perjantai 6. heinäkuuta 2012

Sehän ajaa kuin mies! Lisää naisautoilua.

1960.Autoklubinaiset suunnistusajossa
Sehän ajaa kuin mies!
(Jatkoa kirjoitukseen Debutantin oranssinen aksessori.Naisautoilua)

Jussin äiti ensin pastorska,sitten kappalaiska ja lopulta ruustinna oli pappilan pihan poikien paras "puunainen".
Hän veisti liiterissä pojille Sherwoodin metsän veijarien puumiekat sekä inkkari-cowboy-leikkien jouset sekä puupistoolitkin.
Jos seurakunta olisi antanut luvan,niin äiti olisi piilukirveellä honkatukin pätkästä veistänyt pappilan paraatioven kivirappusten viereen vaikka vaivaisukon seisomaan  perheen talousrahojen lisäämiseksi,kun hengenmiehen papinpalkka joskus sattui menemään turkulaisen räätälin tekemään mittapukuun.
Kesämökillä äiti toimi perämoottorimekaanikkona ja ronskeilla voimillaan hänen olalleen lensi melko kevyesti jopa perunasäkkikin vielä 50-luvulla.
Äiti oli kovempi jätkä kuin isä,jolle kovempi työ joskus keskittyi saunaklapien halkaisuun.
Saunomisessa isä olikin haka,mutta se ei ollut työtä.
Autoilun äiti oli aloittanut nuorena jo 30-vuosikymmenen alussa Iisalmen maalaiskunnan Mulannimen tilan T-Ford-feetonilla,joten häntä ei ihan voida laskea mukaan vuosisadan vaihteen naisautoilun pioneereihin,ehkä toiseen naisautoilijasukupolveen.synnyttyään vasta 1917 kapinan jälkimainingeissa.

Mulanniemen T Ford vm. 1926
Juhart fotokoollaasi 2010

Kaisa Mulanniemessä ulkovajan rakennusurakan pääpuunaisena 30-luvulla
Juhart 2010


1900-luvun suomalaisia naisautoilun pioneerejä
-----------------------------------------------------------------------------
Automobiili--aikakautemme kuvajainen
Rainer Stolze.Fiskari.1983
    
Flora Maria (Maija,Maja) Genetz,toimitusjohtaja ja kauppaneuvos
---------------------------------------------------------------------------------------------------------------
Eräässä 80-luvulla julkaistusta suomalaisessa autoihistoriaa käsittävässä kirjassa mainittiin suomalaisen naisautoilun uranauurtajaksi kivikasvoisen näköistä Maija Genetziä,josta oltiin kaiverrettu jopa pronssinen Suomen Automobiiliklubin muistolakaattikin.
Genealogisesta turkimuksestä löytyi tietoja,että Maija (Maja) eli Flora Maria Genetz oli syntynyt 10.5.1901 Viipurissa ja kuollut 2.11.1970 Helsingissä .Maija oli myös urallaan saanut v.1954 kauppaneuvoksen tittelin.
Vuonna 1960 toimitusjohtaja ja kauppaneuvos Maija Genetz oltiin valittu vuoden naiseksi.
Internet ei kylläkään paljastanut,minkä yhtiön toimitusjohtajana kauppaneuviksetar Maija Genetz oli,mutta suvusta kyllä löytyy suomenkielen tutkijoita,kirjailijoita ja taidemaalareita.
Valitettavasti Jussin memory bankissä ei tällä hetkellä ole muuta tietoa Maijasta,koska valokuvaaja Rainer Stolzen kirjoittama kirja Automobiili--aikakautemme kuvajainen (julkaistu v.1983) makaa Manilan varastossa lähetettäväksi muun muutaman sadan mobiliaiheisen kirjan kanssa merirahtina Englantiin.
Stolze on Mobilisti-lehden päätoimittaja Kai Lauri Bremerin ikätovereita sekä mobilismin sukulaissieluja.


Helmi Tengren, opettaja ja naisasiananinen
----------------------------------------------------------------------------
Helmi Tengrenin (1.12.1875 Jääski--14.8.1971 Helsinki) kerrotaan olevan ensimmäisen suomalaisen naisen,joka omalla autollaan alkoi ajelemaan Helsingin katuja ja maanteitä. Hän ei ainoastaan ajanut,vaan huolsi autonsa ja korjasi siihen ilmestyneet viat.Vielä yli 90-vuotiaana hän uskaltautui pitkillekin matkoille.
Matkat Hauhon kesämökille olivat hänelle aivan tavallisia

Helmi Tengren veistonopettajana 1900-luvun vaihteessa

91-vuotias Helmi Tengren ja 1957 Austin A55



1930-luku.Helmi Tengren ja ehkä 1927-30-mallinen Buick

Helmi Amanda Charlotta Tengren työskenteli Sortavalan seminaarissa voimistelunopettajana,samoin kuin Mikkelin kuuromykkäkoulussa sekä veistonopettajana Helsingin yläkansakoulussa yli 40 vuotta.
Hän oli myös innokas naisten oikeuksien puoltaja ja v.1928 hän oli kunniajäsen Unioni Naisasialiitto ry:ssä Vuonna 1950 hän sai Unionilta kulltaisen ansiomerkin.
Hän oli kunniajäsen myös Helsingin Kansakoulun NaisopettajainYhdistyksessä,Naisopettajaliitossa,Suomalaisessa Naisliitossa sekä jäsen Helsingin Voimistelijaliitossa sekä SAK:ssa ja myöhemmin AK:ssa ( Suomen Automobiiliklubissa,myöhemmin Autoklubissa).
Helmi syntyi kruununvouti Berndt Fridoff Tengrenin perheeseen 1.12.1875 Ruskealassa. Nuoruutensa hän vietti isänsä kotona Impilahdella Laatokan rannalla,missä hän oppi hiihtämään,luistelemaan,soutamaan ja purjehtimaan.
Hän piti myös ratsastamisesta ja polkupyöräilystä.
Teitä pitkin viiletellessään hevosella tai pyörällä kyläläiset ihmettelivät hänen housupukuaan sekä lyhyeksi leikattua tukkaansa.Helmin isä oli kuitenkin suostunut tyttärensä tahtoon,havaittuaan sekä puvun että luhyen polkkatukan olevan erittäin käytännöllisiä.

(Näistä Helmin ominaisuuksista Jussille tuli oma pastorskaäitinsä mieleen,joka samoin leikkautti tukkansa lyhyeksi,piti ravihevosta Mulanniemen tilan tallissa sekä mielellään pyöräili Iisalmen maalaiskunnan santateillä,vaikakin parisenkymmentä vuotta mnyhöhemmin kuin Helmi Tengren)

Helmi kävi Sortavalassa tyttökoulun auttamalla isäänsä muutaman vuoden,mutta kaivatessaan omaa ammattiaan hänen taipumuksensa vetivät käytännön alalle.
Hän meni ensin opiskelemaan Agda Blomin kuuluisaan veistokouluun Helsinkiin ja suoritti työnäytteet veistonopettajan virkaa varten Sortavalan seminaarissa ja Mikkelin kuuromykkäkoulussa.
Lomillaan hän kävi tutustumassa veiston ja voimistelun opetusta Ruotsissa,Tanskassa,Sveitsissä,Berliinissä sekö Leipzigissä.
Helsingissä tuli avoimeksi veistonopettajan virka,johon hän haki yhdeksän miesopettajan kanssa.
Erinomaisten papereidensa takia hänet valittiin virkaan.
Tarmokkaasti Helmi ryhtyi työhönsä,jota kesti 40 vuotta.
Ensimmäistä palkkaansa hakiessaan häne hämmästyi kovasti,saatuaan tilipussissa naisopettajan palkanviran oltua miesopettajan ja oikeutetusti hän ryhtyi palkkataisteluun ja sai monen vaiheen jälkeen lopulta virkaansa kuuluvan palkan.
Helmi taisteli sisukkaasti samanpalkkaisuuden hyväksi koko elämänsä ajan.
(Kirjoitus on lyhennetty Yrjö Tenkasen artikkelista "Oikeutta sisulla,matkaa autolla"- teoksesta Tenkanen-Tengen-suku 1686-1992.

POIS ALTA HELMI TULEE!
-----------------------------------------------------

Varhainen autoilu oli enimmäkseen yläluokkaisten miesten huvia. Ensimmäinen suomalaisomisteinen auto vm.1900 Benz Velo Comfortable tuli Turkuun kauppaneuvos Viktor Forseliukselle,jota mainostettiin yrityksille,jotka käyttivät kauppamatkustajia.Autoretken luvattiin pehmittävän asiakkaita kuulemaan kauppamatkustajan tarjouksia.
Benz saapui Lübeckistä Pehr Brahe-laivalla Turkuun.
Automobiilissa oli 1-sylinterinen moottori,jonka teho oli 3 hevosvoimaa ja huippunopeutena saavutettiin päätähuimaava 30 kph:n vauhti.
Automobiilissa ratin sijasta oli vain 90-asteeseen väännetty tanko,jota amerikkalaiset kutsuivat "tiller'iksi"


1900  Benz Velo Comfortable
1906 Orient BB "Buckboard"


V.1905 Otto Brandtin perustaman osakeyhtiö toi maahan Turun haaraliikkeeseen v.1914 turkulaiselle tehtailija Yrjö Katrakoskelle amerikkalaisen 1906-mallisen  ja kinnerimäisen (engl. cycle car) Orient BB-automobiilin ja hänen vaimostaan Lempi Mariasta tuli yksi Suomen ensimmäisitä naisautoilijoista.BB-lyhennys tuli Buckboardista eli kevyestä nelipyöräisestä etumoottorisesta vaunusta,jossa jalkojen suojana oli ns.potku-ja roiskelauta.
Buckboard tunnetiin aiemmin hevoskärrynä,missä etulauta suojasi hevosen kavioiden iskuilta ja hevosmunkkien putoamisilta.

Tutkija Teija Försti vuoden 2006 progradututkimuksessaan "Helmi ratissa" suomalaisesta naisautoilusta kertoo seuraavaa:
--Ensimmäiset autot muuttivat äänimaailmaa ja vaativat jalan liikkuvia uudenaikaiseen varovaisuuteen.Kun näiden kauhua ja ihmetystä herättäneiden kulkuneuvojen ratin takana istui nainen,ihmetys oli moninkertainen, Kysyttiin olivatko miehekkäältä näyttävät ja vapaasti autollaan liikuvat naiset "oikeita naisia".


1913.Nebraskalaien leidi kampeamassa automobiilia käyntiin.
Suomen ensimmäinen autoa ajanut nainen oli lääketieteen tohtori--maan ensimmäinen v.1895 tohtoriksi lääketieteestä ja kirurgiasta väitellyt nainen Karolina Eskelin (1867-1936).
Hän myös kirjoitti sairaanhoitajille opaskirjasen "naisten vaivoista" eli gynekologiasta sekä Kotiliesi-lehden lääkärikirjan,josta tehtiin jopa 10 painosta.
Eskelin aluksi työskenteli kauppa-apulaisena ja kirjanpitäjänä rahoittaakseen opiskelujaan.
Virallisen ajoluvan hän sai 1920-luvun alussa,vaikka oli ajanut jo kauan ennen sitä.
Eskelin oli asunut Saksassa ja Yhdysvalloissa ja autoinnostuksen sanotaan olleen peräisin hänen ulkomaavuosilta.Opintonsa hän suoritti Englannissa ja Belgiassa.
Eskelin oli ympäristölleen kova pala.."Herrat olivat niin kohteliaita,että heittivät likaa ja lastuja hänen päälleen".
--"Miehille autoileva nainen oli liian vallankumouksellinen näky,mikä tunkeutui heidän pyhään yksityisalueeseensa."
Muisteli yli  90-vuotias Helmi Tengen Seura-lehden haastattelussa.
Veiston-ja voimisteluopettaja Helmi Tengen  oli toinen varhainen naisautoilija,joskus myös ensimmäiseksi mainittu,mutta hän itse uskoi,että tohtori Eskelin oli päässyt rattiin häntä ennen.


Tohtori Eskelinin vastaanotto 1900.luvun alussa

Eskelinien Opel
Tohtori Karolina Eskelin nuorempana
 Helmi Tengen  ja auto olivat legendaarinen pari,josta ollaan kuultu monia tarinoita.
Hän ajoi autoa vielä erittäin iäkkäänä. Eräs hänen sukulaisensa kertoi Helmin pysäköineen autonsa aina kotitalonsa eteen,vaikkei se ollut sallittua.
Kerran poliisin,jo vanhemman miehen huomautettua asiasta Helmi oli tokaissut:
--Kuules poika,mä oon parkkeerannut tähän jo 30 vuotta ennen sun syntymääs!

Autoilevat naiset yleensä aloittivat harrastuksensa puolisonsa tai sukunsa kautta.
Omaehtoisesti autoilun löytäneent Eskelin ja Tengen olivat poikkeuksia ja oman uransa luoneita virkanaisia.
Karolina Eskelin oli ainoana naisena paikalla Suomen Automobiiliklubin (S.A.K.) perustamiskokouksessa v.1919. Klubin ensimmäisessä vuosikokouksessa kutsuttiin kunniapuheenjohtajaksi kenraali.C.G.Mannerheim,jolle luovutettiin vaunumerkki 1 ja jäsenmerkki.
Marski ajoi omalla Voisinillaan Sveitsissä ja Ranskassa ,mutta tarinat eivät kerro pääsivätkö hänen silloiset jalosukuiset naisystävänsä auton rattiin.


1919.Mannerheim siviilissä Runnilassa


Yläluokkaisen klubin jäseninä oli ministereitä,johtajia,liikemiehiä,tuomareita ja tilanomistajia.
Naisia oli vähän ja useimmiten he olivat edellisten perheenjäseniä,joidenka titteliksi kirjattiin yleensä "rouva".
Esimerkiksi maailmankuuluisana sopraanona tunnettu Aino Akte-Jalanderia  kutsuttiin "kenraalittareksi".Naisten jäsenyys tässä "herraklubissa" oli poikkeuksellista,sillä kansainväliset autoilukerhot useimmiten kielsivät jäsenyyden naisilta.

Ooopperalaulajatarsopraano Aino Akte


Ulkomailla,kuten mm. Englannissa naiset olivat puolestaan perustaneet omia naiskerhojaan naisopiskelijoiden pääsemiseksi lukemaan yliopistoihin kasvatus-ja lääketiedettä jo v.1865 ns. Manchester- ja Kensington-kerhoissa.Nämä naiskerhot olivat pioneerejä tulevalle vuosisadan vaihteen sufragettiliikkeille,jota kuuluisa Mrs.Pamelia Pankhurst johti Lontoossa ja mitä amerikkalaiset sufrageettinaiset seurasivat mielenosoituksissa ja marsseissa useissa liittovaltioiden pääkaupungeissa..
Ilmeisesti Helmi Tengren ja Karolina Eskelinen olivat ulkomailla opiskeltuaan ja matkusteltuaan saaneet vaikutteita kansainvälisestä sufrageettiliikkeestä. eli naisvapautusliikkeestä.

1917..Sufrageettimarssijoita ilkkuvia herroja Washington D.C.ssä
1922.Anna Dial,senaattori
 Dialin tytär
 Washington D.C:ssä.
Försti kertoo tutkimuksissaan seuraavaa:
--Myöhäinen autoistuminen ja autoilevan piirin pienuus selittivät sitä,että Suomessa naiset pääsivät alusta asti klubin toimintaan mukaan.
(Konservatiivisessa Britanniassa vasta 1970-luvulla.Kirjoittajan huomautus)
Ensimmäiset autot olivat raskaita kampikäynnisettäviä malleja ja ne saattoivat pysähtyä koska tahansa.
Pian onneksi saatiin ns. käyntiinpanomoottori,jolla auton pystyi käynnistämään kuskinpukilta. 
(Kirjoittajan "Debutantin oranssinen aksessori-artikkelissa" aiemmin mainitsema  jakoavaintiedemies Ketteringin keksimä sähköstartti,jonka patentin herra Leland,Cadillacin perustaja myöhemmin osti)
Autot piti vielä käynnistää veivillä eikä tätä pidetty sopivana asentonsakaan puolesta.
Autolla oli enemmän näyttöarvoa kuin käyttöarvoa.
Autot alkoivat muuttua avomalleista umpimalleihin.Tämä teki autosta femiinisen tilan,johon saattoi kätkeytyä paitsi tuulelta ja sateilta sekä myös katseilta.


1927.Yhden isoäidin 1923-mallinen umpi-Durant Michiganissa

Lucy (Lucile) Christiana Lady Duff-Gordon (13.6.1863-20.4.1935),auton sisustusmuodin pioneeri
----------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------


Lady Lucy Christiana Duff-Gordon v.1919


Auton naisellistuminen ei poistanut pelkoja autoilun vaarallisesta vapaudesta. Vielä 1960-luvulla naisautoilijat saivat kuulla epäilyjä moraalisen puhtautensa menettämisestä liikkumisen lisääntymisen myötä.
Auton naisellistumisesta puheen ollen autoilun pioneeriaikoina v.1916 Chalmers-autotehdas ensimmäisenä otti naissuunnittelijan uusien malliensa sisustuksen suunnittelemiseen.
Lady Duff-Gordon samoin tulisi myöhemmin tekemään sisustussunnittelua Chrysler-yhtymälle.
Hän uutena autosisustusarkkitehtina mainosti Chalmers Motor Companyn uusia malleja seuraavasti:


Entisöimätön Chalmers Town Car-umpiauto vm.1917 museossa.

--Olen osallistunut näiden Chalmers Motor Companyn uusien umpimallien sisustusten materiaalivalintoihin.
--Itse en ole niinkään kiinnostunut Chalmersin Town Carin ulkomuodosta .
--Jos auton kori kiinnostaa,niin katsokaa myyntibrosyyristä!
--En hitustakaan välitä sen moottorista,onko se 6-sylinterinen tai mallia 22 tai 3408.
--Pikkuasiat saavat minut haukottelemaan!
--Kiinnostukseni kohde on vain sisustus,koska naisen pitää istua auton sisällä.
--Sisustuksen pitää kuvata omaa pyörillä kulkevaa lasiverantaa.
--Jos sisustuksen värit ovat räikeitä tai kangasmateriaali kutittaa ahteriani ja sääriäni samalla ärsyttämällä hermojani ,niin kuinka voisin rakastaa autoani!?
--Mikään ei ole kuvottavampaa kuin huono maku!
--Chalmersin suunnittelukonttorin ottaessa minuun yhteyttä nauvonantajana katettujen automobiilien sisustuskysymyksissä,alussa epäröin.
--Katsoin voisinko tyydyttää potentiaalisen ostajakunnan makutrendejä Chalmersin Sedaneiden,Town Carien sekä Limousinien valinnoissa.


1917 . Chalmers-avoautomainos The Morning Sun News-sanomalehdessä


--Erilaisia makuja on vaikeata tyydyttää.
--Nähdessäni valikoiman upeita kankaita,silkkejä,mattoja ja nyörejä,mieleni kohosi tehtävän tasolle.
--Olen yrittänyt tehdä autot kotoisen tuntuisiksi ja tällaisen ensivaikutelman saa astuessaan Town Cariin sisään,missä sisusta tuntuu ainutlaatuisen kodikkaalta.
--Sisäänupotetut puuosat ovat mahonkia,lattioita peittävät upottavat matot,ikkunoissa roikkuvat silkkiverhot ja istuimilla makaavat makuahivelevinä pehmusteina silkkikankaiset ankanhöyhentyynyt.
--Pehmeät harmooniset värit ovat täydellistä silmänruokaa joko sisältä tai ulkoa kadunreunalta katsottuna.
--Rouvan meikkikaappiakaan ei olla unohdettu,puhumattakaan muista mukavuuksista, kuten sisävälot,kello,shaföörin ja takamatkustajan vlinen "safooni" eli shaföörin sisäpuhelin (Chauffeur Telephone).
--Nappulan painalluksella aukeaa pieni savukeaski sekä pieni puuterirasia.
--Eiköhän tässä ole tarpeeksi detaljeja?
--Värivalinnatkin ovat vaatimuksen mukaisia.
--Mutta lopuksi sanoakseni,miten on turhauttavaa puhua ylivoimaisen laadukkaista väreistä,annan asiakkaiden tehdä valintansa omien vaikutelmiensa pohjalta.
--Voin vakuuttaa,vaikka tämä on ensimmäinen kertani vaatettaa moottorivaunu sisältä,että olen tyytyväinen lopputulokseen ja että Chalmers Town Car tulee myös miellyttämään teitä.
Lady Lucile Duff-Gordon

Edellinen Lady Duff-Gordonin mainosteksti kuvaa vuosisadan alkukymmenien rikkaiden autojen prameita sisustoja,jotka tekivät niistä buduaareja tai Pullman-junavaunun I luokan osastoa,herrasklubien tupakkasalonkeja sekä naisten puuterihuoneita.
Turvakysymyksiin ei vielä osattu puuttua.ja niihin olisi vielä nelisenkymmenen vuoden ajomatka,jolloin nuori Lee Iacocca keksi Fordin- Custom-ja Fairlane-mallistoon pehmustetun kojetaulun,syvennetyn ratinkehyksen ja turvavyöt..
Valitettavasti turvalaitteet eivät myyneet ja isot Chevrolet-,Oldsmobile-,Pontiac-,Buick- ja Chrysler-tuotteet pitkillä ja korkeilla siivillä, jopa kolmivärisinä sekä kromikitseillä veivät voiton myyntiluvuissa.
Chalmers Motor Company kuoli I maailmansodan jälkeiseen pula-aikaan.
Chalmersit olivat kallita autoja.
V.1924 Chalmers sulautui Maxwell-merkkiin,mikä myöhemmin sulautui Chrysleriin Dodgen ja Desoton kanssa.
Chalmers-merkki kyllä muistetaan Allis-Chalmers-traktorimerkkinä Suomessakin.
Isännät kyllä kutsuivat sitä "Kallis Elmeriksi".
V.1985 saksalainen Klockner-Humbolt-Deutz-konserni osti Chalmersin traktorilisenssin,jolloin uutta mallistoa nimitettiin Deutz-Allisiksi
Kuka muistaa 40-lukuisen oranssinpunaisen pikku-Allisin?
Siitä kloonattiin Suomessa Valmet 20-pikkutraktori,jota myös piikkilanka-aidankiristäjäksi haukuttiin.

1911 Chalmers-lehtimainos
Pientä taustatietoa Lady Duff-Gordonista:
-------------------------------------------------------
Lucile,miksi Lady Duff-Gordonia kutsuttiin myös ammattinimensä pohjalta.oli johtava muotisuunnittelija 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alussa. Ensimmäisenä englantilaisena muotisuunnittelijana hän saavutti kansainvälistä kuuluisuutta ja häntä pidettiin tunnustettuna "couture-tyylien" keksijänä samoin kuin muotimaailman PR:ssä (Public Relations)
Mannekiiniparaatien lisäksi hän aloitti modernit muotinäyttelyt,samalla kouluttamalla ensimmäisiä muotimalleja.
Hän sai markkinoille vapauttavat sivuhalkiohameet ja syvät kaula-aukot ,tekemällä vähemmän  kuristavat korsetit suosituimmiksi ja edistämällä houkuttelevia kaksiosaisia naisten alusasuja.
Hän avasi liikkeen Lontoon talossaan ja Chicagossa sekä New Yorkissa pukemalla muotitietoista kuninkaallisten,siniveristen,sekä teatteri-että filmimaailman asiakaskuntaa.
Lucile muistetaan myös v.1912 uponneen RMS Titanicin pelastuneena miehensä Sir Cosmo Duff-Gordonin kanssa ja samalla hävinneenä osapuolena Wood vs.Lucy,Lady Gordon-Duff-lakihaasteessa,missä tuomari Benjamin N.Cardozo kirjoitti mielipiteensä New Yorkin osavaltion korkeimmalle oikeudelle sekä New Yorkin vetoomusoikeudelle Lucile-merkin markkinoinnin yksinoikeudesta Otis F. Woodsin mainostoimistolle. 
Sopimuksesta puuttui erityinen harkinta Lucyn lupaukselle sopimukseen,mitä ei oltu allekirjoitettu ja tuomari Cardozo huomautti,että lupausta ehkä ei ollut,mutta koko kirjoitus viittaa "velvotteen aikeeseen" ja täten sopimus on voimassa.
Titanicin uppoamistapauksen jälkeen vetvottiin Lucyn puolison Sir Cosmo Duff-Gordonin viiden punnan seteleiden ja shekkien jakamisesta pelastusveneen numero yhden miehistölle.että pariskunta pääsisi uppoavasta laivasta hengissä.
Amerikkalaiset tabloidlehdet levittivät huhuja jopa Lontooseen asti,missä pariskunta joutui 17-5-1912 brittiläisen kauppakomitean kuultavaksi Cosmon ollessa todistajana ,Lucyn astuessa todistajanaitoon kuukauden 20.päivänä.
Todistajat vetivät puoleensa kuulustelujen aikana suuria ihmisjoukkoja 


jatkuu..


Ei kommentteja: