Saluutti ja Oldsmobile Riyadhissa 1961 |
Tehtaalle kerran saapui 20-jalan merikontti,Jussin odotellessa materiaalitoimitusta jenkeistä.
Blummit katkottuaan ovenaukaisussa paljastui täysi Johnny Walker-lasti.
Reijo sattui ajamaan Jaguarillaan paikalle,käskemällä purkaa viisi laatikkoa firman henkilöstön käyttöön ja sitten sulkemaan ovet ja sitomaan blummit.
Kolme laatikkoa haudattiin perhecompoundin santaan ja kaksi Sulemaniyahin konttorin puutarhaan.
Perhecompundi oli tyhjillään perheiden muutettua Sulemaniyahiin Finncampille lähelle LWP:n konttoria,mistä oli lyhyt ostosmatka Olayanin ostoskeskuksiin ja marketeihin kuten Al Jazeeraan..
LWP:n yhtenä sponsorina oli eräs pikkuprinssi Naif,jolle konttilähetys oli osoitettu.Kuninkaalliset saivat luvallisesti salakuljettaa alkoholia ja pornoa blummatuissa konteissa eikä tullilla ollut minkäänlaista lupaa koskea kuninkaallisia lähetyksiä,jos konossementissa luki vastaanottajana joku kuningashuoneen sadoista prinsseistä.
Prinssi Naifilla oli linnamainen kesämökki Taifissa,minkä sali käsitti viisi metriä pitkän baarikaapin liukuovin.Baarin keskellä seisoi miehenkorkuinen Ballantines-pullo.Baarin toisella seinällä liukuoven takana oli mahtava pornovideokirjasto.
ALCO:n sähkömiehet olivat kertoneet tästä,käydessään korjaamassa sähkömoottoreilla toimivia baarin liukuovia.
Johnny Walker-laatikoiden hautauksen jälkeen konttorivillan puutarhaan Reijoa ei enää näkynyt toimistolla,vaan viskikoomassa asuntonsa vuoteessa.
Jussi joutui jaloittelemaan Reijoa tämän kotiuttamiseksi Suomeen ja hoitoon sekä hankkimaan tälle exit-re-entryviisumit sekä lentoliput.
Jätettyään Reijon Riyadhin King Abdulazin kansainvälisen kentän transitpuolelle,Jussi huokaisi syvään helpotuksesta..
Helpotus oli vain väliaikaista.
Riyadin King Abdulaziz-kentän terminaali sisältä |
Jussi samalla peruutti Reijon LWP:n luottokortin .
Reijo oli ottanut Amsterdamin kentällä taksin ja yrittänyt maksaa reissun kaupunkiin luottokortilla,jolloin taksinkuljettaja oli vastannut "Sorry Sir,but your credit card is cancelled".
Valkotakkiset hakumiehet Suomesta lensivät hakemaan Reijon Suomeen katkaisuun.
Reijon tapaukseen sopii hyvin 60-luvun alun hitti "They are coming to take me away ..ahaa.."
Palattuaan parin kuukauden päästä konttorille Reijon pöydällä oli vino pino AMEX:in laskuja maksettavana.
Jussi oli väliaikana hoitanut myös toimitusjohtajan toimia.
Firmalla oli vielä kova likviidipula korealaisten myöhästyvistä progressimaksuista ja SAMHO:n kauppaoikeuteen haastaminen maksamattomista progressimaksuista pani korealaisen firman konkurssiin.
Korealainen Daelim-rakennusfirma osti SAMHO:n konkurssipesän ja maksoi LWP:n saatavat,mutta liian myöhään.
Jussin ollessa palaamassa Manilasta lomaltaan Riyadhiin,hän ensiksi otti yhteyttä LWP:n manilalaisen työvoima-agenttiin Quezon Cityn Rodriguez Avenuella,mistä kerrottiin,että matkustaminen Riyadhiin olisi Jussille hengenvaarallista.
Jussin oltua usean postdeitatun shekin allekirjoittajana ja tavaratoimittajien mentyä liian aikaisin ennen kuittauspäivämäärää käteistämään niitä,shekit tietyst baunssasivat tiskillä.Postdeitattujen shekkien kirjoittaminen on kiellettyä,mutta käytännössä tavarantoimittajat vaativat niitä maksun konfirmoimiseksi shekin päivämäärällä ..eikä ennen.
Jussi aina varoitti tavarantoimittajia shekin allekirjoitettuaan:
--Remember...only for safe-keeping until due date!
Jussi oli tällaista menetelmää vastaan alusta asti,mutta firman johtajat hyväksyivät menetelmän.
Jussi oltaisiin Riyadhiin saavuttuaan pistetty selliin panttivangiksi,kunnes shekkien balanssit oltiin selvietty ja siihen menisi kuukausia.
Tämän jälkeen LWP pistettiin pakettiin,johtajien jo jätettyä Saudin santalaatikon,jo ennen Jussin saamaa varoitusta.
LWP:n pääjohtaja Nurkka piti omaa paperifirmaa Sveitsissä,vaatimalla jokaisen urakkasumman kirjoitettavaksi fiksatulle dollarikurssille.
Urakkamaksujen saapuessa SAMBA:sta pääurakoitisjalle,rahat yleensä tilitettiin bahrainilaiseen pankkiin,joka veisti dollariflaktuaatioeron urakkasumman päältä Nurkan bermudalaiselle tilille.Loput tilitettiin LWP:n tilille Riyadhin Airport Roadin Fransipankkiin.
Nurkka ei ollut korealaisia hölmömpi,vaikka varasti omasta firmasta tai kuten sanotaan .."söi omasta kuormasta".
Kaikesta rosvouksesta huolimatta,kun Nurkka tuli Riyadhin konttoriin visiitille,hän välittömästi pyysi Jussin käsikassasta parisataatuhatta rialia omaan käyttöönsä.
Erään kerran Nurkka pyysi samansuuruisen summan Mercedes 500 SEC-kupeemersun ostoon. .
Jussi ajoi hänet Dammamin tien varressa sijaitsevalle autosukille,mistä löytyi puoli vuotta vanha Mercedes 500 SEC ja vielä talvirenkaat alla. Sen oli tuonut maahan Sveitsistä eräs Saudin armeijan kenraali..
Jussi toimitti mersun takaisin Sveitsiin Saudian cargojumbolla.
Samoin Jussin Sitikka lensi Saudian cargojumbolla Frankfurtiin ja Jussi poimi sen Frankfurtin kentältä,ajamalla sen autobaanaa pitkin Travemundeen.Sieltä Sitikka ja Jussi seilasivat Finnjetillä Helsinkiin.
Jussilla oli ajatukset jotenkin hajallaan hakiessaan lopputiliään LWP:n Tapanilan konttorista.
Nurkka tuntui olevan erittäin vaivautunut ja vaisu.
Jussin sisuksissa kyllä kiersi revanssi.
--Omapa on asiansa,kun kusi omaan pesäänsä!
Jussi murisi.
Hän oli oppinut myös,että firman kaikki inssimanagerit olivat saaneet osinkoja progressimaksuista.
Hän oli firman ainoa palkollinen,joka teki likaisen työn muiden hyvinvoinniksi.
Nurkka pahoitteli,ettei voinut tarjota työpaikkaa,Jussin vastatessa,ettei tarvitsisi mitään almuja,koska seuraavana päivänä hän lentäisi takaisin Manilaan.
Olo kyllä tuntui kuin orpopojalla Pohjantähden alla,jolla ei ollut kotia eikä kontua Suomenniemellä.
Kahdeksan vuotta suomalaisten palveluksessa Saudissa riitti.
Lumikupuleita koko joukko.
Jussin seuraava työpaikka tulisi olemaan King Faisalin Sairaala Riyadhissa ja 100%:nen saudifirma! Oliko nyt menolippu.."From Bad to Worse"?
King Faisal Hospital & Research Center.Riyadh |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti