 |
| Näkymä rautatiesillalta.Juhart 2010. |
Pankkia oltiin purkamassa lankkuaidan takana keltaisen Åkermannin kauhatassulla ja jokainen pohjalaattaan iskevä rautatassun isku sattui Maukan ohimoissa edellisen yön kemiallisesta unesta.heränneenä.
Maukka oli edellisiltana tahallaan ottanut Pirin naistenpyörän ketjuliittimen taskuunsa äidin jouduttua kävelemään myöhässä töihin.
Pyörä nojasi nyt puistokioskin vessanseinää vasten Maukan tullessa kusiputkasta ulos teryleeniensä vetoketjua ylös vedellessään.
Hän näki Ypäjän papin,yksijalkaisen ja reppuselkäisen lyijykynäkauppiaan linkkaavan tulppaanipenkkien välisellä haravoidulla puistokäytävällä kioskia kohti.
Pappi oli omien sanojensa mukaan sotainvaliidi,mutta rannoilla tiedettiin hänen hypänneen YH:n aikana syksyllä 1939 Porin junasta ,ettei joutuisi Säkylän varuskunnan syyniin.
Sairaalassa hypystä katkenneeseen jalkaan oli tullut kuolio ja kinttu amputointiin.
Talvisodasta lähtien tämä pasifistinen entinen lahkopappisseminaarilainen oli julistanut Bacchuksen epistolaa kauppalan jokirannassa ja puistoissa.
--Tere Maukk'!
Pappi tervehti pistäessään laihan reppunsa selästä puistonpenkille.
--Jelppaisiksää sotainvaliitii hiukka?
--Viinakaupp aukkee vartin pääst kute pankkiki ja mullo eläkkeem maksupäiv just päälläns...
--Menisiksää nuarempan kauppaa ostama kaks pullo vinettoo ja pualikkaa vaakkuu?
--Jaa...kylmaar mää miälistän fillaroin kauppaa,jos tarjoot palkaks siivun vinettoo junasilla all.
Maukka vastasi pyyhkiessään likaisella nenäliinalla märkää sepalustaan.
 |
| Helsingin pikajuna asemalla |
Jokitörmällä kaupungin nimestä muodostettuun kukkapenkkiin oli kaadettu naistenpyöriä kuin Rukajärven kahakassa sotapyöriä.
Sillan alla istuva porukka porisi ja suhisi pullon kiertäessä viestikapulana kourasta toiseen,Maukankin jo puoliräkäisellä kimeällä äänellään haastaessa Topparia,vanhaa kauppalan palloilijoiden laitahyökkääjää potkaisemaan törmällä seisovan kanuunan kuulaa joen yli.
Toppari ei halunnut valittamalla polkupyörällä rikkoutunutta polvilumpiotaan eikä se muutenkaan olisi vineton veltostamana olisi pelannut.
--Emmää mittä kuulaa ruppee potkimaan!
Toppari oli huutanut suupielet vaahdossa.
--Potkittiiks teill siell rantpyssys tykinkuulii itämeree?
Maukka vastasi:
--Ei meirä tarvinnu Hankon Rysäs mittä kuulii potkii,ku kaijan eress mutapohjas makas ainaski tusina amerikkailisii kahrentoist tuuma Peetlehemi tehtaire valamii tykinputkii.
--Rannas makas iha tarppeeks rauttaa.
--Mää vaa ajatteli ,et kussää ole kaupunkin paras entine laithyäkkääjä ton Valkin jälkkeen,ett tollane kuula lentäis sun kontist iisit toispualjokkee...
Maukan paras kaveri Hiitolan Make heitti naisten fillarinsa kasaan ja asteli sillan kävelytunneliin verryttelyhousujaan nostellen ison mahansa päälle.
--Istus persseelles ja ota huikka honkkeliis!
Maukka tervehti parasta kaveriaan tarjotessaan Papin kädestä vetämäänsä pulloa, pyyhkäisemällä kädensivulla vihreälasista pullonkaulaa puhtaaksi suuvaahdosta.
--Noi vanhat äijät praattavat ny potkupallost ja sota-ajast..
--Kai meiränki piräs ruvet muistelemaa sotaväjest ja Hankon valoist ja Rekatast..
Maukka irvaili punassaan..
--Siit ei ol ku vuas aikkaa...mitäs me pahoi aikoi muisteltais?!
Mauno lisäsi pullonsuulta,Maukan käden vetäessä pulloa pois.
Maukka vastasi:.
--Älssää Manu ol nii perso vineton pääll näi aikasi huameness..meillon aikka praatat koko päivä ja nauttii elost oikke hitaast..
--Ei ol kellokortei leimattavan eik kellokallei vahtimas!
Kello kahden kieppeillä useimmat maistelijat olivat sammuneet naistenpyöriensä hameverkoille kuin äitiensä helmoihin pikkupoikina.
Ypäjän pappi oli ainoana lähtenyt linkkamaan kainalosauvoillaan asemapuistoon invaliiditoverinsa Siimeksen Urhon luokse.
Urho oli katkaissut liipasinkätensä ennen Talvisotaa klapikirveellä kotiliiterissä.
Asemapuiston kivisen pommisuojan kyljessä monivammainen viidennen kolonnan osasto kokoontui iltapäivisin muistelemaan sota-aikaisia salakauppoja ja pimeitä pulloja..
Pommisuojan kartiomainen katto pisti terävänä ylös poppelien ja tammien välistä sammaleenvihreänä kuin iivanan piippalakki.
Mauno seisoi Maukkaan nojaten jokitörmän paalujen päällä sihtaamassa keltaista kaarta lorottaen hammaslääkäri Äyhön mahonkisen Moto-kakkosen kabiinisisälaitaveneen messinkisen köysirenkaan lävitse.
Maukka talutti parhaimman kaverinsa junasillan silta-arkun viereen istumaan sanomalla:
--Mää jätän sut leppämä tähä..
--Pärjääks sää ehttommal kottiis?
--Mun piräs ol himas kello viiren kieppeil ku kreivi on tulos asjoil meitil..
--Meillon pikkase pisnest pikarahast..
Varttia yli viisi Näädänkatu kolmen verannan tuulikaapin ovelta kuului koputusta.
Maukka heräsi makuualkovin hetekalta sikunapäpperössä.
Porokuvioiselta päiväviltiltä noustessaan hän astui jonkun särkyvän päälle.
--Voi perkala!...Mää rikkosin Eikka Kröönin kokoelman parhaan levyn Lijankukan pääll!
--Milläs sitä nys korjaa kusse on ihan pirstalein..?
Maukka potki levynkappaleet hetekan alle ja suuntasi punaisissa froteesukissaan ovelle.
--Katto..ite Kreivi!
Maukka tervehti ovella vaaleata ja takabrylcreemitukkaista pitkää miestä,jonka niskassa oli isoruutuinen ja leveäkauluksinen klubitakki.
Jakun hartiapatsukoiden päälle oli levitettyinä valkoisen nailonpaidan pitkät kaulukset lokinsiiviksi ja Kreivin kaulaa suojasi edellisöisistä fritsuilta Paakkosen pukukaupasta ostettu kirjokuvioitu kaularätti.
Mies oli kaupungin pikkukonna Pertti Lindemann,mutta häntä kutsuttiin Kreiviksi yhden Suomenmaan naisten suosiman ja rakastaman konnan Kreivi Lindgrenin mukaan.
--Mitäs Kreivil kuuluu tänäpänä?!
--Ja mitä pisnesehrotuksii sull on miälesäs?
Maukka uteli puristaessaan leuassaan tykyttävää finniä sormenpäillään.
Kreivi ei vastannut,vaan ohitti Maukan mennessään hellalle,minkä edessä seisoi kolhittu oranssinen emalisanko.
Kreivi kippasi suuhunsa ruosteisella saunakauhalla sangosta vettä ja heitti loput kauhasta takaisin sankoon.
--Ai kun toi vota teli eetvarttii,kun saluunan vihriä kremetement maistus nii siirappiselt!
--Siin oli mukan sellane menttolin maku,mitä mää saa muuteski naiste tarjoamist menttolmalluist ..
--Must kyll koko menttoltupakkie polttelu on yht paljo fuskaamist ku imis friidun tissii nailonpairan läpitte..
Kreivi heitti sanottuaan avainnipun Maukan koppikouraan.
--Mitäs avaimii nää sit ovat?
Maukka kysyi pyyhkiessään finnimätää sormestaan housunlahkeeseensa.
--Kattos pakall!
Kreivi vastasi sytyttäessään Coltin suuhunsa rosterironsonilla.
 |
| 1956 MB 220S.Juhart 2011 |
--Siäl seissoo kaksatakakskymppine ässämersu vuasmallii viiskytkuus melkke tuarees laivastosinises miranolis...
--Sun piräs ajaa se huamenis Turkkuu Kupittaa aseman taa,miss yks trokari myy makasiinistas kuumii piilei.
Kreivi jatkoi pistämällä Maukan avainkouraan viisi sadan markan seteliä.
Maukka tuijotti ensiksi rahoja ja sitten keittiön ikkunasta ulos pihalle kysäisten:
--Kuuluuks toi mersun pelkkäjän paikal istuva mustatuuperrettu mimmi isois valkoraamisis kilolaseis myäs kauppaa?
--Jaa...se on Halmeen Sirkka..eisse kuule kuulu sul minää ponuksen..
--Se on pualmannen liian kova pakkaus sun poljettavaks!
--Me ollaa menos sen kans ehttool joraamaa poskitankoo kaupunkinhotlaa ja lopussää tiäräkkii,mitä tehrää ekalämmitykse jälkkee..
Kreivi vastasi kammatessaan rintataskusta vetämällään muovikammalla tahmeata tukkaansa taaksepäin polvet koukussa kurkistellessaan komeuttaan matalalla roikkuvan samean seinäpeilin edessä.
Loppusilaukseksi Kreivi vetäisi kammankärjellä billheilimäisen kiehkuran otsalleen ja vetäisi Maukan kesakkoista ja punakkaa naamaa kauluksesta kourallaan etuhampaattoman suunsa alle sanomalla:
--Viishunttii on vörskottin sull ja muist et naarmuta piilii ..saatika ajas sitä kännis ojaan!
..Tos lapus on osote!
Kreivi pani rahatukun päälle ruutuvihosta repäistyn lappusen,joka oli kastunut tukkasuaveesta.
--Äläkä sit mene kertomaan ett toi mersu on kuuma!
--Se me vohnittii Roopen kans yhdel kauppapuutarhurilt ja se oli alunperi harmaa ja 219-mallinen bensavehje.
--Roope maalas sen autotallisas sähkövagneril siniseks ja me Tupurimäen romuttamost yhten yänä kähvelletti yhrest romutetust mersust paperit ja valmistuslätkät..ja kaksatakakskymppisen ässän kromimerkit..
--Runkonummerot Jokke stenslas samate ja pist hiukka kuraa pääll..et semmottii...
--Ei maar..mun on lährettävä paanal..toi Sirkka venttaa vihasen pakal kenttisätkä punasuusas!
--Atios amiko..me mennnää nyte Sirkan kans tuhlaama yksii reteorahoi..
--Sirkka ol pitkäl nokian kummikärelläs yhrest kerrostalo-osakkeen postluukust avannu ove ja viäny kommiat Kruntikin reteot.
--Esso paaris se ol myyny ne yhrel isännäl sen kolmestsarast oravannahast..
 |
| Rock-Ola Capri II 1965 |
Iltakuudelta Maukka seisoi Eilan baarin edessä..
Kotona hän oli pessyt kainalonsa sekä naamansa sekä äidin kulmakarvapinseteillä vetänyt muutaman pitemmän valkoisen partakarvan leuastaan.
Koko komeutensa poskille hän oli läiskinyt vihreätä Menneniä ja vetänyt päänsä yli haalistuneen teepaidan,jonka rinnassa halkeili teksi "Union on poikaa"
--Pesukommuutin sameasta peilistä hän ihaili kesakkoista naamaansa ja punareunaisia ja sianripsisiä silmiään kehumalla:
--Kyl nyte meikämanne kelppaa Eilan paarii imemää revanssikaljaa ja soittamaa kaappirammarist Kröönii ja sitä matalaa matkaviheltäjää...
Baarin avoimesta ovesta Maukan nokkaan tunki tupakansavunsekainen olutmaltaan tuoksu ja korviin satakertaa soitettua Pettäjän tietä.
Muodokas blondeerattu Mirja kysäisi tiskin takaa automaattisella vastaajanäänellään Maukalta:
--Kylmä Karjala?!..avaamalla jo pullon ja pistämällä lasin väärinpäin sen kaulalle kassakoneen viereen.
Maukka maksoi ja soolaili täysien pöytien välistä grammarin viereiseen pöytään,missä istui Suden Kallu sekä Mannerin Mikke syvässä keskustelussa pullojensä ylle kumartuneina.
--Onks tää tuali vapaa!
Maukka kysäisi keskusteluun uponneilta miehiltä,jolloin Mikke vastasi tummien slaavilaisten kulmiensa alta:
--Joo..jos paat kierroksen!
Maukka istuutui seuraan ja nousi vielä mennäkseen tiskille ostamaan lisäkarjalat.
Suden Kallu istui työhaalareissaan ja ilmeisesti oli tullut suoraan työmaalta baariin neljältä.
Kallu oli pätevä valutimpuri ja tunsi puukottaraisten teon yhtä hyvin kuin 8 sormeansa.
Kaksi sormea oli mennyt sirkkelissä.
Nyt hän vaimonsa kuoleman jälkeen istui kanta-asiakkaana Eilan baarissa puuduttamassa suruaan ja yksinäisyyttään.
Mikke taas oli kaupungin julkkis,65-vuotias chapliinin näköinen romunmyyjä,joka iltaisin ensin kävi Penan Saluunan karvalakkipuolella juomassa lasillisen lämmitettyä algerialaista punkkua.
Miken kertomuksen mukaan kuuma luoti oli iskenyt alahuulen läpi Sommen taisteluissa v 1918 ja lääkkeeksi siihen oli rintamavälskäri määrännyt lämmitettyä punkkua.
Mikke sai aina tarinositaan pistäjiä.
--Mie kiitän sinnuu!
Kallu oli kähisten kiittänyt Maukkaa Karjalasta kylmän oluen turvottamien kitarisojen läpi yhdellä uloshenkäyksellä,Maukan pannessa kolikoita grammariin.
Mikke jatkoi keskeytynyttä tarinaansa:
--Ja sit Kallu..kuuleksää...vuare nelkytkaks syksyl mää olin puasun yhres suamalaises rahtilaivas...
--Me olttiin Hampurin satamas lastaamas Kölnin voortei ja ranskalaissii Citroenin melunoit kannell,ku iso musta avomersu ajos kaijall.
--Pari ässäsupseerii kiipes kanaportait ylöskäsin laivan täkil ja kyselivä onks kukkaa nähny Mannerin Mikkee..
--Mää pelästysi kauhhiast ja piilouruin yhre venttiili taa..
--Ne saivak kuiteski munt kiine ja munt viättii autopaanal kovaa vauhtii Perliiniin.
--Siäll munt viätti yhre korkkian petonipilarise rakennukse pääovest sissään..ja katos kummaa!..Aatu se siäl ol vental pensselparta ylähuulesas kiine...
--Aatu terveht munt käsi sojos ja kysys ett, mitässää Mikke oles tuunaillu...
--Hää olis halunt maksaa mul velkans,kummää olin pelastanu sen henken Sommen taisteluhauras tarkkampujan luarist,mikä ol menny sen korvalehre läpi.
--Siin samas hätäkäs mää sain sen toise luari huule läpi..
--Mää oli vetänys sen kontist alas kyttäämäst juaksuhauran pohjal,ettsen spitshyypeli eli semmone piikkikypärä ol jääny pystty piikistäs kiine vallin plinisavee..
--Aatu tarjos mull tuhat saksanmarkkaa pelastuksest ja illa oopperas tsiikamas yht Airaa.
--Mää en siäl oopperas pal välittäny sen Airan kiakumisist ja jonku Vaknerin säveltämää tannerin housui ja kumme istuttii siäl yksityisaitois,niim mää seurasi muire mitalirintaste touhui..
--Yhrest aitiost mää kuuli ku Romanian suurlähettiläs kysys Pulkarian suurlähettiläält.ett:
--Kukas toi piän viiksiäijä ton Manneri Mike viäres isttuu?
Maukka oli tullut takaisin pöytään istumaan ja grammarista alkoi kuulua Reijo Taipaleen Liljankukkaa.
Maukka kysäisi Mikeltä:
--Ja noi kaikk sun tarinas on torenmukaisii?
--Mitässää Maukk mua epäiles?
--Nää om mun ittekokemii asjoit,mitä sää et ikun kuun päivän löyrä siält lainasto lukusaleist tai junasilla alt..
--Mitässe rikkopolvine lähipotkija Toppar vois sul kerttoo..tai ykskinttune Ypäjän pappi..tai site se viirusilmäne ykskätine kirkiisi Siimekse Urho..?
--Ne ova kattonee silmäk kiaross pullonpohja läpi elämätäs koko ikäs junasilla all ja niil tulis parku silmää.ku kotikaupunkin Alkon neonvalo sammusisiva eka sähkökatkos....
--Mää ole jo kirjottanu omaa autopiokraafiniki melkke viis vuat,jos jopa kunnavaivase päätoimittaja on kiinnostunnu..
--Se ol luvannu mull koko loppuelämäks monopolikonjakkipiarun,ku jos kirja julkastas.
--Sen rinnal jokku marskin muistelmat mummojes kans ova lastenkammareire iltasatui..
--Mikäs sellane autopiokraafi sitton?
Maukka uteli.
Onksse sellan amerikkalaine aja-sissä-leffa?
--Eisse mikkä kino ol,mut kyls siit viäl elävii kuviikin tulla tekemän.
Mikke innostui.
--Mää ol kuule jutellu hollivuutilaise ohjaajan Gukorinki kanss kirjan vilmaamisest ja se oli ehrottanus,ett pääossa sopis sellane mun kokkone pitkänokkane kaver ku Hoffmannin Dastini...
--Ja naispääossa mää ehrotin sitä isotuttist Westin Maijaa,vaikk se on olnu enimmäkses mustvalkone..
--Mää tykkäsin sen suarasanasest avoimuurest syvän kaula-aukon kans,mutse viäl kahreksankymppisen matamin tykkää pittä munlaissii piänii miähii tissies välis...
--Kyls sellast polkis piänkin miäs miälistäs nii kauan ku sokerpala sulaa suus!
Mikke keskeytti tarinansa,kun pöydän ääreen astui leveitä viininpunaisia samettipöksynlahkeita kahistellen Salmen Sirpa.
Sirpan ryntäitä peitti avokaulainen virkattu ja tiukka pitsipusero,mikä ei jättänyt mitään arvauksen varaan.
Sirpa oli ruskeaverikkö,jonka poskilla punotti kahden viikon ryyppykuuri pensselöidyn poskirosan alta.
Sirpa oli juuri eronnut,tai oikeasti erotettu,kun oma mies oli käryttänyt sen teeveetehtaan varastopäällikön Nymanin Unton kanssa aktista omassa makuukamarista.
Unto makaa vielä aluesairaalassa nenärusto murtuneena ja niska kipsissä.
--Saaksmää istuu seuraan?
Sirpa aneli ja Maukka vetäisi viereisestä pöydästä tyhjän tuolin neidon tiukkojen samettifarkkujen alle.
--Mää olin saluunan kavalakkipualell istumas Kreivin ja sen mimmin kans..
Sirpa punasi huuliaan puikolla ja maiskauttamalla niitä aivan Maukan poskien vieressä aivan kuin tarjotakseen jotain...ainakin Maukan mielestä.
Sirpa jatkoi tyrkkien Maukkaa olkapäällään ja tiskille päin nyökkäämällä ilmaisen kaljan ostosta:
--Kreivi pist mont kiarrost ja sill näkys makkava päälläs..
--Saluuna ol täynäs vai muit ikälopui ukoi tarjoomas kaljoi enkmää oikkest halunnu praatat niire kans...
--Kanadan Kalluki kävi lääppimäs ja munt alkos ällöttämmä sen kiimase käpälät jassen valkosipulahenk ja mää lährin silt paikalt kapakast ulos...
--Silloli kyl lompsa pullollas saturaissi,mut emmää nyss olsis sellase kanss....
--Kreivi muute kertos,etsill olis joku keikka eresäs ja sanos mul,ett sull Maukal olssis joku mersun heitto Kupittaall..
--Pääsenksmää mukkaan liukumma?
--Mullon Sirkkalankarul yks likkakaver,jonk luan me voiras punkata ja me voiras käyrä ehttol Valenssias tankoomass...
--Kylmaar mää voisi...
Maukka vastasi mietteissään titämällä,että Sirkka oli varastamisesta ja taponyrityksestä istunut kaksi vuotta Hämeenlinnan naisvankilassa.
--Pistäisiksää kultapoju viäl toisen Karjalan?
Sirkka aneli mierosti...
 |
| Sirpa |
Jatkuu Maukan tuuri III..
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti