Oma maa mansikka ylikypsänäkin
-------------------------------------------
"Katkelmia Jussin I elämä-sarjasta.
Jussi on saapunut elokuussa 1939 Fammunsa kanssa Turun satamaan Amerikan ja Englannin matkaltaan.
Reissullaan hän oli nähnyt New Yorkin maailmannäyttelyn,kalastellut Hudson Bayssä alabamalaisen puutarhuri Scottin kanssa . Lontoossa hän asui Fammunsa kanssa Oxford Streetillä Cumberland-hotellissa ja matkusti St.Pancras-asemalta kovaa kiitävällä höyryjunalla Yorkin kautta Scarboroughin.
Yorkshiren nummilla Whitbyssä hän tapasi "hevoshammaslääkäri" Heriotin sekä rantahotellijohtaja Hughesin,joka sattumoisin oli sukua kuuluisalle ja eksentriselle monimiljönäärille Howard Hughesille.
Scarborougilainen Mr. Hughes oli yhtä eksentrinen pestessään basillikauhuisena käsiään päivästä toiseen....
Kesän päätyttyä Jussi tulisi astumaan yhteiskoulun I:lle luokalle..."
Matkustajahöyrylaiva. S/S Arcturus köysiä kiinnitettiin laituripollareihin. Laiva oli lähtenyt viikkoa aiemmin englantilaisesta Hullin satamasta ja poikennut Kööpenhaminaan.
Jussi oli katselemassa laivan reilinkiin nojaten satama-alueen puuhia sekä lähellä kohoavaa korkeata Turun kivilinnaa.
Linnan kolkko kivinen hahmo sai Jussin käsivarsien ihon kananlihalle,melkein kuulemalla Sakari Topeliuksen Välskärin kertomusten vankien tuskanhuutoja ja kahleitten kolinaa linnan pohjakerroksen kidutuskammioista.
Jussi havahtui karmeista ajatuksistaan Fammun otettua häntä kädestä ja komentaessa seuraamaan laskusiltaa alas laivalaiturille.
Kapteeni Wikström toivotti heille hyvää kesänjatkoa laskusillan yläpäässä vetämällä kättänsä vielä kullattuun Finska Ångfartygsaktiebolaget-kokardiseen lippaansa saluutiksi.
Poika juoksi isoäitinsä edellä englantilaisen koulupojan asuisena pikavauhtia laiturille ja poikamaisessa uteliaisuudessaan kävi kurkkaamassa jokaisen etukannelta mukulakiville lasketun auton sivuikkunasta sisään,mitä nopeusmittarissa luki.
Laivan kyljessä laiturilla seisoi toinen autojono valmiina kannelle lastaukseen.
Erään lastausta odottavan pegamoidikatteisen DKW-avoauton vieressä puuhaili pitkä vaaleatukkainen mies valkoisissa ajohaalareissa irroittamassa nepeistä kuomusuojaa auki.
Miehen korvilla lepattelivat valkonahkaisen kilpa-autoilijan lakin läpät.
Mies oli nostamassa avovaunun kuomua ylös.
Jussi kiersi auton vähintäin kolme kertaa ja kirjoitti takintaskustaan ottamaansa muistivihkoonsa kosmoskynällä auton rekisterinumeron IV 51666.
Rekisterikilven yläpuolelle oli kiinnitettynä iso valkopohjainen ja soikea maatunnuskilpi,missä seisoi hopeoitu D-kirjain.
Auton vieressä seisoi sorjan näköinen ja kansallispukuinen suomalaistyttö silmiään vetistellen.
Silmäkulmiaan vuoronperään nenäliinalla pyyhkiessään neitonen niiskuttaen puhui haalariasuiselle miehelle:
--Hans Liebchen...Kommst du dann zurück nach Finnland als du hast promisiert..und wir werden zusammen die 12en Olympiaden Sommer 1940 sehen?
Mies vastasi sotilaallisen jämeränä:
--Jawohl mein Liebchen...mein Liselein...Jawohl..
..Ich wird schnell zurückkommen und ...
Mies sitten käänsi selkänsä ja nosti kaksin käsin auton kuomua ylös mutisten:
--Hast du keine Ahnung wiefiel ich liebe dich..?
Mies kyllä kuiskasi lisäksi sivusuullaan:
--Und mein Kleines Wunder...DKW,,
Neitonen kyllä tiesi,mitä Hans oli tarkoittanut Kleines Wunderilla,mikä oli DKW:n yleisin kutsumanimi III:ssa valtakunnassa....Pieni Ihme..
--Du liebst vielleicht mehr ihr kleines Auto als mich...
--Es ist ein kleines Wunder dass du zurück hier nach Finnland kommst...
Kuomun nepitettyään tuulikasin päälle Hans otti kaulaltaan Leica-kameransa alkamalla napsimaan Agfa-värikuvia kuvaa linnasta,satamasta ja autosta Liisan kanssa.
Fammu huuteli poikaa tullikamarin portailta passin leimaukseen,.
Jussi vilkutti niiskutavalle Liisa-neidille hyvästiksi äkäisen Hansin komentaessa uteliasta poikaa pilaamasta hyvää Agfa-värikuvaa:
--Marsch heraus Knabe..marsch..marsch..!
Fammun leimauttaessa passeja tullimiehen tiskillä poika jäi tiirailemaan ikkunasta,miten "Pieni Ihme" nousi liinoissa laivan kannelle.
Laiturilta näkyi Hansin valkoisen ajohaalarin takaa Liisan kansallipuvun helmaa..
Hansin valkoinen ajolakki ja Liisan toinen matalakorkoinen kenkä olivat pudonneet mukulakivetykselle syleilyssä.
Jussi muisti kerran ,miten kotinaapurissa lankkuaidan takana asuva "korkkiin" astunut hellatehtaan valaja Peltola yhtenä lauantasaunailtana oli kertonut veljessotavuosista.
Tämä oli joutunut jättämään morsiamensa kotiin, kauppalan punaisten aloittaessa marssin Tampereen valtaukseen.
Peltola oli kuvaillut erohetkeä:
--Mulloli vetise hetke morsjmaikun kans sillo vuare kahreksantoist syksyll...
--Morsjan itki ...jammää kusin!
Helsingin laivapikajunan Ukko-Pekka-veturi pussautteli savurinkuloita laiturilla sinihaalaripukuisen junalämmittäjän ruikkaillessa pitkänokkaisesta tippakannusta öljyä vetopyörien rasvanippoihin.
Konduktööri auttoi Fammua oikein kädestä nousemaan vaunurappuja ylös,Jussin vielä tuupatessa isoäitinsä takalistosta.
--Herre Gud..min lilla kavaljer!
Fammu oli huudahtanut vaunuvälikössä,konduktöörin lehahtaessa kasvoistaan punaiseksi luultuaan kommentin olleen osoitettu hänelle.
Fammu oli tarkoittanut kaneetillaan Jussia,joka oli antanut käsillään vauhtia hienostonaisen perään.
Konduktööri oli mennyt edellä vaunuosastoon ja huuteli käytävällä matkustajille:
--Liput olkaa hyvä...biljetterna varsåguuda...seuraavaksi Turun asema...följande Åbo järnvägsstation...sitten Kupittaa..sedan Kuppis...liput olkaa hyvä...biljetterna varsåguuda...kiitos..tack...
jatkuu.."Fammun saloja"
-------------------------------------------
 |
| Jussi I Juhart 2005 |
Jussi on saapunut elokuussa 1939 Fammunsa kanssa Turun satamaan Amerikan ja Englannin matkaltaan.
Reissullaan hän oli nähnyt New Yorkin maailmannäyttelyn,kalastellut Hudson Bayssä alabamalaisen puutarhuri Scottin kanssa . Lontoossa hän asui Fammunsa kanssa Oxford Streetillä Cumberland-hotellissa ja matkusti St.Pancras-asemalta kovaa kiitävällä höyryjunalla Yorkin kautta Scarboroughin.
Yorkshiren nummilla Whitbyssä hän tapasi "hevoshammaslääkäri" Heriotin sekä rantahotellijohtaja Hughesin,joka sattumoisin oli sukua kuuluisalle ja eksentriselle monimiljönäärille Howard Hughesille.
Scarborougilainen Mr. Hughes oli yhtä eksentrinen pestessään basillikauhuisena käsiään päivästä toiseen....
Kesän päätyttyä Jussi tulisi astumaan yhteiskoulun I:lle luokalle..."
 |
| Turun linna ja satama-aluetta 7.7.1937. Edessä ns. kalkkilaituri ja takana sataman rautatieasema-aluetta. |
 |
| SS Arcturus-pienoismalli Merenkulkumuseossa |
Jussi oli katselemassa laivan reilinkiin nojaten satama-alueen puuhia sekä lähellä kohoavaa korkeata Turun kivilinnaa.
Linnan kolkko kivinen hahmo sai Jussin käsivarsien ihon kananlihalle,melkein kuulemalla Sakari Topeliuksen Välskärin kertomusten vankien tuskanhuutoja ja kahleitten kolinaa linnan pohjakerroksen kidutuskammioista.
Jussi havahtui karmeista ajatuksistaan Fammun otettua häntä kädestä ja komentaessa seuraamaan laskusiltaa alas laivalaiturille.
Kapteeni Wikström toivotti heille hyvää kesänjatkoa laskusillan yläpäässä vetämällä kättänsä vielä kullattuun Finska Ångfartygsaktiebolaget-kokardiseen lippaansa saluutiksi.
 |
| Kapteeni Wikström Juhart 2005 |
Laivan kyljessä laiturilla seisoi toinen autojono valmiina kannelle lastaukseen.
Erään lastausta odottavan pegamoidikatteisen DKW-avoauton vieressä puuhaili pitkä vaaleatukkainen mies valkoisissa ajohaalareissa irroittamassa nepeistä kuomusuojaa auki.
Miehen korvilla lepattelivat valkonahkaisen kilpa-autoilijan lakin läpät.
Mies oli nostamassa avovaunun kuomua ylös.
Jussi kiersi auton vähintäin kolme kertaa ja kirjoitti takintaskustaan ottamaansa muistivihkoonsa kosmoskynällä auton rekisterinumeron IV 51666.
Rekisterikilven yläpuolelle oli kiinnitettynä iso valkopohjainen ja soikea maatunnuskilpi,missä seisoi hopeoitu D-kirjain.
Auton vieressä seisoi sorjan näköinen ja kansallispukuinen suomalaistyttö silmiään vetistellen.
Silmäkulmiaan vuoronperään nenäliinalla pyyhkiessään neitonen niiskuttaen puhui haalariasuiselle miehelle:
--Hans Liebchen...Kommst du dann zurück nach Finnland als du hast promisiert..und wir werden zusammen die 12en Olympiaden Sommer 1940 sehen?
Mies vastasi sotilaallisen jämeränä:
--Jawohl mein Liebchen...mein Liselein...Jawohl..
..Ich wird schnell zurückkommen und ...
Mies sitten käänsi selkänsä ja nosti kaksin käsin auton kuomua ylös mutisten:
--Hast du keine Ahnung wiefiel ich liebe dich..?
Mies kyllä kuiskasi lisäksi sivusuullaan:
--Und mein Kleines Wunder...DKW,,
Neitonen kyllä tiesi,mitä Hans oli tarkoittanut Kleines Wunderilla,mikä oli DKW:n yleisin kutsumanimi III:ssa valtakunnassa....Pieni Ihme..
--Du liebst vielleicht mehr ihr kleines Auto als mich...
--Es ist ein kleines Wunder dass du zurück hier nach Finnland kommst...
Kuomun nepitettyään tuulikasin päälle Hans otti kaulaltaan Leica-kameransa alkamalla napsimaan Agfa-värikuvia kuvaa linnasta,satamasta ja autosta Liisan kanssa.
 |
| Hans ja hänen 1938 DKW F7 Luxus-kabriolettinsä |
Jussi vilkutti niiskutavalle Liisa-neidille hyvästiksi äkäisen Hansin komentaessa uteliasta poikaa pilaamasta hyvää Agfa-värikuvaa:
--Marsch heraus Knabe..marsch..marsch..!
Fammun leimauttaessa passeja tullimiehen tiskillä poika jäi tiirailemaan ikkunasta,miten "Pieni Ihme" nousi liinoissa laivan kannelle.
Laiturilta näkyi Hansin valkoisen ajohaalarin takaa Liisan kansallipuvun helmaa..
Hansin valkoinen ajolakki ja Liisan toinen matalakorkoinen kenkä olivat pudonneet mukulakivetykselle syleilyssä.
Jussi muisti kerran ,miten kotinaapurissa lankkuaidan takana asuva "korkkiin" astunut hellatehtaan valaja Peltola yhtenä lauantasaunailtana oli kertonut veljessotavuosista.
Tämä oli joutunut jättämään morsiamensa kotiin, kauppalan punaisten aloittaessa marssin Tampereen valtaukseen.
Peltola oli kuvaillut erohetkeä:
--Mulloli vetise hetke morsjmaikun kans sillo vuare kahreksantoist syksyll...
--Morsjan itki ...jammää kusin!
Helsingin laivapikajunan Ukko-Pekka-veturi pussautteli savurinkuloita laiturilla sinihaalaripukuisen junalämmittäjän ruikkaillessa pitkänokkaisesta tippakannusta öljyä vetopyörien rasvanippoihin.
Konduktööri auttoi Fammua oikein kädestä nousemaan vaunurappuja ylös,Jussin vielä tuupatessa isoäitinsä takalistosta.
--Herre Gud..min lilla kavaljer!
Fammu oli huudahtanut vaunuvälikössä,konduktöörin lehahtaessa kasvoistaan punaiseksi luultuaan kommentin olleen osoitettu hänelle.
Fammu oli tarkoittanut kaneetillaan Jussia,joka oli antanut käsillään vauhtia hienostonaisen perään.
Konduktööri oli mennyt edellä vaunuosastoon ja huuteli käytävällä matkustajille:
--Liput olkaa hyvä...biljetterna varsåguuda...seuraavaksi Turun asema...följande Åbo järnvägsstation...sitten Kupittaa..sedan Kuppis...liput olkaa hyvä...biljetterna varsåguuda...kiitos..tack...
 |
| Fammu ja HOPin Klubimainoksen neonvalomies Juhart 2002 |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti