 |
| Marttilan-setä ja 1947 Studebaker Champion Juhart 2003 |
Hermannin kaupunginosan vaatekeskusta: Salon "Garment District"
--------------------------------------------------------------------------------------------
Jussi oli päässyt kantamuksineen vasta Salon Säästöpankin kulmalle ylittääkseen Horninkadun.
Hänen naamansa olivat vielä punaantuneet maitokaupan edessä kuulemastaan osuusmeijerin maitokuskien härskeistä rehvasteluista.
Pappilaa vastapäätä Marttilan-setä,joka omisti vaimonsa kanssa liiviliikkeen Turuntien Kuparikulmassa,oli pyyhkimässä Jussin ikäisen 1947-mallisen Studebaker Championin nokkapelliltä virkatulla pölyrätillä tomuja pois ja helssannut Jussia. Marttilan sedän Champion ylpeili vielä konservatiivisellä kromihymyllä,kun v.1950 malli sai lentoon lähtevän kromisen propellinokan.
Hermannin kaupunginosa,missä pappilakin sijaitsi Rummunlyöjänkadulla, oli Jussista New Yorkin Manhattanin Garment District pienoiskoossa. Jo polvenkorkuisesta papinpoika oli ystävystynyt naapurin housutehtailijan perijäpoikiin Jukkaan ja Hessuun. Lammervon tehdas sijaitsi aivan lyseota vastapäätä Rumpalinkadun varrella.
Kadunpuolella seisoi yksikerroksinen puutalo,minkä kaupungin lainaston tonttia rajaavassa päässä pidettiin tehtaan housutukkua ja porttikongin puoleisessa rapussa asui tehtailijan äiti Mari-muori.
40-luvun lopulla valmistuneen kaksikerroksisen tehtaan yläkerrassa oli tehtailijan sekä tämän siskon Sylvi Lammervon lukaalit.Sylvi piti kangasliikettä Horninkadulla samassa talossa,missä pappilan hovishammaslääkärillä Inkeri Linnalla oli vastaanottonsa eli se pastorin lasten pelkäämä kidutuskammio.
Jussi Jukan ja Hessun kanssa päiväleikeissään juoksivat housutehtaan neulomosalin läpi,missä puolisensataa teollisuusompelukonetta surrasi. Salissa syntyi kuuluisaa Lammervon diagonaalipöksyä sekä uudenuutukaista teryleenihousumallistoa,jopa sellaisella väriseoksella kuin sottaposkalla,mikä auringonvalossa kiilteli ruskean ja tummanpunaisen väliltä.Kuopion Turo eli Turusten omistama housutehdas piti Lammervoa alihankkijanaan.
Pihaleikeissään pojat kävivät helssaamassa tehtaan vaatturia Venhon setääkin housuprässäämössä,joka sijaitsi pihan autotallin puoleisessa rapatussa rakennuksessa,minkä peltisestä seinähormista puhalteli prässihöyryjä kahdeksan tuntia päivässä kauppalan sinitaivaalle. Räätälimestari Venho vastasi tehtaan tuotannosta ja joskus kiireissään hänet kutsuttiin housuprässin äärestä johtajan puheille ottamaan aina kaulassaan roikkuvalla keltaisella mittanauhalla vyötärösenttejä ja säkäkorkeuksia johtaja Erkki Lammervon hyvävelituttujen mittahousujen teetämiseksi.
 |
| Lammervon pöksytehdas sekä biilit Juhart 1995 |
Johtaja kylläkään ei koskaan ostanut uutta autoa,mutta hyvin käytettyjä.Ensimmäinen Lammervon auto 1950-luvuna alussa oli 1939-mallinen sodan käynyt Chevrolet Master Deluxe,mikä vaihtui mustaan Volvo PV 444-malliin,samanlaiseen.mitä liikkuvalla poliisilla oli niihin aikoihin.Volvo vaihtui vuoden 1956-malliseen vaaleanvihreään Peugeot 403-malliin,joka taas vaihtui samanikäiseen tummansiniseen Mercedes 220S-malliin.
Mersulla Jussi pääsi useasti liukumaan Lammervojen Hirsjärven kesämökille.Sekin myöhemmin vaihtui 60-luvun puolessa välissä keskisiniseen Mercedes 300SEL-malliin,jolla Jussi sai liukua Jukan ohjustamassa kaupungin kartsalla näyttöajossa.Tehtaan pihan keskellä seisoi vieretystrn kaksi pientä rakennusta,Lammervon Marjan,poikien isosiskon leikkimökki sekä Sylvi Lammervon miehen Tiilikan autotalli.
Isä tietää kaiken-televisiosarjan (Father Knows Best) isän näköisen ja piippua polttavan Tiilikan sedän vaaleanpunainen kääpiöauto Lloyd Alexander TS piti kotia siinä autovajassa. Jussista auto tuoksui makealta Clan-piipputupakalta,Simonitz-autovahalta sekä kangaspakoilta.
 |
| 1960 Lloyd Alexander TS |
Horninkadun melkein joka kolmas kauppa oli vaateliike,ja aivan Hornin baarin vieressä Helsingintiellä sijaitsi Norvan Klasun miestenpukimo.Sillan toisella puolella Keskuksen kulmasta länteen ensimmäisenä sijaitsi Salon Automyynnin naapurina Jännärin vaateliike,jota Jussin kaverit kutsuivat Jännärin rättimuseoksi.
Liike oli etenkin maalaisten suosima.Myöhemmin uutta Jännärin basaaria vastapäätä uudessa Osuuspankin talossa palveli Paakkosen miestenvaateliike.Paakkosen Seppo perusti liikkeensä 60-luvun vaihteessa Keskuksen taloon sillankulmassa,mutta kauppatalon purun ja Centrumin tavaratalon rakentamisen vuoksi muutti korttelia länteenpäin.
 |
| 60-luvun vaihde.Keskimmäisessä liikkeessä, minkä kilvessä lukee Asusteita,sijaitsi Paakkosen vaateliike |
Paavo taas itse omisti nahkatavaraliikkeen Kirkkokadulla Osuusliike Tähkän leipomon viereisessä talossa.
Saara Aalto siirsi myöhemmin Kuparikulmaan Turuntielle liikkeensä, joka ristittiin Leninkikeskukseksi
1960-luvulla Saara osti kiinteistön Turuntie 20:ssä,johon rakennettiin komea tehdasrakennus ja alakertaan tehtaanmyymälä.Myöhemmin teollisuuslaitos muistetaan Finn-Flare Oy:nä.
Saaran poika ja myöhemmin Finn-Flaren johtaja Laaksonen piti erikoisista autoista.Jussi aina jäi koulumatkallaan pällistelemään Finn-Flaren eteen paikoitettua 1962-mallista kultaista Studebaker Hawk GT:tä .Silloin melkein kaikilla kaupungin dirikoilla oli allaan uusi jenkkiauto.Myöhemmin Finn-Flare osti konkkaan menneen Hyvonin tehtaan koulujen takaa.
Hyvonin mainoksen vastaisesti "Hyvon yllä hyvon olla" kalsaritehtaalla ei mennyt kovinkaan hyvin.
Turuntiellä myytiin Eino Heinon miestenpukimossa Lammervon tehtaan housuja ja muita suomalaisia miestenvaatemerkkejä.
Eino Heinon vaimohan oli Lammervon Erkin sisar.
Erkki taas oli saanut vaatturikoulutuksensa sota-aikana Valtion Vaatetehtaalla ja aloittanut 40-luvulla pienen kauppalaan perustamansa ompelimonsa diagonaalihousujen myynnin torilla.
 |
| Salon Eläintori v.1949.Kauppalan polttopuuvarasto. Kolmas pitkä rakennus oli Lammervon tukkuna ja Mari-muorin asuintalona. Takana pihalla kaksikerroksinen rapattu tehdas-ja asuinrakennus. Kuvan vasemmanpuolinen talo palveli poliisikonttorina sekä lainastona. |
50-luvun alussa Lammervon pakettiautona käytettiin Eino Heinon 1951-mallista vihreätä Fordson Thamesia,jonka valmistus oltiin aloitettu jo v.1938 Fordin Dagenhamin tehtailla. Kaappiautossa oli erilliset etulokasuojat sekä mulkosilmäiset etuvalot niiden päällä.
Vasta v. 1955 syksyllä Lammervot ostivat tehtaan kuljetusautoksi upouuden Fordin modernin Thames-kaappiauton. Samana vuonna Lammervojen ja Heinojen yhteinen liikeyritys kirjattiin pois liikerekisteristä,kummankin osapuolen rekisteröityä omat liikeyrityksensä.
Kumpienkin pakujen takaosastossa pöksylaatikoiden välissä Jussi,Jukka ja Hessu keinuivat Laakkion Joukon kuskaamana housulaatikoiden seassa linja-autoaseman tavaralaiturille taikka juna-aseman rahtitoimistolle.
Lisäksi kaupunkiin muutti Hangosta Hyvonin alusvaatetehdas uuden yhteiskoulun ja ammattikoulun takaiselle pellolle rakennettuun tehtaaseen 60-luvun alussa,joka oli todellista kulta-aikaa paikalliselle vaateteollisuudelle.
Hangosta oli Saloon Talvisodan jälkeen muuttanut Granitin kivenveistämö Lukkarinmäen juureen,venäläisten otettua pariksi vuodeksi Hankoniemen haltuunsa.Aivan rautatiesillan tuntumassa myöhemmän Salon Sementtivalimon tontin rannassa sijaitsi jopa Granitin oma laituri.
Jussi muistaa hyvin senkin,että Granitilla oli itäsaksalainen kaksitahtinen kuorma-auto merkiltään IFA Granit,
Mikä sattuma!
 |
| Eino Heinon 1951 Fordson Thames linja-autoasemalla Juhart 1998 |
 |
| Eino Heinon miestenpukimo Turuntiellä. Juhart 2010 |
 |
| Palo pappilassa. Lammervon Thames-paku Juhart 2009 |
-------------------------------------------------------------------
Kulkiessaan torinlaitaa siltaa kohti Jussin naamapuna alkoi kalpenemaan.
Hän oli lehahtanut pärstältään punaiseksi Torikadun maitokaupan vastapuoleisella katukäytävällä,kun osuusmeijerin lehmänselkä-Fargo-kuorma-auton lavalla kaksi flanellipaitaista miestä pyöritteli kirskuttaen maitotonkkia peltipohjaa pitkin lavanreunalle.
Miesten huulenreunoissa roikkui työmiestupakan puuholkit ja hiessä nämä ähkiessään puhkuivat holkkeihinsa kuin kipparikallet .
Osuusmeijerin autokuskin hauiksen sininen tatuointi hikikarpaloiden alla näytti uponneen aarrelaivan ankkurilta.
Kuski huusi Jussille kadun toiselle puolelle:
--No mitässe papinpoik?!.
--Olekssää menos Ruattiin siirtolaiseks kussull o matkapakaasi fölissäs?
--Me täss Veken kanss kiäritettää viimessii tonkkii aleskäsi ja sit me pojat ajeta Farkol ostama Vilhonkaru Alkost kolme tähre jalluu.
--Mink tähre me muute ryypätäkki koko juhanin..
--Aikku juhani tua miälen makkeit muistoi tanssilavoilt,ku ympäril keikkuu kaikenlaist irtoviiruu kellohameis!
Veke lavanreunalta irvisteli etuhampaattomalla suullaan,kuskin takana hankaamalla etuosormeaan toisen etusormen muodostamaan ympyrään kuin malliksi.
--Pirässe saara eukkoki täks ehttoks!
Veke hirnui.
--Maitokuskein me tiäretä,ettei yht maitolasillist varte tartte koko kantturaa ostta!
Jussi oli painellut säästöpankin viertä naama ja korvat punaisina,koskei pappilassa oltu kuultu moisia härskeyksiä,paitsi mitä oli salaa kuullut isompien korttelin kaverien kerskuvan jostain,että naiset olivat kahdelle jaollisia.Huonolla matikkapäällään hän sitäkään jakolaskua ei saanut selvitettyä,kun vasta armeijan jälkeen.
 |
| 1953 Leyland Comet-maitoauto.Friberg Kuusjoki Juhart 2009 |
 |
| Commer- ja Mercedes-maitoautot. Takana meijeri. Juhart 2001 |
Kassien pohjanappulat kipinöivät sementtilaattoja vasten Jussin otteen monesti hellitettyä kantokahvoista.
Kaksi SALPA-punamustapuseroista Jussin ikäistä kaveria,ilmeisesti Salon Palloilijoiden junioriporkia seisoskeli täyttämässä tiskillä veikkauskuponkeja.Jussi oli niiden kanssa vain hyvänpäiväntuttu ja nähnyt niiden potkivan palloa urheilukentällä ja talvella pelaamassa jääkiekkoa kaukalossa. Jussi ei ollut koskaan kummassakan urheilulajissa kunnostautunut.Pienikokoisena ja lyhytjalkaisena potkijana sekä heikkonilkkaisena luistelijana hänet aina pantiin koulun urheilutunneilla maalivahdiksi Paukkulan kentällä.Maalissakin aina näytti olevan tyhjiä reikiä ilmassa nahkapallolle sekä lätkäkiekolle.
Pesäpallossa hän oli omasta mielestään suhtkoht hyvä koppari.,mutta kunnareita hän ei osannut juosta tarpeeksi kovaa lyhytkinttuisena.
 |
| Lätkämatsi Juhart 2001 |
--Kuule..panessää se Mantsester Junaitin ja Westhamin kohral yksnolla..!!
--Ei kummää panen tasapelin nollanolla!
Jussi kertoi pojille menevänsä kesämökille,pallopoikien vastatessa melkein kuorossa:
--Me kyll mennä Kokkilan uimalaitoksel laineen linjuril kattelemaa kännissii parei ja mite mimmit vaihtava retonkejas pikineihin pukukopeis!
Jussi jatkoi talssimistaan ohittamalla kipsan vieressä seisovan Suurarvan vaaleanvihreän Renault Dauphinen,jonka nokkapellin päälle levitetyllä armeijan viltillä tikitti peltivekkareita parin uuden transaripatteriradion välissä.
Pari pikkupoikaa auton vieressä käänteli voittamaansa kuulakynää alassuin.Kynän säiliössä bikinityttö riisuntui ihan itse vain kynää kääntämällä.
Autossa istuva mustabaskerinen hennapäämuori poltteli Broadway-sätkän jämää punalakattujen sormien välissä ja heitti tumpin ikkunasta kipsan viereiseen roskikseen,mikä oli täynnä arpalipun kantoja
 |
| Sillankulma 1960.Ford-kuorkin takana mainittu kipsa. Vasemmalla Suurarvan Peugeot 203-päävoittoauto |
Hänen silmiinsä iski tuleva kauhukuva kesämökin pihasta,missä talon isoutareiset savolaisnaiset ja seurakunnan naisvieraat makoilisivat aurinkotuoleissa rintsikoitta kuin nudistileirin senioripuolella.Tällaista nudistikonventtia joka kesä pidettiin mökin piharatamoisella nurmella tikkataulun vieressä.
Pihan katajien ja kuusien oksissa roikkuisi C-kuppisia rintsikoita kuin köyhän Afrikan diktatuurimaan kansainvälisen lentokentän tuulipusseja,minkä paikkaukseen ei koskaa ole löytynyt varoja.
Muorien jokaiselle nännipihalle olisi voinut parkkeerata pikku-Fiatin.
Toini-diakonissankin pikkuiset vanhanpiian nännit katselivat taivaalle kuin osoittamassa jotain taivaallista suuhunsa ottajaa.
Seurakuntatalon talkkari Jorkku oli kerran maininnut,että diakonissa joka kesäilta jättää makuukamarinsa akkunan auki ja laulaa ennen maatamenoa vanhojen piikojen iltavirren "Oi Herra luoksein jää..".
Jussia oli aina ihmetyttänyt,miten niin siveellisistä kirkossa kävijöistä luonto muutti häveliättömiä nudistileiriläisiä.
Yksikään ei hävennyt alastomuuttaan kuin Eeva ja Aatami paratiisissa.
 |
| Pappilan nuorimmat puolinakuina verannan edessä,ehkä 1957 kesällä |
jatkuu...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti