevosta.
Pokaalejakin raveista oli tullut ja voittoja vedonlyönneistä,mitkä menivät joko kaulasta alas akvaviitina taikka markkoina lompsasta markustajakotien pokkaringeissä Kajaanissa,Oulussa ja Viipurissa. Pelihimostaan huolimatta hän oli kertonut naapurin arkkupuusepän pojalle,joka oli lapsesta asti oli ollut Sanna-tyttären kasvinkumppaneita,että naimakaupan ehtona oli papiksi lukeminen.
 |
| Riitta Kauppinen |
Sanna Mulanniemen tilalla oli hevosnaisia ja vielä ilmavalvontalottana kirjoitti päiväkirjaansa Hevosmiehen kalenteriin,kun hänen sotilaspastorimiehensä kirjasi Karjalan kannaksen Ihantala-Tali-rintama-akselin tapahtumia rintamalta Ajastaikoihin ja Aseveljen kalenteriin.
Kerran pula-aikana naapuritalon Laineen Edvin oli velipoikiensa kanssa tuonut metsästä ansaan astuneen piisamin,minkä he olivat kolauttaneet hengiltä kivenmurikalla.Elukka oli jäänyt lanka-ansaan patonsa vieressä.
Laineiden veljesten äidin pesutuvassa nämä keittivät sen nyljettynä ituisten jakkupottujen ja kuivuneiden tillinvarsien kanssa valurautapadassa kiilto silmissä oikeasta piisaminlihamuhennoksesta.
Arkkutimpurin veljessarjakin oltiin kutsuttu piisamipeijaisiin.
Piisaminahan he olivat myyneet eräälle kiertävälle laukkuryssälle,joka oli maksanut viisikymmentä kopeekkaa kehumalla ostostaan avoteilla ja toprahujilla,sulloessaan sitä reppuunsa.
Piisamimuhennos meni hetkessä muriseviin mahoihin,vaikka se maistui pesulipeälle sekä kyykäärmeelle.
Viikon pojat oksentelivat ja ripuloivat piisamin myrkkyjä sisuksistaan pihamaan nokkosille.
Piisameista ei edes kuuluisa Amerikan salojen tutkija ja erämies Daniel Boone ole kertonut syöneensä,vaikka pitikin piisamihattua kutreillaan.
1970-luvulla Antti oli rovastina katsellut kesämökkinsä väritelevisioista,miten kokki Kolmonen oli piisamitieteestä tuntevan ja ohjelmassa vierailevan riistakokin kanssa tehneet piisamimuhennosta..pahoinvoinnin noustessa kurkkuun lapsuuden muistoista.
--Piisami puussa..Besame mucho!
Hän oli huudahtanut piisamimuhennoksesta,joka oltiin valmistettu katajanmarjaliemessä...napsauttaessaan television pois päältä inhossaan.
 |
| Mulan lehmät lypsyllä |
 |
| Ville Riitta-äidin kanssa markkinapotretissa Iisalmen torilla. |
 |
| Ville 2. oikealta markkinapotretissa |
 |
| Ville ohjaimissa ja Kalle Junior takavasemmalla rekiajelulla |
Ville-enon vaimon nimeä valitettavasti en muista.
Kalle Kauppinen liikemiehenä osti ja myi kaikenlaista puodinpidon ohella. Hän osti myös vuotia ja taljoja,panemalla ilmoituksen 6.1.1917 Salmettareenkin...Ostetaan lampaan ja vasikannahkoja ja talia päiwän kork. hinnoilla..
 |
| Arkuntekijä ukkini Juho Heikki Lukkarinen |
Kotonamme puhuttiin usein Iisalmen Antikaisista,joten tämäkin yhteys selvisi.
 |
| 1939 ca.Kaisa ja Villen vaimo |
 |
| 1939 ca. Ville vaimoineen |
Kaisa-kappalaiska ja Antti-kappalainen 50-60-luvuilla Salon pappilassa aina puhuivat iisalmelaisista tutuistaan ja sukulaisistaan,kuten Hyvärisistä,Huotareista,Kärkkäisistä,Ruotsalaisista ("Ruohtalaesista"),Lappalaisista,Niskasista,Partasista,Parviaisista,kääriäisistä.Pentikäisistä jne. Lisäksi he puhuivat Lapinlahdesta,Suonenjoesta,Nilsiästä,Pielavedestä,Kiuruvedestä jne,joissa asui sukulaisia ja joista ilmeisesti Lapinhdelta alunperin osa Kauppisten sukua oli lähtöisin..
Isä puhui taas iisalmelaisista pappismieskavereista Simojoista,Gulineista,Laguksista ja Kurkisuonioista jne..
Iisalmen ja Kuopion Laitiset samoin olivat heidän keskusteluissaan mukana..etenkin Timo Laitinen eli meille pappilan muksuille Timo-setä,joka kävi meitä helssaamassa Helsingistä..
 |
| Antin 1944 Ajastaika ja 1945 Aseveljen kalenteri |
Laitiset olivat Kaisa Kauppisen lähisukulaisia.
Iisalmen ja Kuopion Laitiset
LAITINEN AARNE ILMARI 23.07.1899 Kuopion mlk.K.5.10.53
 |
| Aarne eli Aappo Laitinen |
 |
| Timo Laitinen vanhempiensa sylissä |
 |
| Aarne Aappo Laitinen morsiamineen kaksoishäissä |
Leppävirran Laitiset olivat Suonenjoelta. Osa Laitisia tuli Kiuruvedeltä.
 |
| Jenny Laitinen eli Jenni-täti |
LAITINEN JENNY ELINA 13.05.1897 Leppävirta.k.5.2.1955
Kansaneläkelaitoksen tiedot.  |
| Timo Laitisen hääkuva |
Antin vuoden 1944 Ajastajan tammikuun tyhjille sivuille ennen päiväkirjaotsikkoa kenttäpappi oli kirjoittanut tärkeitä osoitteita ja numeroita.
Stm. Timo Laitinen
5/1556
Salmila 1430
½ 3409
Antin 1945 Aseveljen kalenterissa oli vienti:
Torstai 31.5. IisalmiTimo lähti Tuusniemelle.(Kaisan serkku Timo Laitinen)
(Tuusniemi sijaitsee Pohjois-Savon maakunnan kaakkoisosassa, Kuopion ja Joensuun puolivälissä. Sen naapurikunnat ovat Heinävesi, Kaavi, Kuopio, Leppävirta ja Outokumpu.)
Laitisen Timon murtonumero sotamiehen perässä on salainen kenttänumero komentopaikasta.
Timo-sedän Nässi (Nash)
Timo-sedän Nässi (Nash)
 |
| Vanhassa Mobilisti-lehdessä Timo Laitinen nojaa 1953 Nash Statesmaninsa kylkeen |
 |
| Timo Laitisen 1953 Nash Statesman By Juhart |
Autohullulle papinpojalle Timon vaaleanpunaisen Nashin ,rekisterinumero KC-78 ,saapuminen pappilan paraatioven eteen oli egoa kohentavaa,koska papinpesue pääsi sillä liukumaan kauppalan pääkadulle.
Jussin alemmuuskompleksikin naapurin pöksytehtaan perijäpoikien edessä kaikkosi eikä Lammervojen sininen 56-mallinen mersu 220S ollutkaan enää maailman paras auto.
Nashiä edusti Suomen Voimavaunu Oy ja Kuopiossa sen oma osastonsa.Ennen sotia liike myi amerikkalaista Nashiä,Lafayetteä,Ajaxia,Diamond T-kuorma-autoja ja brittiläistä Morrista.
Suomeen tuotiin ohimenevän runsaasti jenkkiautoja nimenomaan 1951–52, mutta markan vuonna 1953 toteutettu devalvaatio "tyssäytti" autokaupan itäautoja lukuun ottamatta vuosiin 1957–58 asti.
Nash Statesmanin kokoinen neuvostoliittolainen 8 hengen ZIM-"loistoauto" varustettuna radiolla ja lämmityslaitteella maksoi v.1953 1 275 000 markkaa,kun taas 23 hv,nelisylinterinen "Piikkinokka"-Moskvitsh maksoi 360 000 mk ja 50 hv, 5h,nelisylinterinen Pobeda 695 000 mk.
Amerikkalaisista kalliimmista ja laadukkaammista autoista haaveiltiin, mutta vain harvoilla oli niihin varaa.
Autovero otettiin Suomessa käyttöön vuonna 1958 alunperin tilapäisenä vuoden mittaisena verona, jota perittiin uusien henkilöautojen ja moottoripyörien hankinnan yhteydessä. Autoveroa edelsi vuonna 1953 käyttöön otettu hinnantasausmaksu, jonka tavoitteena oli pitää ajoneuvojen myyntihinnat tasaisina valuuttakurssien ja kauppamuotojen vaihteluissa. Autoveron perusteena oli valtion huono rahatilanne ja siitä oli tarkoitus luopua heti kun valtion taloudellinen tilanne paranee. Autoverotus on kuitenkin jäänyt pysyväksi veroksi ja sitä on vuosikymmenten varrella muutettu useaan otteeseen.
Amerikassa 1952 Nash Statesman Super 4-ovinen Sedan maksoi 2175 dollaria ja Custom 2310 dollaria-Superia valmistettiin 27304 kpl ja Customia vain 1872 kpl .Dollarin ja markan kurssi oltiin v.1948 haarukoitu 320 markkaan.
Autovero otettiin Suomessa käyttöön vuonna 1958 alun perin tilapäisenä vuoden mittaisena verona, jota perittiin uusien henkilöautojen ja moottoripyörien hankinnan yhteydessä. Autoveroa edelsi vuonna 1953 käyttöön otettu hinnantasausmaksu, jonka tavoitteena oli pitää ajoneuvojen myyntihinnat tasaisina valuuttakurssien ja kauppamuotojen vaihteluissa. Autoveron perusteena oli valtion huono rahatilanne ja siitä oli tarkoitus luopua heti kun valtion taloudellinen tilanne paranee. Autoverotus on kuitenkin jäänyt pysyväksi veroksi ja sitä on vuosikymmenten varrella muutettu useaan otteeseen.a. Vero oli suoritettava ennen ajoneuvon rekisteröimistä, ja se oli aluksi 30 % ajoneuvon verotusarvosta. Ammattimaiseen liikenteeseen rekisteröidyt ajoneuvot saivat kuitenkin vapautuksen tästä.
Jussin alemmuuskompleksikin naapurin pöksytehtaan perijäpoikien edessä kaikkosi eikä Lammervojen sininen 56-mallinen mersu 220S ollutkaan enää maailman paras auto.
Nashiä edusti Suomen Voimavaunu Oy ja Kuopiossa sen oma osastonsa.Ennen sotia liike myi amerikkalaista Nashiä,Lafayetteä,Ajaxia,Diamond T-kuorma-autoja ja brittiläistä Morrista.
 |
| Timo Laitinen ja Nash pappilan edustalla Salossa 1955 by Juhart |
 |
| 1953 Nash Statesman belgialaisena Perkins Diesel-versiona |
Nash Statesmanin kokoinen neuvostoliittolainen 8 hengen ZIM-"loistoauto" varustettuna radiolla ja lämmityslaitteella maksoi v.1953 1 275 000 markkaa,kun taas 23 hv,nelisylinterinen "Piikkinokka"-Moskvitsh maksoi 360 000 mk ja 50 hv, 5h,nelisylinterinen Pobeda 695 000 mk.
Amerikkalaisista kalliimmista ja laadukkaammista autoista haaveiltiin, mutta vain harvoilla oli niihin varaa.
Autovero otettiin Suomessa käyttöön vuonna 1958 alunperin tilapäisenä vuoden mittaisena verona, jota perittiin uusien henkilöautojen ja moottoripyörien hankinnan yhteydessä. Autoveroa edelsi vuonna 1953 käyttöön otettu hinnantasausmaksu, jonka tavoitteena oli pitää ajoneuvojen myyntihinnat tasaisina valuuttakurssien ja kauppamuotojen vaihteluissa. Autoveron perusteena oli valtion huono rahatilanne ja siitä oli tarkoitus luopua heti kun valtion taloudellinen tilanne paranee. Autoverotus on kuitenkin jäänyt pysyväksi veroksi ja sitä on vuosikymmenten varrella muutettu useaan otteeseen.
Amerikassa 1952 Nash Statesman Super 4-ovinen Sedan maksoi 2175 dollaria ja Custom 2310 dollaria-Superia valmistettiin 27304 kpl ja Customia vain 1872 kpl .Dollarin ja markan kurssi oltiin v.1948 haarukoitu 320 markkaan.
Autovero otettiin Suomessa käyttöön vuonna 1958 alun perin tilapäisenä vuoden mittaisena verona, jota perittiin uusien henkilöautojen ja moottoripyörien hankinnan yhteydessä. Autoveroa edelsi vuonna 1953 käyttöön otettu hinnantasausmaksu, jonka tavoitteena oli pitää ajoneuvojen myyntihinnat tasaisina valuuttakurssien ja kauppamuotojen vaihteluissa. Autoveron perusteena oli valtion huono rahatilanne ja siitä oli tarkoitus luopua heti kun valtion taloudellinen tilanne paranee. Autoverotus on kuitenkin jäänyt pysyväksi veroksi ja sitä on vuosikymmenten varrella muutettu useaan otteeseen.a. Vero oli suoritettava ennen ajoneuvon rekisteröimistä, ja se oli aluksi 30 % ajoneuvon verotusarvosta. Ammattimaiseen liikenteeseen rekisteröidyt ajoneuvot saivat kuitenkin vapautuksen tästä.
Timo palveli pitkään Helsingin Pohjola-vakuutusyhtymän korkeana upseerina,vaikka jatkosodassa palveli sotamiehenä.
V.1944 Ajastajan etusivuilla oli merkittynä muitakin tietoja.
Laitinen ½3409
Antikainen ½3207
Nuhoo 13.Paavo Markkanen
Väinö Pennanen.
Nimet ovat ilmeisesti sukulaisten ja kavereiden..
 |
| 1956 Kar-Airin lentokapteeni Masa Laitinen lennätti suomalaisturisteja Las Palmasiin. |
Timo Laitisen veli Masa Laitinen oli kuuluisa Kar-Airin lentokapteeni..
Kauppisten ja Laitisten suvut ovat yhdistyneet avioliittojen kautta.
Erään Pieksamäellä syntyneen Ville Kauppisen kymmenpäisestä lapsikatraasta Anna-Maria Kauppisesta avioliiton kautta tuli Anna-Maria Laitinen...
Toisen Anna Maria Kauppisen avioliitosta Bovellan-sukuun (Laine 1906 lähtien) syntyi Edvin Armas Laine v.1896..eli kuuluisa Edvin Laine..
Kotona puhuttiin Kauppisten olleen kaukaista sukua Kuopiossa syntyneeseen juoksijasuuruuteen Hannes Kolehmaiseen,jonka sukujuuret menevät Nilsiään.
Hannes Kolehmaisellahan äidin äidin äidin juuret menevät Nilsiän Halunaan, josta vuonna 1819 sitten äääi Paavo Pentikäinen s. 1768 ja vaimonsa ääää Anna Heikkinen s. 1769 muuttivat Kuopioon. Heillä oli tytär Kristiina Pentikäinen, s. 1.1.1805, mutta tämä tytär sai muuton yhteydessä isosiskonsa syntymävuoden ja kulki sitten kirkonkirjoissa syntymäajalla 1.1.1801.
Pentikäiset samoin olivat Kauppisten sukulaisia..
 |
| 1970 ca..Laitisten mökillä. Vas.Timo Laitinen, Annukka ja Susa Waris,Antti Lukkarinen, ja etuoikealla Kaisa Lukkarinen |
 |
| 1967 ca. Salo-Uskelan srk-talolla. Vas.Rovasti Antti Lukkarinen,rva Niini Eklund-Äyhö, Timo Laitinen ja Kaisa Lukkarinen |
Kauppisten ja Laitisten suvut ovat yhdistyneet avioliittojen kautta.
Erään Pieksamäellä syntyneen Ville Kauppisen kymmenpäisestä lapsikatraasta Anna-Maria Kauppisesta avioliiton kautta tuli Anna-Maria Laitinen...
Toisen Anna Maria Kauppisen avioliitosta Bovellan-sukuun (Laine 1906 lähtien) syntyi Edvin Armas Laine v.1896..eli kuuluisa Edvin Laine..
 |
| 1912 Hannes Kolehmainen Tukholman olympiakisoissa |
Hannes Kolehmaisellahan äidin äidin äidin juuret menevät Nilsiän Halunaan, josta vuonna 1819 sitten äääi Paavo Pentikäinen s. 1768 ja vaimonsa ääää Anna Heikkinen s. 1769 muuttivat Kuopioon. Heillä oli tytär Kristiina Pentikäinen, s. 1.1.1805, mutta tämä tytär sai muuton yhteydessä isosiskonsa syntymävuoden ja kulki sitten kirkonkirjoissa syntymäajalla 1.1.1801.
Pentikäiset samoin olivat Kauppisten sukulaisia..
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti