Reissulle
---------
Jussi tarttui kassinkahvoihin ja suunnisti pappilan salin poikki isän työhuoneeseen,mistä pääsisi paraatioven kautta kadulle.Työhuoneen seinäkello oli pysähtynyt vedon puutteesta kello yhdeksään,heilurin osoittaessa alas kuin timpurin luotilanka ja vetoavaimen saanti kellon lasioven takaa vaati ainakin tuolin alleen..
Pojalla ei ollut aikaa tiukujen vetämisiin,heittämällä katseensa pikaisesti seinällä roikkuviin ylipäällikön ja arkkipiispa Salomiehen kasvoihin ja kolisteli väliovesta alas jyrkkiä rappusia ulkorappusille,missä hän Inka-kumilangasta kaulastaan roikkuvalla Abloy-avaimella lukitsi pääoven.
Kadulla hän vielä kertaalleen katsahti olkansa yli varmuudeksi,että pappilan kaikki ikkunat olivat kiinni.
Mietteissään hän kävellessään pohti,mitä mökillä tulisi odottamaan.
Äidin vomistelumaikkakaveri ja tämän sveitsiläinen lederhosearkkitehtimies tietysti olivat ajaneet mökkisaaren vastaiseen punkkileppärantaan vannataunuksellaan ja makaavat nyt passattavina mökin verannan pihalla aurinkolepotuoleissa..yksi lukemassa jonkun ruotsalaisen hinttikirjailijan ohutta runokirjaa ja toisen..sen nahkashortsisen hyppimässä rantakaislikon kivillä yksijalkaisena kuin vammautunut rantasipi etsimässä linnunmunia ja alppiruusuja sekä ulpukanlehtiä,hokemalla salmeen päin halitoosihengellään,että...Ach so Schön hier in Finnland!
Sen äidin lesbomaikkakaverin suukun kultakruunut haisee hammaskivelle ja vatsakatarille ja varmana se tulee käskemään papinpoikaa hakemaan pihan riippakoivusta puhtaita lehtiä koivulehtiteehensä.,Jussin kostoksi hakiessa puuseen takaisesta rautukoivuista lehtikirvojen kaluamia koivunlehtiä itikoiden kera päivän uudeksi fleivoriksi.
Itse poika serveerauksen jälkeen tekee keittiössä itselleen aidoista darjeelingporoista vahvan teekupillisen kolmen sokerilusikallisen kanssa ja painuu yläkerran kamariin lukemaan linjuriaseman rautatiekirjakaupan kioskista juuri ostamaansa Populär Mekanik-lehteä,missä esitellään uudet amerikkalaiset kompaktiautot..Ford Falcon,Chrysler Valiant ja Chevrolet Corvair..
Uuden Suomen Prince Valiant eli Prinssi Rohkea saa jäädä rästilukemisiksi,kun juhannuspyhänä soudetaan Arpalahden postista hakemaan sanomat .
Joka juhannuksena Jussista tehdään maisteriarkkitehtipariskunnan huonepalvelija,joka saa kiitokseksi voikkamaisterilta nuhteita huonosta käyttäytymisestä sekä töykeydestä,vaikka todistuksessa seisoo käytöksestä kymppi jehovalaisen reksi-Siitosen allekirjoittamana.Ei olisi saanut kymppiä,jos olisi kysynyt opettajanhuoneessa luokkakaverilikalta, että odottaako se Sirpa Latvala Siitosta kaikkien opettajien kuullen..
Silloin Jussi oli myös ollut menossa reksin puhutteluun,koska oli pannut herbaarioonsa äitinsä 20-luvulla kuivaamia kissankäpäliä ja taraxacum officialeja eli voikukkia.Reksi oli keskikoululuokkien luonnontieteiiden maikka.
Lukkarinmäellä sveitsiläisessä kotkanpesässä asuvan maisteriarkkitehtiparin omat lapset kun ovat niin pirun fiinejä ja hyvin käyttäytyviä,koska niiden veri on lähtöisin Viipurin lyseosta ja Bernin käkikellokaupoista.
Pappilan sukujuuret eivät olleet yhtä jalostettuja.
Isä oli rääkäissyt ensisaarnansa köyhän arkuntekijän saunassa Iisalmen Sandelsinkadulla ja äiti synnytetty Iisalmen synnytyslaitoksella,jolloin vauvan isä kauppias Kalle Kauppinen tai maalaiskunnan muorien suussa Kaappisen Kalle,oli todennut odotushuoneessa spittuunin ääreltä ,että tulipa mualimaan oekeen punanen tytönmötkäle.Jos isän sukuriippakoivusta mentäisiin repimään saikka-aineita,niin oksilta löytyisi varmaankin laukuryssää ja jopa kaalejenkin ruotuja lehdistä,koska tämän iso veljessarja oli tummalaineista ja kotkannenäistä....enemmänkin muistuttivat gondoolimelojilta tempperamentteineen.
Äidin isä taas oli varakas kauppias ja tilallinen,joka piti ravihevosista sekä akvaviitistä.Kalle omisti Iidensalmen ensimmäisiä autojakin..viiksifoordfeetonin,vaikka ajot jäivät pieniksi kieltolain aikoihin,koska Mulanniemen tilalla oli maalaiskunnan paras viinakaappi.
Äiti-Kaisa pikkutyttönä monasti joutui hakemaan Kalle-isäänsä jopa Oulun matkustajakodeista yksin junalla matkaten,istumalla pokkapöydän ääressä pyytämässä isää lähtemään jo kotiin.
30-luvulla maatila ja kaupat menivätkin pelivelkoihin.
jatkuu..
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti