sunnuntai 22. tammikuuta 2017

Das beste oder nichts.Mersustoori.Vanhan roddarin muistelmat.2.

1964 SSS.Tähti-Auton MB 190d-mainos
Bensakaudesta nakukauteen
-------------------------------------
Salon taksitolpilta v.1963 kieppeillä alkoivat  jenkkipirssit hiljalleen vähenemään,taksisäntien matkustettua oikein joukolla Länsi-Saksan Stuttgartiin ostamaan Mercedes-Benz 190d-fliitin.
Ponton-korista 190d-mallia valmistettiin vielä v.1960 ja jota oli näkynyt ainakin helsinkiläisillä pirssitolpilla.
Uudet siipimalliset MB 190d-mallit tulivat siten valloittamaan Suomenmaan taksitolppia Lapista Hankoniemelle asti.
Muutama jenkkipirssi vielä sitkeästi pysytteli Salonkin pirssitolpilla,kuten Oksasen 1962 Ford Fairlane.,jonka seuraksi vielä jäi amerikkalaistriona yksi 1962 Studebaker Lark ja toinen 1962 Rambler Classic. 
Sillankulman taksitolppaa vastapäätä Salon Neulomon myymälärakennuksen kulmatalon katolle nostettiin sininen neonvaloinen ja iso Mercedesin johtotähti valaisemaan Horninkadun ja Helsingintien kulmaa kuin jossain Berliinissä MB:n pilvenpiirtäjätoimitalon harjalla. 
Taloa vastapaatä HOP:n vanhan puutalon katolla vielä vilkkuivat vihreät Klubi-pillitupakkaneonvalot Klubi piristää-tekstein,mutta nekin purettiin pois v.1963..ilmeisesti uuden tupakkamainoslain takia.
70-luvulla 90-prosenttia salolaisista takseista oli mersudieseleitä.
Pappia kyydissä pirssillä-kertomuksessa olen kuvannut tästä muutosajasta seuraavaa:
1962 Sillankulman taksiasema.Kalustona mm.
Ford Consul ja Opel Kapitän.
Salon Neulomon katolla paistaa sininen johtotähti
60-luvun alkupuolella salolainen taksikalusto muuttui kokonaan amerikkalaisista ja brittiläisistä malleista saksalaisiksi Mercedes-Benz dieselmalleiksi,joita paikalliset taksiyrittäjät porukassa kävivät hankkimassa Daimler Benzin Stuttgartin tehtailta. Näin tapahtui myös monilla muilla suomalaisilla paikkakunnilla,joissa taksikalusto muuttui saksalaisiksi dieselmalleiksi.
60-luvun taitteessa salolainen taksikalusto oli vielä "täyskokoist" ja  amerikkalaivoittoista,joskin uuden kompaktiautobuumin herättämänä moni taksiyrittäjä oli vaihtanut Chevrolet Stylelinensa ja Bel Airinsa sekä Ford Customlinensa Opel Kapitäneihin, Vauxhall Veloxeihin.Ford Consuleihin,Studebaker Larkeihin,Rambler Classiceihin ja Ford Fairlaneihin.
Itäautoja Salon pirssitolpilta ei tavannut ja minä itsekin nöösipoikana katsoin,että jos yksikin Volga taikka Pobeda ilmestyisi taksijonoon,niin sellaiset ruplahymyt pistettäisiin jenkkihenkisen taksiporukan paineesta häpeämään Inkerinkadulle.
Maaseudulla Salon ympäristön talousalueella kylläkin itäautoja suosittiin...

1976.Salon MB-takseja ja
yksi Peugeot 504


Mersua myi Salossa turkulainen A.F.Aaltonen BMC-merkkien rinnalla,mutta 60-luvun saatossa johtotähden edustus meni Tähti-Autolle. Omituisella tavalla BMC-merkkienkin edustus vaihteli Varsinais-Suomessa,kun itäautoista tunnettu turkulainen Auto-Heinonen myi jopa Morris "kulmaovi"-kuormureitakin.


1960 A.F.Aaltosen
MB L330-mainos



1955 MB LP321 4 x 4 Salossa
50-luvun lopulla A.F.Aaltonen Salossa myi myös raskaampaa MB-kalustoa. Salon Seudun Osuuskaupalla oli jo pitkään ollut pitkänokkainen MB L330-kuormuri vaaleanvihreässä kuosissa ja punaisin SSO-ovilogoin. Nelivetoisia MB LP321-kuormureita myytiin mm. tukkiajoon.
Salonseutulaisesta bussikalustostakin löytyi MB-alustoja,kuten Särkisalon Liikenteeltä.Näiden mersubussien maskit olivat mielestäni erittäin poikkeavan näköisiä ja uskaliaita kromijoulutähtisakaroita....
50-luvun lopulla suomalaisista bussisuunnittelijoiden kynistä löytyi melko paljon transatlantilaisia vaikutteita etenkin maskimalleissa.

1959 Särkisalon Liikenteen
MB-dieselonnikka ER-959
1961 Salolaisen Pekka Laineen MB O319-pikkubussi
TO-789
Tamperelainen MB O319
pankkiauto
Jakeluautokäyttöön Salon kaupungissa pian ilmestyi paljon MB LP319-pakettiautoja.Jopa Laineen Liikennekin osti sellaisen pikkubussiksi O319-mallisena tilausajoihin.Varsinais-Suomessa niitä käytettiin myös kouluajoihin. 
LP-ja O319-mallit eivät olleet keuliltaan mitään mannekiineja,vaan näyttivät minusta  alahuuleen iskun saaneelta bulldogeilta.
Lisäksi LP319:t olivat suosittuja mobiileina pankki-.jakelu- sekä paloautoina..


1960 MB LP319 Transporter
Salon kaupunki oli muuttunut 50-luvun amerikkalaisesta jenkkiautobuumista 60-lukuiseksi untertürkheimilaiseksi "lederhosestadtiksi",minkä joka kadunkulmasta puski esiin krominen johtotähti.
Isärovastikin ajeli taivaansinisellä 1968 Wolfsburgin  kuplalla kaupungista Kemiön Kiilan mökillemme tirolilaisissa nahkahousuissa.
1962 Studebaker Hawk GT
Pikkukaupungin porhojohtajilla ja kiinteistövälittäjillä silti oli vielä kerska-autoina aitoja jenkkiautoja. Salorassa oli musta Chrysler-fliitti.kiinteistövälittäjä Muuramalla Oldsmobile F-89,yhdellä juristilla AMX,Finnflaren omistajalla Studebaker Hawk GT.. jne..
Amerikkalaisuus seisoi vielä lujasti kumipyörillä monen tehtaan hallintorakennuksen parkissa.
Mutta niiden lisäksi monet Besser Volkin-edustajat siirtyivät hiljalleen johtotähtiin.
60-luvun loppupuolen MB 280S-mallista alkoi tulla tavallisin liike-elämän edustajien mainosauto..
Pienempien kaupungin pääkatujen varrella sijaitsevien yksitysyrittäjien autoina oli vaatimattomampi MB200-220b-250b,kuten Osuuspankin rakennuksessa miesten asustekauppaa pitäneellä Seppo Paakkosella.
Mutta niilläkin sai tyylikästä ja laadukasta saksalaista kyytiä..!


1968 MB 280S



1967 MB 250b W114
Hänen mainosautonsa oli vaaleansininen 1967 MB250b.
Pois muodistako?-kirjoituksessani olen kuvaillut Paakkosen Sepon julkista elämää seuraavasti:
1960-luvun alkupuolella uudet muotituulet alkoivat puhaltamaan entisessä savikauppalassa,joka v.1960 kastettiin kaupungiksi.Ne vanhanajan pukimot kyllä pitivät asiakaskuntansa,mutta nuorisolle sekä nuoremmalle ostajakunnalle ei ollut vielä omaa asustekauppaansa.
Kestäisi kymmenisen vuotta,kun Teinitalon ovet avattaisiin.
Paakkosen Seppo oli oivaltanut tällaisen asusteliikkeen tarpeen muotitietoisille nuorille miehille perustamalla puotinsa vanhaan Keskuksen taloon Turuntiellä.Myöhemmin Osuuspankin talon valmistuessa  Saloran vanhan liiketalon viereen,Paakkonen muutti pankkitalon alakertaan.
Paakkonen itse oli  erittäin muotitietoinen omasta pukeutumisestaan seisoessaan viimeistä huutoa olevassa liivipuvussa liikkeensä edessä paperossilla kuin elävänä ikkunamannekiinina kirjava liina rintataskussa viikattuna.--,
Lisäksi olin kirjoittanu Seposta kirjoituksessani Kapakkakoulusta know-how-mieheksi seuraavaa:
VIINAMÄEN MIEHET YRITTÄMÄSSÄ
------------------------------------------------------------
Salon uusi kirjakauppa
Kuparikulmassa

Kirjakauppias Lippo Uusisaaren paras ystävä Paakkosen Seppo taas piti miestenpukimoa Saloran vanhan radiotalon vieressä uudessa Osuuspankin talossa.Osoitteeseen Paakkonen oli muuttanut Keskuksen talosta v.1964,jolloin vanha Keskus purettiin uuden OTK:n Centrumin tavaratalon tieltä.Seppo myi 70-luvulla miesten pintamuotia hyvällä menestyksellä,vaimonsa oikeasti hoitaessa puotia,miehensä seistessä pukumannekiinina pikkupunssissa liikkeen vitriinin edessä punanaamaisena.
Kadun toisella puolella Jännärin basaarissa Kiven Kalle kalakauppaansa.
Aamuisin Kalle ja Seppo seisoivat melkein nokitusten kadun vastapuolilla heittämässä herjaa alkavasta myyntipäivästä.
Kivellä oli puolestaan kalakaupan ajopelinään siniharmaa MB L319,joka seisoi toripäivisin kauppatorilla Kiven telttamyymälän takana..
1964 Paakkosen mainos
Kerrotaan Kallun kerran huutaneen Sepolle basaarin edestä:
--Hei Paakkonen,miks’ sun pitää seistä puarin mannekiinin räkärätti rintataskus joka huamen?
Tähän Seppo huusi takaisin kadun yli:
--Kuules Kallu,pistäs sääki silakk’ rinttaskus mainokseks,ettei kalas mätäne loorissas!!
Iltaisiin ryhmä yksityisyrittäjiä istuskeli Centrumin kaupunginhotellin kabinetissa vodkaspraitit neniensä alla vertaamassa päivän myyntisaldoja.
Parhaiten myynyt pisti koko illan.
Varastopäällikkö Unto teeveetehtaalta saapui aina oikeaan aikaan porukan siivelle.
Pikkukaupungissa osattiin juoruta ja mm. Penan Saluunan karvalakkipuoli oli keskeinen juorupaikka kaupungin kerman toikkailuista viinan paholaisen villittämänä.
Paakkosen Seppo kerran oli jostain päähänsattumasta lastannut sinisen mersunsa takalaatikon täyteen paitoja,pukuja,solmioita,kaulaliinoja,sukkia jne.ja hurauttanut kauppatorille myymään Helppo-Heikkinä muotitarpeitaan. Laillisen promillemäärän ylittäneenä kaupungin Kissalan pojat olisivat voineet pidättää hänet,mutta sattuivatkin istumassa,kuten tavallisti poliisiasemalla kahvilla.
Paakkosen rouva oli soittanut kamarille päivystykseen ,että Seppo se taasen on päässyt vapaalle torille.
Poliisipartio oli käynyt torilla panemassa Sepon mersun takapenkille ja vaatetarpeet takapaksiin..ja ajaneet hänet kotiin selviämään.. 

jatkuu...messet ulkomailla..

Ei kommentteja: