 |
| Örön kasarmit |
Punainen raita eli valkolakkina punakaartiin
-------------------------------------------------------------------------
Puolifiktio
Barrikaadilaulu
-----------------------------------------
"Auk' auki tehtaan portit
ja sorvin äärest pois.
Kun kaupungilla taiston melske soi.
Voi jumalata meitä ammutaan,
siskot,veljet tulkaa auttamaan.
Me barrikaadin teemme,
sen eestä ammumme.
Ja punalipun salkoon nostamme,perkele?
Sen me punaveljet vannomme...
Saatana,perkele,jumalauta...
Jumalauta veri pulppuaa
lahtareilta suolet puhkotaan.
Joko sortuu pakkovalta
pakon työläisjoukon alta
ja barrikaadeilla hurrataan.Perkele?"
(Pastorskan kehtolaulu lapsilleen)
 |
| Yo-lakki |
 |
| kypärät |
Valkolakista punaraitahousuihin
-----------------------------------
Tammisaarelaisen Degerlundin bussi oli jättänyt hytisevän ja kohmeloisen miesporukan Kasnäsin Andelshandelin eteen.
Harmaassa ja sumeisessa talvi-ilmassa pilvet roikkuivat harmaina sotilasviltteinä ikään kuin aanaamassa jostain tulevasta.
Kaupan Teboilin farmaritankin vieressä näkyi punaisia tupakankekäleitä vilkkuvan kuin Tarvon moottoritiellä jarruvaloja.
Joku tumppasi norttinsa spittarin kanna alle nuoskalumeen ja joku räki pitkiä nikotiinin keltaisia mällejä kinokseen.
Porukassa ei oltu pahemmin paljon puhuttu koko bussimatkan aikana Salosta Kasnäsiin ja nytkin sanat olivat jäätyneet kielenkantoihin.
Jussikin seisoskeli vaisuna punainen mallu suussaan kelaamassa menneitä.
Hän oli päässyt syyskuussa ylioppilaaksi,reputettuaan keväällä reaalissa.
Valkolakki silti tuli päähän cumlaudella ja yhdeksällä puoltoäänellä.
Niitä puoltamisia myöntämisten kanssa tarvittaisiinkin myöhemmin armeijassa roppakaupalla loma-anomusten haussa patterin vääpelin toimistosta.
Jussi oli pyrkinyt Ateneumiin,mutta päässyt vain varalle mainosgraafiselle osastolle katsomalla,että olisi parasta käydä se intti ensiksi ennen kuin ryhtyisi tiiraamaan itselleen sopivaa opinahjoa.
Ammattimaalaria hänestä ei tullut,mutta harrastemaalarina hän ei joutuisi alistumaan kalkkeutuneiden taideproffien eikä partaniekkaisten modernistien väliselle taistelutantereelle.
Armeijassa ei taiteilijoita tarvittu ja monesta elämäntaiteilijastakin yritettiin vängällä tehdä oikeita miehiä.
Myöhemmin Hangon Russarön linnakkeen patterin varapäällikkö luutnantti Laineella tulisi olemaan karikatyyrikollaasi Jussin taiteiluista rantapyssyläisten elämästä saaristoluodolla .
Taivaanrannan maalarina Jussin silmiin tulivat väreissä pappilan naapurihuoneistossa asuneen Josefina-farmorin sansegalilla maalatut huulet.
Farmor oli jäänyt pojan päähän muistoksi vain ne punahuulet.
Johnny Liebkind kylläkin lauloi Sävelradiossa hymyhuulista,
Vanharouva oltiin pakolla kannettu vuonna 1963 vanhuudenhöperönä omasta alkoviyksiöstään mielisairaalaan ambulanssilla,missä tämä parin viikon päästä oli kuollut pelkkään näivettymiseen ilman rakkaan Hjalmarinsa kuvia ja käsin väritettyjä postikortteja maailman pääkaupungeista,missä hän oli pitkän elonsa aikana käynyt.
Suku oli lopulta pääsyt nauttimaan perimistään tehtaan osakkeista..
Se ei ollut mikään armokuolema vaan ahneuden pirun aikaansaama tahallinen kuolemantuottamus.
Nyt farmor oli lopulta päässyt tanssimaan taivaallisen societshusetin kullatulle parketille rakkaan Hjalmarinsa ja Lontoon iloisen 20-luvun kenraalikavaljeerinsa Carl Gustafinsa kanssa vitivalkoisessa lottaunivormussaan.
Kasnäsin laiturille johtavan tien soraa potkiessaan mokkalouferinsa kärjillä Jussi oli kuulevinaan farmorin kuiskauksen harmaiden pilvien välistä tulevasta auringonsäteestä:
--Adjö min lilla kavaljer..nu blir du en duktig soldat och officer..och vi ska i fjärra framtiden dansa tillsammans på Societshusets parkett!
 |
| Kasnäs |
Moni ajatteli mielessään montako kuukautta palvelu tulisi kestämään.Vuoden 1967 palvelusaikaa oltiin lyhennety kahdeksaksi kuukaudeksi tavallisille varussotamiehille ja kymmeneksi kuukaudeksi varusmiesaliupseereille sekä -upseereille.
Rannikkotykistön kauluslaatat samoinkuin pussipöksyjen raidat olivat purppuranpunaisia.
Jokainen rantapyssyläinen ei halunnut ylpeydessään tulla kutsutuksi jalka- eli kinttumieheksi.
Jussilla ja koko porukalla oli edessään kuukauden alokaskoulutus,kunnes suorittaisivat sotilasvalansa.
Alokkaina he tulisivat kuulumaan armeijan hierarkian alimpaan kastiin ns.valansuorittamattomina moukkina.Sotilasvalan suorittaneina he olisivat valansuorittaneita moukkia "vanhojen" eli vanhemman ja poislähtevän ikäluokan silmissä.
Ihmisoikeuksista ei armeijan diktatuurissa olla koskaan kuultu.
Pukkion mahassa eli matkustamossa sattui oleman mukana Jussin yksi kaverikin,Markkasen Pena,palopäällikön poika,jota kaupungissa kutsuttiin Pikku-Palosangoksi.
Isä-Markkanen taas oli Iso-Palosanko,joka aamuisin paseerasi pappilan ohi arjalaisessa hanhenmarssissa brankkarille.
Punaraitoihin Pena oli jo palopojasta asti tottunut. Tulevat punaraitapussihousut olisivat harmaita tummansinisten sijasta .
Pena oli kevään ylioppilaita puhtailla approbaturin papereilla.
 |
| Sketsikollaasi palopäälliköstä ja pojasta Juhart 1987 |
Laivan sisälle kuului ankkuriketjun kilinää.,köysien pollareihin vetoa,komennuksia ja armeijan oliivinvihreän Valmet-traktorin päpätystä.
Matkustamon ovelle astui punalaattainen vääpeli punakokardisessa karvahatussa ja jonka punakasta naamasta aukesi leveä nikotiinin kellastama kessuhymy:
--Noo poejjaatt...tervetulloo vankilasuareen!
--Nyt alakaa marssi kohti tuntematonta!
--Yritettäämpä panna poppoota jonkinlaeseen muotoon tuonne kaijalle!
Jussista tunsi oudolta,että tänne Itämeren keskelle oli evakuoitunut puhdas savolainen aliupseeri.
 |
| Örön upseerikasino eli vääpelin toimisto |
 |
| Örön tykkiasemia ja kasematteja |
 |
| Örön entinen kasarmi |
Eräs muodosta huusi liukastuneelle perään:
--Kuules Maukka...nää jäise mukulakive o kiinalase joskus juntanne tienkamaral!
--Olekssää koskka elämäsäs marssinu kiinalaisel tiäl?
--Asja o yht tosi ku kossupullon nelkytviis rosenttii!
(Maukka sattui olemaan se Jussin tuntema työtävieroksuva itäkauppalan kundi,joka vielä 90-luvulla pyöräili vinetonpunassa kaljabaarista toiseen.Muuten harmiton kaveri,jolle työ oli pahin kirosana)
Maukan kömmittyä lumisena takaisin jonon häntäpäähän ,edessä marssiva alokaskokelas puhui olkansa yli:
--Mitässää puhu pehmossii?
--Kiinalase asuva tuhansije mailie pääss tual Rysvenäjä takan!
--Mist ne kiinalaise osas just tulla Örön luarol jottai kivii junttamma?
Ääni edestä vastasi:
--Mää ole lukenu lainastost historiakirjoist,ett tää Örön saari ol jo Venäjä valla aikkan linnakesaaren.
--Venäläse toiva kiinalaissi sotavankei tän pakkotyähö...ja tääll jossa piräs oleman kiinalaste hautausmaaki.
Maukka vastasi takaisin luistellessaan jälleen mukulakivillä:
--Voissää olla oikkeski,vaikmää kauhhiast ihmettele,ett mill ilveel ne kuskas täll kivell semmose poruka.
..No junal tieteski,mulkku?
Ääni vastasi
--Siperia raral ei iha varman tarjottu kinuskeil joka vihellyspysäkil samovaarist saikka eik rapulounast riisil.
--Hyvä ett kouralline kinuskei saapus elävän luarol.
--Nälkkä niist suurin osa kual ku suamalase sotavankit Ryssänmaall viime soras..
--Kiinalase kyl ova sellassi vinosilmii,etne näkke tihrusilmilläs kyl nälkkäki huanommi ja ne yleens syäväkin tikuillas riissis ja soppas kulhost.
Maukka lisäsi
--Sellasest tikkuje kans plutramisest mene puale ruast permannol ja harva jyvä ossuu suuhu..puhumattaka sopast,joka roiskku rinnall.
--Mää ole kuulnu ett niire sisäkalukki ova vuastuhanne aikan pirentynne ku niire katukateil,mikkä syävä yht hyvi menyylounaan kun roskapöntö sisällö..
--Josne torellaki siel Mao Kiinas päättäs voitta kylmä sora Venäjää vasttaan..niinne laskis rajalt kymmene miljoona kuttuurivallankumouksellist sotavankeiks...
--Sillo Venäjäl tulis nälähätä kinuskie ruakkimisest..eik yhrellekkä kinuskil tarvinnu amppu eres nippeli otsaan...
Pulinat pois sieltä häntäpäästä...myö suavutaan kasarmille!
Savolaisvääpeli huusi muotoon.
 |
| Itko ja vääpelin Mosse Juhart 2010 |
Örögorod
"Kun tyttöset meiltä jäi siviiliin
hurraa ja huhhahhei.
Kengät armeijan saappaisiin vaihdettiin,
hurraa ja huhhahhei..."
Tervetulolaulu alokkaille
Patterin kasarmirakennus oli pitkän maatalon päärakennuksen mallinen yksikonkinen talli,minkä joskus punamullatut seinät näyttivät sateen piekseminä yhtä harmailta kuin alhaalla roikkuva lokakuinen taivas.
Tuvat sijaitsivat keskikäytävän kummallakin puolella kuin hevospilttuut,varusteiden kuivatushuoneen sijaitessa pitkän kongin päädyssä.
Patterin vääpelin toimisto sijaitsi kasarmia vastapäätä rapatun keittiörakennuksen vieressä ja loput kasarmialueesta käsitti hajasijoitettuja kantaupseerien puutaloasuntoja,joista yksi palveli lääkintäylikersantin vastaanottoasemana.,
Kassun viereisellä kalliolla seisoi ruostumassa maastonväriseen pressuun käärittynä yksinäinen Madsen IT-konekivääri muistuttamassa uusille alokkaille,että oltiin tykkilinnakesaarella.
Linnakkeen isommat tykit sekä kasematit olivat piilossa rantabunkkereissa kallion sisässä,joihin alokkaat pääsisivät tutustumaan vain kerran annettuaan valansa Suomen armeijalle.
Vääpelin toimiston edessä nuokkui armeijan viltti kuonollaan harmaa piikkinokka-Mosse,millä patterin "äiti" rallasi Örön mukulakiviteitä tarkastuksillaan tai sotilaskodissa soropilla käydessään,auton ovien lepsuessa inkasukkanauhojen varassa kuin lentoon lähtevän variksenpojan siivet..
Mosse oli Örögorodin ainoa lepakkoauto.
Toinen saaren moottoriajoneuvo oli armeijanvihreä Valmet 506-traktori,mikä kuului huollolle ja mitä käytettiin köksän ajoissa laiturin ja perunateatterin välisissä ajoissa.
Samanlaisella Valmetilla agronomi Varis .pappilan kesämökin omistaja Suomusjärvellä, pelloillaan kynti 60-luvulla vaihdettuaan piskuisen Valmet kaksikymppisen isompaan.
Jussin ollessa possuassistenttina Ruotsissa vuoden 1965 kesällä Karl Anderssonin tilalla,isäntä kehui suomalaista Valmetia:
--Jaa."Vamlet"..den är en bra traktor!
Isäntä silti käytti isoa kotimaista BM (Bolinder-Munktell) Bison-traktoria maatöissään ja Jussi pantiin yksin biisonin pukille päiviksi muokkaamaan maatilan laajoja peltoja
 |
| Valmet 500-mainoskuva |
 |
| Just samanlainen BM Bison kuin Karl Anderssonilla ja muokkausvispilä perässä |
Tapahtumahetkellä tämä sattui olemaan sattumakorpraali.
Armeijassahan sattuu monenlaista...
Rättikessulta tuoreet alokkaat saivat pesuvehkeensä ,työ-palvelus-sekä suntisvormunsa,kusenväriset alushyvoninsa sekä peltikalsarinsa plus ne kuuluisat armeijan saappaansa.
Pesuvehkeisiin kuului karhea pellavapyyhe sekä alumiinikotelo,minkä kivikovalla "Topilux"-saippualla pestiin kasvot aamuheräysmarssilla kylmässä merivedessä.
Näin pojista karaistiin miehiä.
Saippuaa kutsuttiin Topiluxiksi,mikä ei 10 kuukauden palvelunkaan jälkeen ollut sulanut milliäkään alituisesta pesusta.Alokkaiden ensimmäisenä herätysaamuna kello 6 tuvan seinän kaiuttimesta ei kuulunut vinyylilevyltä Johnny Liebkindin Ihanaa aamua..."Voiko ihanammin aamun enää alkaa"...,vaan rätisevältä 30-lukuiselta bakeliittilevyltä armeijan herätysmusiikkia kuin sota-aikana kannaksella Iitin Tiltun propagandalähetyksissä.
Levy jäi soittamaan staattisesti uralle "Armeijan saappaita" pariksi minuutiksi,kunnes ryhmyrituvassa äkättiin siirtää vanhaa His Master's Voice-grammarin neulaa.,kunnes se taas juuttui uraan...armeijan saappais..armeijan saappais..armeijan saappais....!!!
Koko alkokaskoulutuskuukausi meni täydessä sumussa ja hiessä.
TsT- ja asekoulutuksen lisäksi,armeijan piti opettaa alokkaille disipliiniä paraatikentällä käännöksin ja aseottein.Tuvissa taas ryhmänjohtajat tekivät alokkaiden kiusaksi tarkastuksia kaappeja tyhjennellen,sänkyvaatteita lattialle repien ja villakoiran metsästyksin..eli kaikkea pientä kiusantekoa,mitä vanhempi ikäluokka tai kauluslaatan osoittama arvokulmainen aliupseeri veemäisyydessään keksi.
Vasta valansuorituksen perästä koko patteri pantiin älykkyystestiin (palikkatesti),missä erotettiin jyvät akanoista eli kuka jäisi tykkimieheksi saarelle 8:ksi kuukaudeksi ja kuka lähetettäisiin aliupseerikouluun sekä jotkut sieltä vielä upseerikouluun 10:ksi kuukaudeksi.
Maastossa paukkupatruunoilla ammuskelu laukaus-sekä sarjahuutojen myötä TsT-harjoituksissa syvässä lumessa kahlaamalla ei ollut Jussille kovinkaan mieleistä sotaleikkiä.
Lyhytjalkaisena hän oli ollut surkea urheilija jo kouluaikoina.Partiossa hän kyllä oli tehnyt hiihtovaelluksia täyspakattuja ahkiota vetämällä kymmeniä kilsoja,mutta suksitta polvenkorkuisessa hangessa kahlaaminen vie jopa tukkisavottahevoselta voimat pois.
Armeijassahan aina ajateltiin sotatilaa,jolloin kukaan ei marssisi santatiellä vihollisen maalina.
Eräissä TsT-harjoituksissa (TsT--taisteluharjoitus) Jussi eksyi omasta ryhmästään uupumuksesta pyörtyen kupsahtamalla vieraan ryhmän perässä laahattuaan täyspakkaus selässä paraatikentän lumiselle soralle.
Siitä oli alkamassa papinpojalle monenmoinen eksyminen väärien johtajien perässä tulevalla työalallakin
Vääriä profeettojakin hän tulisi seuraamaan vaihtamalla lutterilaisen uskonsa maailmankansalaisuuden kanssa ilman välirahaa.
--Souva,souva...eikun huopoo,huopoo!
Sanoi isäkappalainenkin verkon nostossa.
 |
| Soutava kenttätykistövääpeli. Isäpastorin sotakavereita |
Yhtäkään tykkimiestä Suomen "kuninkaallisen" rannikkotykistön linnakkeella ei koulutettu tykeillä,vaan valikoidut saarelle jääneet pantiin töihin huoltoon,hevosmiehiksi tai traktorikuskeiksi..Osa pääsi viestimies-tai säämieskursseille koulutuksen taikka taitojen mukaan.Vain yhden kerran tykkimiehet vietiin marssien kolmijonossa kierrokselle Örön tykkiasemiin ja tiiraamaan betonisesta asemosta kapean tiirausluukun läpi aavaa Itämerta ja mahdollisia vihollisen sukellusveneiden periskooppeja.
Ihan samalla tavalla myöhemmin Russarön linnakkeen kasarmilla Jussi alikessuna pani uudet alokkaat palleilta katsomaan kasarmin yläkerroksen ikkunasta ilmaiseksi Hangon valoja,kun nämä olivat kyselleet iltalomista kaupungissa.
Kummassakin tapauksessa sai käyttää omaa mielikuvitustaan.
Loput Örön poppoosta pantiin palloilemaan Hangon esikuntapatterin käytäville päiväpalveluksiin.
Työtä kaihtava Elosen Maukka taisi jäädä 8:ksi kuukaudeksi tykkimiehenä Öröseen Töpinän keittiöapulaiseksi ja repimään punkkansa ruutupäiväpeiton päälle aamukammasta piikkejä..
Kun tuntee Maukan viinamäen miehenä,niin uskoisin hänen kimppaantuneen talli-ja hevosmiesten kanssa kiljun taikka pontikan tekoon,jota hevostallista myytiin varusmiehille sekä kanta-aliupseereille sormi suun edessä kuiskaten..."Älä kerro kellekään!!"
Kaikki luodon elävät kalalokit mukaanluettuna tiesivät paikallisesta hevostallin viinatehtaasta ja vääpeli Lahden piikkinokka-Mossella oli useasti viikonloppuisin vaikeuksia pysyä kiinalaisten junttaamalla mukulakivitien kannella siksakajossa..
Lokitkaan eivät päässeet kunnolla lentoon tallin taakse heitetyn viinamäskin nokkimisesta,vaan tekivät uhkarohkeita piruetteja luodon yllä, putoamalla pää edellä karille kuin iivanan pommisuutarit.
Lähin viinakauppa oli Hangossa.
 |
| Piikkinokka-Mosse |
1.Tykkimies (putkis mortarus)
On suurin nykyisin elävä varusmies,jopa kasvaa 1.5 metrin korkeaksi.
Sillä on lyhyet jalat ja kaula,se on taistekukyvytön,mutta voi juosta 70 kmh lomabussin kadotessa horisonttiin.
Se elää villinä armeijassa,mutta sitä tarhataan kaikkialla maailmassa munien,lihan ja gineslappujen takia.
Tykkimiesten leiritarhausta harjoitetaan Suomessakin.
Tykkimiehestä tavattiin nimitystä "vemppakameli" vanhoissa Raamatun käännöksissä.
2.Rannikkotykkimies (Putkio mortalis littoralis)
Rantamaiden alalaji,joka viihtyy kivillä ja luolissa..
 |
| Örö-kortti 30-luvulta.Toppeliniuksen maalaus |
Örö kuului Kemiön saaristoon ja linnakesaarena se oli ulommaisin suurempi noin 1.5 kilometiä halkaisijaltaan oleva Itämeren saari.
Johdantokuvaksi olisin halunnut pistää videoklipin Myrskyluodon Maijasta.Anni Blomqvistin v. 1968 kirjoittamasta 3-osaisesta kirjasarjasta Matka Myrskyluodolla,Vägen till Stormkäret..Kirja sekä sen filmaus pohjautuu saaristolaiselämään Ahvenanmaan saaristossa sijaitsevan Vårdon kunnan Väderskuretin saarella.
Örön saarella ei nähty Jussin muistamana kuin yksi avioitunut nainen,lääkintäylikersantin komea brunetti vaimo,jonka lastenlikaksi Jussi oli komennettu muutaman kerran.Patterin vääpeli oli myöskin naimisissa,mutta Jussi ei koskaan tavannut tämän rouvaa..
Keittiössä ja sotilaskodissa oli myös oma naiskuntansa.Muut linnakkeen aliupseerien naiset oltiin jätetty sananmukaisesti rannalle ruikuttamaan,kuten laulu merimiehen muijasta ja kalamiehen koirasta kertoo.
Saarella juoksenteli ja haukkui myös muutama koira,joita kapikessut käyttivät lintukoirina.
Saarilta löytyi paljon telkkiä ja alleja kanta-aliupseerin kenttämuonan lisukkeeksi ja pataan pantavaksi.
Russarön saarella myöhemmin savolainen vääpeli Voutilainen käytti Jussin tykkiryhmää harjoitusammunnoissa kolmetuumaisella Itko-tykillä telkkien lentoon peloittamiseksi lähiluodolta.
Voutilainen ensimmäisen harjoitupaukun lentäessä ilmaan nosti lintukiväärinsä silmilleen, tähdätessään ilmaan jysäyksestä ilmaan räpeltävää telkkälaumaa ja tokaisi:
--Ompahan perrkelleesti lihhoo ilimassa!
Merimiehen muija ja kalamiehen koira-potpurri
----------------------------------------------------------------------------------------------------
"Varjele Luoja ihmisen lasta merimiehen muijaksi joutumasta.
merimiehen muija ja kalamiehen koitra ne rannalla yhdessä ruikuttaa.
Minä vain katselin ikkunasta,että kylläpä Halli haukkui.
Hei katsoppas vaari tuota hauvaa...hau...hau...
mi ikkunassa haukahtelevi....
Metsästäjän koira se iloisena hyppii...
Palvelin minä kerran talonpojan vuoteni täyteen,
sain koiran palkakseni,koira oli hau,hau....
Koiravaljakko pienoinen tää,meidät onnehen kiidättää.
Riemuiten haukkuvat karvaiset kumppanit hangella juostessaan...
On Moppe,On Tusse,on Ressu,on Tessu,ne juoksee riemuissaan.
On Musti,On Halli,on Peni sekä Fifi,
siipä häntä pystyssä vaan...."
Hännät olivat sananmukaisesti pystyssä myös alokkailla harmaiden sotilasvilttien alla.
Naisistahan jokainen alokas, tykkimies,korpraali ja alikersantti uneksi.
Koirista kai vähemmin.
Pitkän alokaskuukauden aikana jopa keittiön naiskokkimatruunat ja iäkkäät sotilaskotisisaret alkoivat näyttää kauniilta.
Russarön saarella myöhemmin vuoden 1968 kesänä Tsekkoslovakian kriisin aikana,jolloin kaikki lomat oltiin yleishälytyksestä peruutettu pariksi kuukaudeksi,sotilaskodin finninaamainen nuori sisarkin muuttui kauniiksi Myrskyluodon Maijaksi..
Varusmiehet jopa kilpailivat siitä,kuka saisi kallistettua sisaren ensimmäiseksi hevostallin heinäsuovaan.
Illalla hiljaisuuden alettua ryhmänjohtajat tulivat tarkastamaan alokastuvat,että valot oltiin sammutettu.
Tuvan ovella kukin ryhmänjohtaja lausui hyvänyön toivotuksensa peiton alla uneksiville alokkaille:
--Kihloissa ja naimisissa olevat.saavat pitää kätensä viltin alla.
--Poikamiehet viltin päällä!
--Tämä on käsky eikä neuvo!
--Hyvää yötä tupa!
Tuvista kuului yksiäänisesti:
--Hyvää yötä herra alikersantti!
Alikessujen käydessä keskiyöllä ryhmyrituvastaan tarkastamassa alokastupia,joka ikinen tupa musitutti telttamereltä keskisalot pystyssä.
Sit mä pani pellik kiine
 |
| Pönttöuunit |
Palopäällikön poika Markkasen Pena punkkasi Jussin kanssa samassa tuvassa,muttei palojen sammuttajana halunnut vapaaehtoisesti hoitaa kipinämikon virkaa peltisen pönttöuunin lämmittämisessä.
Savikauppalassa kyllä ivailtiin aikoinaan,että vapaapalokunnalla on kaksi osastoa; sytytys- ja sammutusosastot.
Penalle laskeutui kipinämikon huki alikersantin käskystä.
Jokikisessä tuvassa talvella oli kylmä kuin tallissa,meriviiman vinkuessa ja tunkeutuessa oletettujen ja olemattomien tilkkien välistä sisään merenpuoliselta seinältä.
Aamuisin kaikki tupien ikkunat olivat umpijäässä.
Viisaammat ovat lausuneet,että viileässä uni tulee silmään paremmin kuin lämpimässä ja ilmeisesti armeija oli tässä uniasiassa ollut etäisviisas.
Jussi heräsi yöllä pieneen päänsärkyyn ja laskeutui paljain jaloin alapunkastaan tuvan kylmälle lankkulattialle.
Ilmassa haisi tutulta häältä.tai jos voidaan sanoa,jos hiilimonoksiidi haisee miltään,koska sitä kutsutaan hajuttomaksi kuolemaksi. Tuvissahan haisi yleensä tykkimies jalkahikineen ja pieruineen ja tällainen hajuyhdistelmä voisi peittää muut pienemmät hajunyanssit.
Jussihan aina aisti nokallaan.
Hän meni pönttöuunille koettelemaan käsillään peltikylkeä,mikä tuntui haalealta.
Katsahtaessaan ylös uunin sivuun pellit näyttivät olevan kiinni ja ilmeisesti Pena kipinämikkona oli pannut pellit kiinni liian aikaisin.
--Täällon häkkää...kaikki kaverit ulos tuvast hetpaikall!!
Jussi huusi äkkiherätyksen tupalaisille.
Punkista kuului vain kuorsausta,kankkujen kääntelyä ja muutama kireä pieru.
Jussi huusi toisen hälytyksen juostessaan itse varpaisillaan kuin balettitanssija huurteisella lattialle ikkunalle.
--Te poja heräätte kuallein,jollette pia saa kusiluistimii jalkkas ja hiihttä ton käytäväll!
--Häkä anttaa kivuttoma kualeman,mutku te näytät oleva viäl henkis,nii kärssikäs päänsäryst sit uure toispualise elämä silmänavauksess!
Jussi rytki väkipakolla tuvan jäätynyttä ikkunaa auki,että laho ikkunan alaraami putosi alas lumeen.
Ikkunalaudan puupinta oli ravistelusta karhiutunut pystytikuiksi kuin härnätyn siilin selkä.
Kylmä merituuli puhalsi tuvan pian hengitettäväksi,mutta lopun aamuyöstä alokkaat saivat nukkua vilun tärinöissä yhden palopäällikön pojan typeryydestä.
Kukaan ei kylläkään kiitellyt Jussia hengenpelastuksesta,vaan vetivät vilttiä korviensa päälle.
Palopäällikön poika Pena ei edes ollut herännyt meteliin kuorsatessaan aamun kusiherätykseen asti.
Siinä taidettiin uhkailla yksimielisesti ilmaisella verinäytteellä Penan komeasta kyömynokastakin.
Jussin äitivääpelin opetus pönttöuunien peltien kiinnipanemisesta oli hitsautunut ikuisesti mieleen pappilan seitsemän uunin lämmityksestä:
--Muesta panna salin kakluunin pellit kiinni vasta silloen.kun sininen liekki on sammununna.
Rantojenkin miesten mielestä liekki lämmittää,mutta heidän tapauksessa puhuttiin denaturoidun spriin eli tenun juomisesta talvipakkasessa.
Beetlehemin terästä joulusanomina
 |
| Obuhov 305/52 tykki eli 12-tuumainen rannikkotykki Kuivasaaressa. |
Matka tehtiin tällä kertaa porukalle patterin Valmetin peräkärryn päällä.
Voutilainen näytti betonibunkkerissa vanhaa 12-tuumaista patteria,joka kasematteineen aikoinaan tarvitsi 33-päisen tykkimiesryhmän mm.juontamaan kartussit hissillä ylös tykkilukoille,lataamaan sekä ampumaan .
Vääpeli kehaisi vielä,että jokainen laukaus silloisissa markoissa (1967) maksaisi kuplavolkkarin hinnan (n.7000 Mk) ja jokaisessa laukaisusta tykinputkista irtoaisi 7 kilogrammaa terästä.
Vaikka 12-tuumaista patteria kutsuttiin Obuhov-patteriksi vääpeli huomautti,että putket oltiin valmistettu Bethlehem Steel Companyn tehtailla Amerikan Pennsylvaniassa.Putkissa lukikin stenslattuna Bethlehem Steel Co.Pa.USA..Yhden tykinputken laukaisumäärä oli siten rajoitettua ja linnakkeelle oltiin aikoinaan varattu varaputkia kuluneiden vaihtamiseksi.Kerran eräässä putkilastin purkaamisessa Örön laiturilla oli kymmenittäin tykinputkia rullannut reilingin yli merenpohjaan,jonne ne olivat jääneet ikuisesti, kannattamattomina edes nostaa toimenpiteiden kalleudesta ylös.
Ns. Pietari Suuren merilinnoitukset,mihin Örökin laskettiin saivat vuonna 1906 uudet 12-tuumaiset järeät tykit,jotka toimitettiin Venäjältä Obuhovin terästehtailta yhteistyössä englantilaisen Vickers-tehtaan kanssa.
1910-luvulla Venäjän rakennettua pääkaupunkinsa Pietarin suojaksi Suomenlahdelle linnoitusketjun,venäläiset pakkolunastivat Örön saaren Rosalan ja Bölen kyläläisiltä,jotka eivät saaneet ruplaakaan korvausta menetetyistä laidunmaistaan.
Vasta Suomen itsenäistyttyä v.1917 ja sotilastoiminnan jatkuessa saarella,valtio maksoi saaristolaisille korvauksen maan arvon mukaan.
V.1916 Örön mukulakivitiet teetettiin kiinalaisella vankityövoimalla,joka oltiin tuotu elokuussa Venäjältä aluksi Helsingin seudulle linnoitustöihin.
Vankien kokonaismäärä oli ollut aluksi 2100. Suurin osa kiinalaisvangeista oli ns.hunghuuseja,kotoisin Amurinmaalta sekä Mantsuriasta.Pääasiassa vangit olivat seikkailevia kulkureita ja rosvoja.
Vankeja käytettiin mm.linnakkeen parinkymmenen hirsirunkoisen ja lautaverhotun miehistö- ja talousrakennusten rakennustöissä,teiden mukulakivityksissä sekä kapearaiteisen rautatien valmistuksessa.
Rautatietä käytettiin tykkipatterin ammusten juontamisessa sekä huollossa. Saaren etelä-ja pohjoiskärkeä yhdistävää tietä kutsuttiin Pitkäksi Ikäväksi.
Sen keskiosasta koilliseen keskeiselle kasarmialueelle johtavaa tietö kutsuttiin Lyhyeksi Ikäväksi.
 |
| Örön kasarmialuetta |
 |
| Örön viimaista rantaa |
Örö-nimi ruotsiksi merkitsee sorasaarta ja se lasketaan Salpausselkä II:sen etäisimmäksi soraharjun jatkeeksi.
Sata vuotta ennen kiinalaisvankeja saarelle oli myös haudattu Ruotsin Itämeren laivaston sotilaita,jotka kaatuivat taikka kuolivat Suomen sodassa 1808-09. Osa kuoli keripukkiin ja osa taisteluissa kuten Lövön kahakassa.
Örö toimi silloin Ruotsin laivastotukikohtana.
Örötä ja Bengtskärin majakkasaarta on yhdistänyt monta tekijää ja tapausta.
10 kilometriä Bengtskäriä luoteeseen sijaitsevalla Örön linnakkeella oli tärkeä osa Bengtskärin taistelussa 26-27.7.1941.
Jatkosodan alussa kesäkuussa 1941 Örön linnake osallistui Hangon rintaman taisteluihin.
Hankoniemelle ammuttiin järeällä patterilla häirintätulta.
Vääpeli Voutilainen kertoi,että Örön 12-tuumainen järeä patteri ampui myös Russaröön maalinaan linnakkeen kasarmi.
Ammuntamatkaa oli 42 kilometriä. ja osumaharhaa oli vain kymmenisen metriä,venäläisten käyttämän sotilaskodin tuhottua iskusta.
Bengtskärin taisteluun liittyen Örön järeät ja raskaat patterit ampuivat venäläisten maihinnousussa majakan puolustajille.
Suomalaisia lisäjoukkoja samoin lähetettiin venekuljetuksilla apuun Öröstä majakkasaarelle.
Bengtskärissä kaatuneet venäläiset haudattiin ensin Öröseen,mutta sodan jälkeen ruumiit siirrettiin Neuvostoliiton vaatimuksesta Täcktomin venäläiseen sankarihautaan Hankoniemellä..
 |
| Bengtskärin majakka v.1941 taisteluiden jälkeen |
 |
| Bengtskärin taistelun muistomerkki |
 |
| Majakan piirros |
Bengtskär
Örötä saaristolaiset olivat myös kutsuneet Storlandetiksi ja osassa kirjoituksissa saari mainitaan kuuluvan Kemiön saaristoon ja toisissa Hiittisten saariston (Hiittis på svenska).
Bengtskärin majakka on saaristomeren komein nähtävyys ja yli sata vuotta se on ohjannut tuhansia merenkävijöitä turvallisille väylille.
Hiittisten saaristo karikkoineen ei ole koskaan ollut turvallinen.
Jussikin muistaa meripartiolaisena,miten eräällä kesäseilausmatkalla 1960-luvun puolivälissä Ahvenanamaalle ja takaisin Saloon lippukunnan Hwal-kaljaasilla he pelastivat Rosalan lähellä erään purjevenekunnan myrskyltä.
Myrskyn runtelema ja kastama venekunta käsitti nuoren perheen ja kaksi pientä lasta.
Vene oli iskeytymässä ohjauskyvyttömänä jyrkkää rantakalliota vasten ja partiolaiset pääsivät hinaamaan kaljaasillaan venekunnan ja noukkimaan pelastetut kannelle.
Lyhytaaltoradiolla partiolaisten kippari Toivosen Jorkku sai hälytettyä rannikkovartioston paikalle.
Hiittisten saaristo on aina ollut karineen oikullinen merenkulkijoille ja merihavereita on tapahtunut yltäkyllin.
Lopullisen sysäyksen oli antanut majakan rakentamiselle höyrylaiva Helsingforsin haaksirikko v.1905,jonka jälkeen keisarillinen senaatti myönsi varat arkkitehti Florentin Granholmin piitämän Itämeren komeimman majakan rakentamiseksi.
Kaoliini ja kiinanposliinilastissa seilannut S/S Helsinfors oli kallistunut pahasti myrskyssä 1.1.1905 Bengtskärin majakan edustalla kuuden miehistön jösenen jäädessä loukkuun.
Yksi hukkui ja viisi pelastui.
V.1906 Bengtskärin rakennustöissä hääräsi 120 työntekijää ja luodon oma kiviaines katsottiin hyväksi louhittavaksi.
Östergårdin tiilitehdas Hangossa toimitti majakkaurakkaan 448.000 tiiltä.
Asuinosa muurattiin ensimmäiseksi ja tiiliseinät päällystettiin luodolta louhituilla mukulakivillä.
Uskottavaa on,että urakan alhaisempana työvoimana käytettiin kiinalaisvankeja..
V. 1906 elokuussa pidettiin juhlalliset harjankaiset ja majakan kiviseinään muurattiin majakan piirustukset,perustamisasiakirja ja sen ajan kopekkakolikoita.
Pyöreä torni rakennettin sen perästä ja jonka huipulle pääsi 252:n betoniaskelman kiipeämisellä.
Majakan valo sytytettiin ensikertaa 19.12.1906 ja Pariisista tilatun petroolikäyttöisen valolähteen valotunnuksena oli 3 välkkyä joka 20. sekunti ja kantomatkaa peräti 20 meripeninkulmaa.
Vuoden 1907 talvella tornin ullakko sai seitsenmetrisen sumusireenin,jonka sumutöräykset kuuluivat ihan 15 meripeninkulman päähän
Bengtskärin asukkaiden elämä (30-luvulla 32 henkilöä,3 majakanvartijaa perheineen,sumusireenin vartija ja majakkamestari perheineen) oli täysin luonnonvoimien säädeltävissä.
Tyynellä sai kalastaa,linnustaa,pyytää hylkeitä tai käydä veneellä lähikylässä maidonnoudossa.
Luotsihallituksen tarkastuslaiva ja joku jäänmurtaja huolitsi muonaa,vettä ja polttoainetta.
Myrskyn myllerryksessä koko majakka tuntui vavahtelevan monimetristen hyökyjen piiskatessa ja vyöryessä luodon yli.
Myrskyjen aikoina asukkaat pysyttelivät kivimuuriensa suojassa.
 |
| Kleiner Kreutzer Magdeburg |
I maailmansodan puhjetessa 1914 koko majakan asujamisto evakuoitiin.
Saksalaiset risteilijät Magdeburg ja Augsburg ampuivat tykeillään majakkaan kolmisenkymmentä kranaattia vaurioittamatta pahastikaan rakenteita.
(Augsburg ajoi v.1915 Bornholmin edustalla miinaan ja upposi,Magdeburg taas ajoi karille 26.8.1914 Odensholmin saaren kohdalla..Kapteeni Richard Habenicht parin korvettin vetoyritysten epäonnistuttua päätti räjäyttää laivan.Evakuoimisesa tapahtuneessa paniikissa 54 merisotilasta plus kapteeni kuolivat panoksien räjäytyksestä.)
Henkilökunta palasi majakalle jo seuraavana suvena eikä majakan valoa sytytetty kunnes vasta v.1919.
Saarta ympäröivät vesialueet olivat miinoitettuja eivätkä viranomaiset halunneet aloittaa korjaustöitä ennen miinanraivausta.
Sotien välinen aika oli tyyntä majakkaluodolla perheiden kasvaessa,saaren saadessa oman opettajattarensa ohjaamaan ja opastamaan suurentuvaa lapsikatrasta.
Yllätyshyökkäys heinäkuussa 1941
---------------------------------------------------------
 |
| Bengtskär tänään |
Majakan historian tuhoisin tapahtuma ns. Bengtskärin taistelu käytiin jatkosodan alussa 26-27.7.1941.
Bengtskär sijaitsi lähellä Neuvostoliiton haltuun luovutettua Hankonientä ja majakkasaari palveli tärkeänä tähystys-sekä tulenjohtopaikkana.
Perheet oli evakuoitu ja saarta vartioivat sotilaat.
V.1941 heinäkuussa majakkasaaren miesvahvuus oli 41 miestä ja sumuisena heinäkuisena yönä puolenyön jälkeen kaksi venäläistä partiovenettä rantautui huomaamatta saaren eteläkärkeen.
Yliluutnantti Kurilovin johtama vajaa 100 miehen maihinnousuosaston päämääränä oli räjäyttää majakka,jottei se häiritsisi venäläisten sotatoimia.
Yllätyshyökkäys ja maihinnousujien ylivoima pakottivat suomalaispuolustajat vetäytymään ylimpään asuinkerrokseen.
Vihollinen pääsi murtautumaan pohjakerrokseen taistelun käydessä tulisena siätiloissa.
Suomalaispuolustajien käsikranaatitkaan eivät räjähtäneet lopsiessaan niitä vihollisen niskaan
Koko käsikranaattivaranki oli viallinen.
Taistelua johti nuori vänrikki Fred Luther,joka haavoittui kahdesti taistelussa.
Örön ja Granholmin patterit tulittivat paikalle avuksi saapuneita vihollisveneitä sekä kallionkoloihin piiloutuneita vihollisia. yli kymmenen kilometrin etäisyydeltä.
Aamuyön tunneilla suomalaiset tykkiveneet saapuivat apuun, iskuosaston päästessä maihin.
Ilmavoimien 3 Fokker-hävittäjää tukivat iskujoukkoja,joista 2:den väitetään pudonnen mereen Hangosta saapuneiden Iljushin-hävittäjien ampumina.
Hellittämättömässä ja verisessä kamppailussa illansuussa vuorokausi päättyi suomalaisvoittoon.
Venäläiset jatkoivat pommitustaan seuraavaan aamuun saakka,yhden pommin surmatessa asuinosan katon läpi pudonneena 7 puolustajaa.
Taisteluun osallistui maalla.ilmassa ja merellä yhteensä yli 1000 suomalaista ja venäläistä.
Kiivaassa taistelussa kaatui 31 suomalaista ja 60-100 venäläistä.
Vangiksi otettiin 28 ja enimmäkseen vaikeasti haavoittunutta venäläistä.
Majakan korjaukseen kului monta vuotta ja vasta v 1950 se voitiin vihkiä uudelleen vanhaan tehtäväänsä.
Sodan päätyttyä majakanvartijat muuttivat ilman perheitään.Kahdessa vuorossa neljä vartijaa palveli kaksi viikkoa kerrallaan.
Huonolla säällä saattoi mennä kuukausikin vahdinvaihtoa odotellessa.
Vuonna 1968 majakka automatisointiin ja majakanvartioiden toimet lakkautettiim.
Majakka muutettiin v.1989 sähkökäyttöiseksi katolle asennetun tuuligeneraattorin avulla.
Autioksi ja kylmilleen jääneet rakennukset rappeutuivat kosteusvaurioista ja kesäisin tuhojaan tekivät lisäksi vierailevat kiusantekijät..
V.1985 merenkulkuhallitus rappeutumisen ja ilkivallanteon estämiseksi päätti antaa saaren vuokralle ja valittu Pro Bengtskär-yhdistys ei kuitenkaan onnistunut tehtävissään.
1992 Turun yliopisto vuokrasi saaren täydennyskoulutuskeskukseksi ja v. 1995 korjaustöiden päätteeksi majakka vihittiin uuteen tehtäväänsä matkailu-,kokous- ja tutkimuskäyttöön.
Tykkimies-Jussin ja tulevan reservin aliupseerin viimeisenä komentopaikkana v.1968 kesällä tulisi olemaan Russarön majakka- ja linnakesaari Hangon edustalla....
Silloin elettiin uudessa itärajan takaisen naapurin uhassa Tsekkoslovakian kriisin takia.
 |
| Russarön majakka |
 |
| Isosaari pohjoisesta katsottuna |
Amerikkalaisten sotahistorijoitsijoiden sanonta Japanin keisarillisen armeijan
strategiasta kaakkois-Aasian saarien valloituksesta II maailmansodan aikana.
"Souetaan suareen!"
Isärovastin savonranskankielinen mietelmä.
Rannikkotykistön reservialiupseerikoulu sijaitsi Helsingin edustalla Isosaaressa.
Vasemmalla yhteysveneestä katsottuna mantereen puolella sijaitsi Santahamina ja etelässä vanha Viapori eli Suomenlinna,mistä rannikkotykistön rautavene vei Jussin Isosaareen tammikuun alussa 1968.
Tuliko tästä saaresta aliupseerioppilaalle Alcatraz vaiko Zacharias Topeliuksen Välskärien kertomusten Mustan Jaanan saari,oli vain ajan kysymys?
Jussi oli saapunut edellispäivänä Helsingin kauppatorin rantaan,mistä Suomenlinnan lautta vei hänet Helsingin kuuluisammalle sotilaslinnakeluodolle.
Hän oli joutunut yöpymään saaren esikuntakomppanian yhdessä vanhassa tsaarinaikaisessa kivikasarmissa,mikä oli synkän pimeä ja kostea keskellä jäätävää tammikuuta.
Sveaborgin eli Viaporin kasarmit löivät laudalta rappiossaan ja hoitamattomuudessaan kaukaisen Örön luodon tsaarinaikaiset ja tuulenpieksemät puukasarmitkin.
Jussista tuntui saaren rakennusten rappiotilan vastaavan läpikulkukäyntiään myöhemmin v.1972 valloitetussa Viipurissa, kauppaoppilaitoksen yo-luokan ekskursiolla Leningradiin.
(Jussin muisti on hiukan hapertunut tänään v.2011 siitä vietiinkö hänet Suomelinnan rannasta Y4-yhteysveneellä vaiko Pukkio-luokan Porkkalalla Isosaareen,)
Onneksi ei kuljetettu vanhalla ja kapean kiikkerällä Augustin Ehrensvärdillä,mikä oli palvellut tsaarin laivastossa miinanraivaajana jo vuodesta 1915 asti..
Sen hän oli nähnyt kauppatorin rannassa astuttuaan Suomenlinnan lauttaan.
 |
| Augustin Ehrensvärd v.1947 miinanraivaajana |
 |
| Suomenlinna-lautta |
Suomenlinnan lauttalaiturilta hän viimeisillä voimillaan raahautui Tilkkaan,missä au-oppilas joutui houriskelemaan vanhassa putkivuoteessa pari viikkoa aasialaisessa flunssassa.
Sotilassairaala muistutti valkoisin ja lohjennein emaloiduin putkivuotein ja ja ämmän näköisin "sisar hento valkoisin" 1920-luvun lasareetilta .
 |
| Isosaaren RaUk:n vanha kasarmirakennus |
Isosaaren kasarmirakennus oli tullut poikkeavana yllätyksenä kylmää merituulta sisään päästäviin ja lämpöä ulos falskaaviin Örön puukasarmeihin tottuneelle tykkimiehelle. Isosaaren kasarmirakennus oli v.1958 valmistettu betonirunkoinen ja tyyliltään sen ajan uusien koulujen tapainen rapattu, kolmikerroksinen rakennus..
Alakerrassa olivat opetustilat sekä ylemmässä kerroksessa oppilastuvat.
Silti aliupsseerikoulun varusmieskouluttajat eli santsarit muistuttivat pussihousuissaan ja rähinäremmeissään sotilasfarssifilmien 30-luvun alikersantteja ja kersantteja,joidenka traditiona oli santsata eli kohdella oppilaita maailman matalimpina olioina. Nykymaailmassa pantaisiin linnaan sellaisesta ihmisoikeuksien loukkaamisesta.
Pahin ja veemäisin santsari oli turkulaissyntyinen (2.5.1947) varusmieskersantti Matti Viironen,joka myöhemmin ollaan tunnettu näyttelijänäkin TV:ssä Pikkukakkosesta Häräntappoaseeseen.
Ilmeisesti santsarina tarvittiin näyttelijän taitoja.
Silloin Jussi ja muut au-oppilat katsoivat kersantti Viirosen olleen luihin ja ytimiin asti maailman veemäisin varusmiesalipupseeri,jolle tulevaisuus aukeaisi vain armeijan sisässä.
Väärin arvattu!
 |
| Matti Viironen...viiro |
Rähinäremmejä rintaansa paukuttelevat santsarikessut olivat käytökseltään pahempia kuin sotapoliisit katuratsioissaan.
Ilmeisesti niiden ankea lapsuus ja vähäiset puulelut antoivat mahdollisuuden kostaa elämänsä kaltoin kohtelusta nuoremmille ikäluokille.
Samanlaisella santsaustyylillä koulusta valmistuvat ryhmänjohtajat äkseerasivat uusia alokkaita yksiköissään, jolloin traditio siirtyi yhdeltä ikäluokalta toiselle.
Diktatuurista perinnettä oltiin pidetty jo itsenäisen Suomen puolustusvoimien syntyajoista ja varmaan aiemmin ihan Suomen sodasta lähtien 1808-09.
Santsareiden suosiota sai myös ostettua alistautumalle näiden sotilaspalvelijaksi.
Niin syvälle Jussi ei koskaan alentanut itseään.
Armeijassahan kysyttiin kuinka pitkä on sotamiehen ja aliupseerin ero.
Vastaus: kielen pituus upseerin pussihousun perästä
Armeija ei halunnut muuttua....eivät aliupseerit eivätkä sotilaatkaan.
Papinpoika lauleskelikin vapaillaan Pasi Kauniston "Koskaan et muuttua saa"-iskelmää omalla "Joutukaa sielut"-virsisanoituksellaan inttiä irvailemalla:
"Joutukaa sielut..on aikamme kallis...mut koskaan et muuttua saa.
Jeesus ei syntisen sortua sallis..mut koskaan et muuttua saa.
Olet sellainen vaan,jotta taas uudestaan..oman nuoruutein takaisin saan..."
Vuoden 1968 kevättalvi oli runsasluminen,mutta lumen alkaessa sulamaan koulussa päätettiin vielä kurssilaisten fyysiseksi kohentamiseksi pitää oikeat suksisulkeiset.
Koko oppilaskunta oltiin koottu saaren eteläpuoliselle jäälle muotoon komennettavaksi.Rannalla seisoivat putket vaakatasoon laskettuina sota-aikaiset saksalaiset 88mm Itko-tykit todistamassa au-oppilaiden vetisiä suksisulkeisia.
Jään päällä oli vettä jo viitisen senttiä. Yhdellä täyskäännöskomennuksella koko koulu makasi rähmällään hyisessä jäävedessä valkoiset maastopuvut läpimärkinä, suksen ja porkkaan säpäleiden koristaessa jääsohjoa.
Taisteluharjoituksia pidettiin saaren mäntymetsässä ja yhden TsT-harjoituksen päätteeksi koulun johtajaeversti halusi pitää oman katselmuksena.
Koulun oppilaat seisoivat muodossa paraatikentällä aseineen koulutusluutnantin huutaessa jalalle vie-komennuksen everstille, ilmoittaakseen yksikön vahvuuden ja valmiuden.
Kaikkien viedessä ryhmäaseensa jalkojensa juureen opetetuin robottimaisin aseottein,Jussi kuuli vieressään pikakiväärin papatusta.
Vieruskaveri oli pistänyt Lahti-Saloranta-pikakiväärinsä maahan käskystä,puupääammusten lentäessä sarjana "patiraiskaajan" läpi ilmaan.
Papatus kuulosti Zetor 25-traktorin pakoputkesta tulleelta.
Vieruskaverin pidettyä piipun "patiraiskaajan" päästä kiinni, ammukset olivat vieneet tältä kolme sormea,jotka roikkuivat verisinä nahkaremmeleinä.
Oppilas itse ei sitä aluksi tajunnut,mutta vierestä alkoi kaatua miestä ketoon veren näkemisestä.
Lopulta tämäkin pyörtyi.
Siihen loppui yhden oppilaan aliupseerikoulutus eli Helsingin Tilkan kautta siviiliin.
Tykkikoulutustakin oltiin saatu jonkin verran saksalaisilla 88-millisillä Itko-ilmatorjuntatykeillä.
Tykeillä ei kyllä aluksi ammuttu,vaan niitä asennettiin porukalla pyöriltä haarukkajaloille ampuma-asemiin ja takaisin armeijan asekäsittelyn järeämpänä pura-ja kokoa-menetelmänä.
Tykinkaato oli santsareista oppilaille eräs simputuskeino päiväpalveluiden eräänä fyysisenä rangaistusmuotona
Asemokoulutustakin saatiin linnakkeen betonibunkkerissa,vaikkakin Jussin uneliaalla ja hajanaisella matikkapäällä opit menivät osittain ohi korvien kuin myöhemmin alikersantti Tarkkasen suorasuunta-ammunnat Russarön linnakkeella.
Tarkkasen Pena pärjäsi matikan approbaturillaan Jussia paremmin asemokoulutuksessa.
Jussi kunnostautuikin paremmin tykkiharjoituksissa oikeassa tykkimontussa, katsoessaan sopeutuvan paremmin käytännölliselle pyssyalalalle, aina kiinostuneena kaikkiin mekaanisiin vempeleisiin.
88 Itk 36 RMB- ilmatorjuntatykeillä myös tehtiin harjoitusammuntoja merelle.
Tykin kantomatka ylitti kymmeneen kilometriin asti jopa suorasuuntauksella.
Vaikka ammunnoista oltiin ilmoitettu radiossa merenkulkijoille,niin uppiniskainen merenkulkijakansa ajeli sillitroolaleillaan keskellä ampumasektoria.
Yleisradion uutisten lukijan kreivi Creutzin ilmoitukset merenkulkijoille eivät ilmeisesti olleet saaneet laajempaa kuulijakuntaa...
Sanotaankin,että oikeilla merimiehillä on laineet päässä sekä vettä polvessa...
 |
| 88 Itk 37 RMB, 8.8 cm Flak 18 eli Flugabwehrkanone 37.8.8. Itko suomeksi |
Harjoitusammunnoissa tykkimontulla siitä Itkon lukkoperän oliivinvihreästä maalipinnasta alkoi lohjeta paloja, ja hilseilevän maalin alta paljastui svastikaa jaloissa kantava kotkankuva.
Tykit joko olivat Kolmannen Valtakunnan Suomelle antamaa aseapua jatkosodasta tai suomalaisten joukkojen venäläisiltä evakuoituja aseita,joita iivanat olivat evakuoineet saksalaisilta Stalingradin taisteluista tai Leningradin saartomotista.
Jussin mieleen tuli näistä ammunnoista saksalaisilla tykeillä,miten historia tulisi toistamaan itseään
Hänen päähänsä tuli kuvavälähdyksiä näkemästään television brittiläisestä BBC:n WWII-ohjelmasta,missä suomalainen SS-Wiking-pataljoonan kenttätykkipatteri ammuskeli Ukrainan tasangoilla samanmerkkisillä tykeillä.
Au-oppilas ei tuntenut silloin syvääkään myötätuntoa Wiking-pataljoonaa kohtaan,vaikka myöhemmin ajateltuna nämäkin kaverit samanikäisinä kuin Jussi värväytyivät enimmäkseen seikkailunhalusta SS-joukkoihin.
Historia vain oudolla tavalla Jussin nokan edessä näytti likaista takapuoltaan yhden tykin lukon maalipinnan alta.
Osa Saksaan lähteneistä porukasta oli AKS-läisiä fanaatikkoja,mutta suurin osa pelkkiä puoluekannoista sen kummemmin välittäneitä pojankloppeja.
Marsalkka Mannerheim myöhemmin jatkosodassa kieltäytyi lähettämästä Saksaan toista suomalaista Viking-pataljoonatäydennystä.
Kotikaupungin kulmapubissa rähjäsi eräs punatukkainen entinen SS-Wiking-pataljoonalainen 60-luvun loppupuolella saksalaisella rintaansa rummutuksella .
Silloin kukaan ei ottanut miestä vakavasti ja yleensä hänet laskettiin maanpetturiksi sekä Neuvostoliiton viholliseksi,etenkin kun kapakan karvalakkipuoli koostui vasemmalle nuokkuvista duunareista ja tulipuheisista taistolaisista samettijakkuopiskelijoista.
Reservinviikinki yleensä häipyikin naurun saattelemana karvalakkipuolelta kapakan kabinettiin samanhenkisten pöytiin.
Raukkikin tuli päättymään aikoinaan.
Kuten aiemmin olin maininnut au-oppilaan meri- ja maamatkasta Santahaminan kautta Suomenlinnan sotilassairaalaan eli Tilkkaan,voin yksityiskohtaisemmin selvittää muististani matkakertomustani:
 |
| Pikku-Mustasaaren Tilkka, nykyinen Merisotakoulu |
Hänet ylennettiin korpiksi eli lintu-upseeriksi.
Se koko sairaalareissu Suomenlinnan Pikku-Mustasaaren Tilkkaan oli varsinainen farssi kulkuyhteyksien puutteesta.
Kovan pakkastalven ja paksun jääpeiton takia ei yksikään yhteysvene kulkenut Isosaaresta Suomenlinnaan.
Yhdysvene Porkkala vei hänet nopeasti umpeutuvaa meriväylää seilaamalla salmen yli Santahaminaan.
Sinä talvena jäänmurtajilla oli työtä vuorotta.
"Santiksesta" hän sai kyydin nitisevän,paukkuvan ja lämmityslaitteettoman neukku-Gaz-maastoauton takaistuimella Helsingin kauppatorille,mistä Suomenlinna-lautta vei hänet Viaporiin .
Armeijan autoissa lämmityslaitteet olivat luksuskamaa ja tarkoitettu vain kenraalikunnalle.
Pakkasta silloin oli lähes -30-astetta..
Ei silloin potilaalle tarjottu mitään erikoiskuljetusta,ei ambulanssia eikä helikopteria,kuten nykyään.Varusmiesaikanaan
 |
| 1958 Sokoksen joulupukkikopteri laskeutumassa Salossa |
Ensimmäisen kerran hän oli nähnyt ilmielävän helikopterin joulupukin koneena vuoden 1958 joulunalusviikolla,Kopteri laskeutui silloin Turuntien puoleiseen sillankulmaan kotikauppalassa.
Vispiläkoneen kumitassuissa mainostettiin SOKOS:ta.
Sillä juustokupuohjaamoisella Bell-kopterilla tuotiin joulupukkia näytteille pikkukauppalan räkänokille.
Armeijan potilaskuljetuksissa katsottiin, että kun potilas pysyi vielä tolpillaan,niin tarjolla oli ilmainen armeijan kyyti senaikaisin sekalaisin kulkuvälinein.
Reipasta kävelyä ilman saattoa keskelle merta avoväylälle odottavaan yhteysalukseen sairaalamääräys manttelin taskussa ilmeisesti katsottiin armeijan lääkintämenetelmissä yhdeksi kuumen laskemiskeinoksi .
Suomenlinnan Tilkan putkisängyssä Jussi räki vihreitä flunssarämmäleitä parisen vikkoa lohjenneille maaliseinille.
Äitiruustinnakin sanoi aikoinaan kansanlääkitsijänä:
--Nuha lähtöö niistämällä ja yskä köhimällä iliman mittään linimenttejä!
Pikku-Mustasaaren sairaalarakennukset
Ruotsalaisella kaudella tarve sairaalalle oli ollut huutava, mutta suurta, Länsi-Mustasaarelle suunniteltua rakennusta ei koskaan toteutettu. Sairaita oli hoidettu teltta- ja parakkisairaaloissa. Venäläiset muuttivat Pikku Mustasaaren tykistöpihalla sijainneen Käsityöläiskasarmin käyttötarkoituksen merisotasairaalaksi. Sairaalan yhteydessä sijaitsi myös ortodoksinen kirkko. Saarelle rakennettiin kaksi uutta sairaalarakennusta, joista toinen oli armeijan ja toinen laivaston vastuulla. Pitkä ja komea sairaalarakennus, jonka arkkitehtina pidetään Carl Ludvig Engeliä, rakennettiin vuosien 1828–1831 kuluessa, ja sen urakoivat kauppiaat Sinebrychoff, Ushakoff ja Kiseleff. Aikansa sotilaskasarmien tapaan se edusti arkkitehtuuriltaan rappaamatonta ja niukasti koristeltua tiilityyliä. Toisen, 200-paikkaisen sairaalan rakennustyöt alkoivat 1849 ja kestivät kolme vuotta. Tämä sairaalarakennus oli pohjakaavaltaan samanlainen kuin parikymmentä vuotta aikaisemmin valmistunut Engelin suunnittelema empiretyylinen sairaala. Rakennukset yhdistettiin toisiinsa nivel- ja käytäväosien avulla. Uudet rakennukset pyrittiin Krimin sodan jälkeen varustamaan pomminkestäviksi.
 |
| Gaz-69 |
Koko Isosaaren asemokoulutus tuntui myöhemmin olleen pelkkää ajanhukkaa,koska Jussin uudessa asemapaikassa Russarön linnakkeella Itkoilla ammuttaisiin vain suorasuuntauksella merellä hinattavaan maalilauttaan.
Siellä ei mittatikku-ja logaritmimiehillä ollut mitään virkaa.
Eikä saarelta löytynyt edes asemotorniakaan,vaan alituisesti merenkulkijoille vilkuttava majakka,minkä ylätasanteella ei uskaltanut edes nojata ruosteen syömään ja säiden piiskaamaan rautakaiteeseen pelossa,että putoaisi reilingin mukana alas kallioluodolle..
Jussilla muutenkin oli korkean paikan kammo,kuten Jimmy Stewartilla kalifornialaisessa kellotornissa Kim Novakia pelastaessaan vuoden 1958 Vertigo-filmissä.
 |
| Kim Novak ja James Stewart.Vertigo 1958 |
Yksikään RaUK:sta reserviupseerikouluun päässyt salmiakkikauluksinen upseerikokelas saanut samanlaista hands-on- tykkikoulutusta kuin Jussin au-ikäluokka.
Russaröönkin niitä upseerikokelaita ja entisiä Jussin ylioppilaskavereita tuli rähinäremmejään paukuttelemaan ja seuraamaan takaviistosta pois tykkimontuista suorasuunta-ammuntoja Suomenlahdelle.Niinistön Saulikin kuului tähän porukkaan ..
Jussi sattui olemaan silloin tykinjohtajana itkoilla ja jokaisella tykinpaukauksella upseerioppilaat pakenivat rantapusikkoon trotyylipilvessä.
Jussin Russarön savolainen tykkivääpeli Voutilainen kehaisikin nuhaisille tykkimiehille,että tykkikoulutus oli flunssaisille varusmiehille paras nuhalääke,kun joka paukauksella räkä lentää rinnuksille.
Hoitoon ei tarvita mitään lääkintäkersantin aspiriineja eikä C-vitamiinitabletteja
Rysän korppi häkkilintuna
 |
| Russarön aallonmurtaja |
-----------------
Paluumatka Helsingistä junalla kesäkuussa Hankoon tuoreille aliupseereille oli torkkumista kuumassa kaksivaunuisessa moottorijunassa eli Lättähatussa Karjaalta läpi rutikuivan Hankoniemen.
Radanvarresta voi erottaa paljaalla silmällä puiden välistä entisten venäläisvuokralaisten rakentamia sammaloituneita panssarivaunuesteitä ja linnoitusvalleja.Useimmat rakenteet olivat muokkautuneet sammalsuojavärillään 27:ssa vuodessa maaston mukaiseksi..
Ns. Harparskogin linja oli täynnä venäläistä linnoitusarkkitehtturia.
Tuoreilla aliupseereilla oli jotain taustatietoa Hankoniemen taisteluista,mistä oltiin luennoitu Isosaaren aliupseerikoulussa.Ne luentotunnit olivat Jussista paljon mielenkiintoisimpia kuin ballistiikan ja suuntimo-opin pänttäys.
 |
| Harparskogin linjan bunkkeri |
Jotkut vanhemmat jalkamiesveteraanit kuitenkin olivat kertoneet vain levänneensä koko visiitin aikana ennen suurta kannaksen läpijuoksua kahteen suuntaan.
Tosiasiassa koko Hangon takaisin valtaus oli ollut melkein kokonaan tykistötaistelua ja suurin osa taisteluista käytiin Hörsössä,Morgonlandetissa,Hästössä ja Bengtskärin majakkasaarella.
Ruotsalaisten vapaaehtoisten,Svenska Frivilligbataljonen (FSB) osasto oli etunenässä pantu hyökkäämään ruotsinkieliseen Hankoon JR55::n kanssa.
Eteneminen silti muotoutui tappeluksi mm. suomalaisten tehdessä väkivaltaisia tiedusteluhyökkäyksiä Lappohjaan (Lappvik)
Venäläisten Itämeren Punalippulaivaston voiman vähennyttyä Moskovan sotajohto Stavka päätti joukkojen evakuoimisen Hangosta marraskuussa 1941 pienillä aluksilla Leningradiin .
Viimeiset neuvostosotilaat jättivät tyhjän Hangon 2-3:n päivän vastaisena yönä joulukuussa 1941.
JR55 jäi täysin autioituneeseen pieneen rantakaupunkiin.
Hangon valtaamiseen osallistuneista suurin osa pantiin junakuljetuksessa kannakselle uusiin taisteluihin.
 |
| Junakuljetus rintamalle. |
 |
| Lättähattu |
Pienen patikkamatkan perästä mäkeä ylös ja taas alas rannassa sijaitsevalle esikuntapatterille ryhmyriporukka jäi istumaan rannikkotykistön laivalaiturille odottamaan H-yhdysveneen saapumista Russaröstä.
Odotellessa ryhmä istuskeli pollareilla ottamassa suulista pällistellen huvivenesatamaa,mikä oli täynnä toistaan komeimpia purje-ja moottoriveneitä.
Laiturilla palloili pari kesätyöpusakkaista ja hauistatuoitua esikuntapatterin tykkimiestä hihat käärittynä ylös rullalle toimettoman näköisinä.
Jussi tunnisti toisen konnan näköisen vapaakävelijän Öröstä,joka oli tekemässä YP:tä eli ylipalvelua siitä,että oli samalta laiturilta pannut yhtä kapiluutnanttia kuonoon.
Kummallakin oli tullut riita luutnantin kaijaan kiinnitetyssä kajuuttaveneessä pokkapelin aikana koskenkorvapullovoitosta.
Kuulema luutnantti makaa vielä Helsingin tilkassa leuka vedossa.
Piikkiöläinen,melkein kaksimetrinen ja romuluinen alikersantti Reunanen katsellessaan Hangon kasinolle päin laukaisi:
--Eiks me poja voitas mennä vaikk Gröna Kajeniin ottamaa parit Amiraalit...mulkun om pirummone jano?!
Markkasen Pena,palopäällikön poika vastasi takaisin tyypillisen kimeän narisevalla äänellään:
--Mitässää siin mulkuttelet...luuleksää tosisas,ett H-paati kippari jäisis venttamaa kännissi alikessui kapakast, kuten pualustusvoimien komentajaa kenraali Leinost häne oma adjutanttis hotelli Torni eres mustan Cadillacin takaovi valmiin auk?!
--Emmää ainaska lähre!
 |
| Hangon kasinon ranta |
 |
| Hangö restaurang park |
 |
| Hangon kirkko ja vesitorni |
Enää ei ollut saatavilla mallia 36 mikkihiirikuteita punaraitaisin pussihousuin,sarkatakein ja nahkasaappain kuin palveluasuina.
 |
| Suntis |
Jussi samoin käänsi katseensa pienvenesataman yli Hangon kasinolle päin,minkä verannalta kuului Engelbert Humperdinkin Lonely Table just for One-kappaletta.
Verannalla näytti seilailevan kipparilakkipäisiä ja kultanappiklubitakkisia kabinettiseiloreita grogilasit käsissään.
Jokaisen asuyhdistelmään kuului kirjava kaulaliina,valkoisten nailonpaitakauluksien läpättäessä topattujen olkapäiden päällä merituulessa kuin lokinsiivet.
Seurueen sifonkihuiviset rouvat pompadourkamapuksissaan ja piukoissa valkoisissa jamesfarkuissaan keinuttivat lanteitaan shake-liikkein verannalla pitkät valkoiset filtterikentit punasuissaan..
Tanssin nytkytys loppui jonkun vaihdettua Tom Jonesin,Liverpoolin kultakurkun Delilah-levyn päälle.
Purjehtijaherrasväelle näytti kelpaavaan liverpoolilaisen pakistaanipojan Engelbertin ja nahkahansikaskisällin Tomin tunteelliset lirutukset,koska kappaleet laulettiin haikeasti ulkomaaksi.
Tom Jones Delilah-levyalbuminsa kannessa pulisongeissaan oli kuulema juuri tokeentunut nenäleikkauksesta.
Cilla Black,sen ajan naispuolinen menestysartisti ei alistunut kotkannenänsä korjauttamiseen uransa petraamiseksi.
Kerrotaan,että Tom Jonesilla oli pulisongit pilinsä varressakin.
 |
| Jonesin Tomppa tänään |
Puhahti Reunasta vielä pari senttiä pitempi raisiolainen alikersantti Wessmanin Kari.
--Ainoot seilaust mitä ne ossava tehrä on kapinetin ja vesiklosetin välill!
-- Panttais kerranki tollase täryleeniseilorit oikke purjevenee perää pitämä kovas ristiaallokos,kun fokka alkka luavis väpättämmä ja isopurjeen puami hakka kallo vaste..!
Keskustelun päätteeksi tuli pieni tauko,koskei monikaan alikersantti ollut koskaan elämässään istunut purjeveneessä,vaikka asuivat rannikolla.
Jussi oli kyllä ollut lippukunnan Saaristo-purjeveneessä syksyisessä Hiittisten selän myrskyssä,missä kajuutankin ikkunoista näki luovikallistuksessa merenpohjan.
Jussikaan ei lisännyt mitään Wessmannin kommenttiin uneksiessaan kantapubiinsa Lähtisen Pentin,vakiportsarin ohi astuvia minihameisia ja kuumapöksyisiä (Hot Pants) blondineitoja.
Sellaiset pimufantasiat pyörivät korpin päässä Joe Cockerin Summer in the City-hitin 45-kierroksisen sinkun siivittäminä,että armeijan teryleenejä kiristi haarukoissa.
Korpraali kyllä piti yhtä paljon Joe Cockerin "With a little Help from my Friends-biisistä,mikä oli aluksi Beatlesien hitti.
Joe Cocker
Kasinon touhuja tiiraillessaan Jussi kysäisi viisaana ryhmyriporukalta:
--Tiärätteks te kundit ettoi kasino ol kakskymmentluvul nimeltäs Cafe Africa?
--Meirän Marski ol ostanut sen niinku lisätienestiks,ostettuaan ensteks tualt kauemppa sen kuulusan Stormhällanin huvilasaaren.
--Mannerheimi rakens oikke pengersillan mantereelt Stormhällaniins,mitä pitki se ajoi mimmei Delahaye-avoautollas saarel kutemaa sill huvilalles,minkä se ristis "Fyra vindrarnas husiks" eli Neljän tuulen taloks.
--Huvilan ensmäne omistaja vuassaran alus oli Juliinin sukuu ja mökin nimi oli Familirius.
--Luulekssää papinpoik olevas joku Turu yliopiston proffa tollasil tiaroillas?
Kysäisi turkulainen Nummenbakalta kotoisin oleva korpraali Raivonen.
--Emmää mikkä proffa ole,vaan olen lukenu kirjoist marskin muistelmat kerra kesämökil..
Jussi vastasi.
----Ai ett teitil o oikke kesämökkiki?
Raivonen jatkoi naljailuaan.
--Te tairas olla oikke niit patamusttii porvareit ja mää taira melkke uskoo,etse teirän mökki o tuplate isomp lattijaneliöiltäs kun meirä vanha tölli Nummebaka kyljes..?
--Mist ihmest ne papit oikke varastava...toisest kolehristko ja kirkovveroist?
--Sen takkii määki erosi kirkost..ku papit ryästävä tyämiehe perssee puhttaks oman perssees levittämiseks!.
--Hei Hoopaatti on tulos Rysäst!
Wessman huusi laiturin päästä.
--Jassää Raivone,anna pappiskorpraalin olla rauhas,taimmää sivautan sut Suamenlahttee luuvitosel., niinkus "på bottniska viken ja höykyn köykyn!!"
--Sää oles ain ollu tollane kare,kussun isäs ryyppäs kivitalo ja kukkakaupa Puutarhakarult..ja äitis jako ruusupersettäs Valencian ja Moselin välill!
 |
| Marski,missi ja Delahaye Juhart 2001 |
Joukossa näkyi olevan muutama kaupungissa käynyt kantapeikon rouvakin palaamassa kampaajalta sekä ostoksilta.
Jokainen saaressa asuva rouva halusi näyttä korealta saaren miesmajoriteetin edessä.Eikä ollut harvinaista,että monet ammattisotilasavioliitot kärsivät pitkään luodolla asumisesta.
Syrjähypyt olivat tavallisia vanhempien rouvasihmistenkin kaunistuessa varusmiesten silmissä pitkien lomavälien puudutuksessa.
Sotilaskodin finninaamainen nuori blondikutrinen sisarkin näytti istuvan veneen puupenkillä tutkimassa meikkipeilistä uutta kikkarapermanenttiaan huivin alta.
Jussi muisti tyttären naamasta keskikoulukaverinsa Ramin,jonka naamassa ei ollut tyhjää väliä mätäpäisten finnien välissä
Jussin vastapuolella istuva korpraali Raivonen kähisi punaisen norttinsa sivusta:
--Kun tollas pussaa poskel..niissaa oikke sattumii suuhusas kun kassun keittiön hernesopast,mist kerra löytys ruastunu rautnaulakin!
Jussista sisaren finnit näyttivät tienpenkan kypsiltä ja pölyisiltä villimanskoilta piilossa paksun puuterikerroksen alla.
Eipä kauan kestäisi,kun tytär muuttuisi varusmiesten silmissä kauniiksi Myrskyluodon Maijaksi..
 |
| Rysän kuusituumainen |
---------------------
Saarelta alkoi kesän alussa kaikua komentoja,saappaiden lotkuntaa,kiväärin perien,pakkien ja kenttälapioiden kolinaa..
Alokkaita koulutettiin sulkeiskentällä sekä maastossa maanpuolustajiksi.
Sulkeiskentän nurmella liukui kivääreitä lappeellaan kuin suurissa antautumisharjoituksissa,aseotteiden hellitessä kiväärien nahkaremmeistä.
Saaren ainoalta santatieltä näkyi marssijoiden perässä lyhkäsimpien alokkaiden kirivän kiinni muita tasaamassa saapaskinttujaan marssitahtiin kuin tanssikoulun parketin foxtrotin jalkakuvissa.
Monen marssijan kädet heiluivat tuulimyllyn siipinä alikersanttien kehoitettua alokkaita luonnolliseen kädenheiluntaan.
--Eeii me poijjaat nyt puhelinlankoja katkota tuollaisella viittomisella!
Kuului ryhmänjohtajan huomautus villimmille kädenvispaajille.
Hiljaa kuitenkin jäykät kuokanvarsikyynärpäät alkoivat heilua tahdissa ja kuukauden harjoittelun jälkeen katsottiin marssin sekä sulkeisvalmiuden olevan melkein paraatikunnossa.
Näin ainakin patterin koulutusaikataulussa määrättiin ja uskottiin.
Pystykorvat eli alokkaiden henkilökohtaiset kivääritkin näyttivät lentävän remmistä olalle ja jalalle kuin rasvattuina.
Rasvattuja ja puhdistettuja ne olivat asetarkastuksissa,jokaisen alokkaan unessaankin mumistessa rakkaan henkilökohtaisen aseensa sarjanumeron kysyttäessä.
Asetarkastukset olivat kuin lasten mielikuvitusleikkiä,missä alikersantit pystyivät näkemään aseen 7.62.kaliiberisessa piipussa jopa vaaleanpunaisen elefantinkin.
Oman morsiamensa tai kihlattunsa syntymäpäivää kaikki eivät muistaneet,mutta aseensa sarjanumeron vaikka takaperin.
Alikessut kutsuivatkin pystykorvaa alokkaiden uusiksi morsiamiksi.
 |
| Pystykorva vm.1939 |
Vain yksi muurlalainen lyhytvartinen ja Jukolan Jussin näköinen isännänalku,jolla oli ollut vaikeuksia käännöksissä,vedettiin käsistä tajuttomana sulkeiskentän reunaan,tehtyään täyskäännöksen väärinpäin.
Taju meni pois naapurin pystykorvan piipun iskettyä otsaluuhun.
Sälehoitoon
-----------------------------
Yhtenä kesäkuisena aamuna patterin kasarmin eteen oltiin komennettu koko varusmieskaarti normaaliin käskynjakoon..
Rutiiniervehdysten- ja ilmoitusten päätteeksi patterin varapäällikkö luutnantti Laine komensi nimeltä kolme ryhmänjohtajaa muodon eteen;
--Alikersantit Wessman,Tarkkanen ja korpraali Lukkarinen--astukaa eteen!
Luutnantti alkoi lukemaan lakia:
--Patterinpäällikön päätöksestä ja sotaväen rikoslakiin nojaten teidät on määrätty tällä päivämäärällä yksinkertaiseen arestiin seuraavista rikkeistä:
--Alikersantit Wessman ja Markkanen----laittomasta alkoholijuomien hallussapidosta ja nauttimisesta sekä uhkapelistä kasarmialueelle...14 vuorokautta yksinkertaista arestia!
--Ja korpraali Lukkarinen....päivystäjän toimien laiminlyönnistä---7 vuorokautta yksinkertaista arestia!
--Tykkimies Vienonen---saattakaa arestilaiset koppeihinsa!
--Arestilaiset!....Luovuttakaa henkselinne ja kurssipuukkonne patterin päivystäjälle nyt!
 |
| Russarön majakka sellistä nähtynä Juhart 2011 |
Tykkimies Vienosen saattamana vankiryhmä alkoi löntystelemään housunkauluksista pitämällä kohti kasarmin toisen kerroksen sellejä
Oudommasta näky muistutti ripulitautisten riukupaskalle menoa.
Jussi viimeisenä vankijonosta kysäisi pystykorvaansa remmistä kantavalta tykkimies Vienoselta:
--Ampuisiksää munt,josmää karkaisisi nyte paikalt?
--Mää tiärän ettei sulloo patinpatii piipus...ei kovii saatikka paukkupatruunoit!
--Rikos ja rangaistus?
--Oliko se Dostojevskin kirja..herra luutnantti?
Jussi kysäisi luutnantti Laineelta,jonka haaleansininen silmä tuijotti sellin oven pyöreästä tarkastusluukusta.
--Herra luutnantti...saisinko luvan saada jotain luettavaa selliin.kun aika tulee pitkäksi noita majakan valoja katsellessa?
Silmä reiässä vastasi:
--Sotaväen rikoslain mukaan arestilainen saa lukea vain joko Raamattua tai puolustusvoimien ammattikirjallisuutta!
--Herra luutnantti...voisinko sitten saada sitä ammattikirjallisuutta?
--Raamatusta papinpoikana jo tiedän kuka oli murhaaja...enkä muutenkaan välitä paljoa dekkareista,muusta kuin Agatha Christien Poirotista..mutta se ei ole ammattikirjallisuutta..
Jussi sai luettavakseen kirjan Panssariprikaatista Panssaripataljoonaan.
Iltaisin jä öisin Jussi ei tarvinnut lukuvaloa kasarmin valojen sammuttua,koska Russarön majakka valaisi sellin valokeilallaan.
Kylmähkö pihavalo silti toi mieleen saksalaisten brittisotavankileiri-Stalag 17:n vartiotornin hakuvalot,jotka piirsivät sellikopin rapatuille seinille mustia kalterinkuvia minuutin välein.
Päivällä sellin bunkan seistessä nostettuna ketjulla laastiseinää vasten Jussi istui pienellä puurahilla lukemassa sitä panssariprikaatin historiaa, tukien itseään jaloillaan vastaseinältä.
Silmät lukemisesta väsyneinä hän näki jopa sellin harmaaksi maalatulla kivilattialla pieniä koppakuoriaisen kokoisia Renault-tankkeja painelevan jonossa ja kiipeämässä seinää pitkin ulos vapauteen kaltereiden välistä.
Suomihan lähti Talvisotaan vanhanaikaisilla 20-lukuisilla kevyillä Renault-tankeilla,jotka kapeina keikkasivat nurin pienessäkin ylämäessä kuin lattiallepillaantuneesta kaljatilkasta nauttineet torakat.
 |
| Renault FT17-kevyt tankki Brysselin sotamuseossa |
Jussin sellin betonilattialla näkemät pikku-Renaultit olivat saaren omia mustamuurahaisia,jotka olivat löytäneet sellistä sokerinmuruja ja kantoivat niitä leuoissaan jonossa kalteri-ikkunasta ulos..
Jussi testasi niiden reagointia taskustaan löytämällä taululiidun pätkällä, piirtämällä niiden reitin poikki valkoisen viivan esteeksi.Jostain hän oli lukenut,että jossain Aasiassa,missä ei ollut käsillä hyönteismyrkkyjä, muurahaiset, termiitit ja muut jalkamiestuhohyönteiset petkutettiin pois liitumerkeillä.
Muurahaiskulkue muutti välittömästi reittiä toiseen suuntaan.
Pian sellin seinä oli täynnä strategisia liitumerkkejä, muurahaisten yhä yrittäessä suunnata vapaasta välistä ulos..
Murkkujen kiusaamiseen kyllästyttyään Jussi antoi työmuurahaisten jatkaa matkaansa vapauteen..
Papinpoika oli oppinut jostain,että uutterien muurahaisten elämää seuratessa oppisi ahkeraksi.
Monasti sellivankeudessaan Jussi mietiskeli arestiin joutumisestaan.
Pappilassa oltaisiin saatu sätky pojan istuessa vankeudessa kuin murhamies Kakolan karhukopissa.
Sinä kohtalokkaana iltana Jussi oli komennettu patterin pirteäksi päivystäjäksi.
Muut ryhmänjohtajat olivat iltatoimien jälkeen kokoontuneet ykköstupaan pelaamaan korttia ja nauttimaan patteriin salakuljetettuja viinaksia.
Oli lauantai ja viikonloppu.
Ryhmyritupaan saapasteli kasarmin pääovesta muutama pelihimoinen kapikersanttikin.
Jussille oltiin annettu määräys,että patterin yöpäivystäjänä, erään erittäin esikuntapatterista tulleen virkaintoisen kapiaiskapteenin saavuttua tarkastukselle,hänen pitäisi välittömästi ilmoittaa ykköstupaan.
Kapteeni olikin tullut keskiyöllä kasarmille kuin varas yöllä,Jeesuksen sanoja lainatakseni.
Jussi oli torkahtanut päivystäjän pöydän ääreen.
--Korpraali...miksi paljun puolella palavat valot?
Jussi kuuli kysymyksen unensa läpi.
Hän hypähti silmät sikkurassa pystyyn, lyömällä saappaan kantojaan yhteen ja vastasi automaattisuullaan:
--He--herra kapteeni..ilmeisesti joku alokkaista oli käynyt vessassa,mutta....!
--Ei tässä korpraali mitkään mutkuttelut auta...ja missäs ne muut ryhmänjohtajat sitten ovat?!
Kapteeni tiukkasi.
--Ne---ne ovat tuvassa numero yksi..herra kapteeni!
Jussi vastasi pelokkaana.
Kapteenin marssiessa ykköstupaan, tämän ohi oviaukosta kyynärpäiden alitse pakeni pari alokasta alushoususillaan, samalla kun tuvan ikkunasta hyppäsi pihalle pakoon kaksi kapikersanttia.
Wessman ja Markkanen olivat juuri kaatamassa kurkkuunsa kossupullon pohjia kenttäpakin kannesta...
--Sen pituinen se!
Jussi puhui kalterivarjoiselle laastiseinälle.
--Tässä varuskuntafarssissa ei ollut sitä Happy Endiä!
--Korpraali ei edes saanut painaa haaveissaan verikauhapäätänsä hevostallin pahnoille finninaamaisen sotilaskotisisaren kikkarapermanenttipään viereen.
Seitsemän vuorokauden arestin lusittuaan patterin vääpeli sotilasmestari Sjöblom,isokokoinen kanta-aliupseeri,kutsui korpraalin toimstoonsa. Jussi pelästyi saavansa lisää kakkua viikolla kuten Wessman ja Tarkkanen.
Seistessään patterin vääpelin pöydän ääressä asennossa, sotilasmestari leveällä virneellä ilmoitti onnitellen,että alikersantti voisi käväistä sotilakodista ostamassa uudet arvokulmat punalaattakaulukseensa..
Tuoreen alikessun kiittäessä ja jo poistuessa takaperin rapumaisesti ovelle,sotilasmestari huusi perään:
--Stopp..halt..stoi..seis .. alikersantti....kädessäni on patterin päällikön määräys teille Russarön linnakkeen tutkintovankeus-ja arestisellien vartiopäälliköksi!
--Komennus annetaan vain arestilasikokemusta saaneelle alipuseerille!
--Saatte poistua!
Vääpelin toimiston oven takana Jussi kuuli sotilasmestarin tupakan karvasta hörötystä.
Jussi tajusi lopulta ,että sotavoimien rikoslaki ensi kertaa rankaisee ja sitten palkitsee vastoin kuin Dostojevskin Rikos ja rangaistus-opuksessa.Yleensä rangaistukseksi raksittaisiin viimeisetkin natsat.
Mutta Jussi ei ollut mikään Raskalnikov,joka tappoi koronkiskurieukon eikä häntä lähetetty Siperiaan...
 |
| Rysän kasarmi tänään |
Sotilasmestari Sjöblom tunnettiin virka-ajalla hyväksi kouluttajaksi,mutta vapaa.aikanaan hänen irrottelunsa meni hankolaisesti "överiksi".
Erään kerran viikonloppuna Sjöblom oli saapunut H-veneellä Hangossa täydessä lastissa.
Sotilasmestarille laiturilta kasarmille johtava tie oli tullut liian leveäksi,kantapeikon hoiperrellessa siksakilla kasarmin paraatikentälle,missä tämä sattui sammumaan.
Patterin hevosmies oli ajanut perässä suomihevostammallaan muonakuormalla paikalle.
Hevosmies oli hypännyt ajurin pukilta alas ja asennossa kantojaan kopsautellen kysyi:
--Herra sotilasmestari...voinko auttaa?
Usean kyselyn ja kantojen kopsuttelun jälkeen herra sotilasmestarin vastaamatta hevosmies nosti patterin äidin kainaloista kuorman päälle ja toimitti tämän kotiinsa.
Myöhemmin tapauksesta kysyttäessä Sjöblom ei muistanut mitään..
Lopulta tuli se suuri päivä ja.ne maaliammunnat,joita varten oltiin pidetty viikotolkulla tykkimonttuharjoituksia.
Kolme tykkiryhmää seisoi itkoilla asemissaan Russarön majakan edessä mereen loivenevalla paljaalla kalliolla.
 |
| selkäputkinen Itko |
Savolaisvääpeli Voutilainen johti tulikomentoja kiikaroidessaan horisontissa savuavaa miinanraivaajaa,jonka perässä parissa sadassa metrissä lipui maalilautta.
Paljaalla silmällä sitä tuskin havaitsi,mutta tykin suunninkiikarin keltaisessa ristikkolinsissä se näkyi selvästi.
Tykkien takana seisoi upseerikatsomossa patteriston ylempiä kaluunaherroja ja Jussin ikäluokan upseerikokelaita.
Vääpeli jakoi tykkiasemille suuntimia sekä koroja ensimmäisille salvoille,jotka määrättiin aikakranaateiksi.
Tykkimontuissa juonnettiin kranaatteja lukkoihin ja säädettiin räjähdyssekuntteja kranattien kaulasta.
Nyt ei ammuttu harjoitusammuksia,mitkä yleensä sukelsivat veteen pienellä vesipatsaalla kuin lokit silakkaparvea ahdistellessa.
Kranaattien räjähdysajaksi määrättiin 30 sekunttia suuntaajien veivatessa maalilauttaa haarukkaan ja koromiehien kammetessa tykinputkia annettuun korkeuteen.
Tulikomentoja!
Huusi vääpeli kalliolta.
Sama toistettiin tykkimontuissa yhteen ääneen, tykkiryhmien toistaessa komentoja kuin Juhani Ahon seitsemän veljesten lukkarin aakkoskoulussa.
Kolmen tykin putkista pöllähti ulos keltaiset trotyylipilvet,jotka peittivät saaren etelärannan telkkäluodon pissankeltaiseen,sellaiseen vanhan sään piiskaaman guttaperkkaisen karttalaukkuläpän väriseen vaippaansa.
Savun seasta tipahteli valkoisia lokkipommeja kantaupseerien lakkien lipoille,tykkiryhmien pyyhkiessä rinnuksiltaan nenänäytteitä laukausten paineesta.
Tykkiharjoituksia katsottiin parhaimmaksi flunssalääkkeeksi,mikä tyhjensi tukkoiset sieraimet.
Yhdenkään tykkimiehen ei tarvinnut pitää Vicksin nokkapuikkoa rintataskussaan varalla.
Jussin ja Wessmanin tykkien ammukset nostivat korkeita vesipatsaita maalilautan takana veteen iskiessään.
Markkasen tykin kranaatti nosti mahtavan vesipatsaan räjähtäessään aivan saaren edessä sijaitsevan telkkäluodon takana.
 |
| Rysän kuusituumainen |
Kranaatti oli samoin räjähtänyt hätäisen säätäjän ansiosta kolmessa sekunnissa.
Vääpeli Voutilainen huusi Markkasen tykkiryhmälle ilkeitä huomautuksia,jolloin koroa nostettiin käskettyyn kulmaan pikaisesti.
Kolmannessa salvossa Jussin ja Wesmanin tykit haarukoivat laskemalla koroa parilla asteella ja laukaisivat, jolloin kranaatit iskivät maalilauttaan,joka hajosi atomeiksi..
Markkasen tykin ammus lensi samoin kymmeneen kilometriin suorasuuntauksella,räjähtämällä miinanraivaajan takakannen yläpuolella.
Rauhalliseksi tunnettu savolaisvääpeli tanssi kalliolla pirunpolkkaa, rääkyessään säädyttömillä kirosanoilla laukauksista kuurona kuurolle tykkiryhmälle.
Raivaajalta oltiin soitettu onnitteluista kahdelle tykille sekä mahdollisista sotaoikeustoimista kolmannelle,joka oli saanut muutaman korkeamman upseerin heittämään maihin raivaajan takakannella.
Onnellisena loppuna Markkanen ei joutunut sotaoikeuteen ,vaan täydelliseen lomakieltoon palveluksen loppuun saakka.
Illalla Jussi ivaili Penalle ryhmyrituvassa:
--Kuulessää Pena..eksää pikkukossist ast ole tähränny paloruutal kaikellaissi paloi?
--Mikässe nyt meni tähttämises vikkaa?
Pena vastasi:
--Emmää tiär..mutku mun tykkiryhmä oli iha täysin sekasi siit rotyylisavust..
--Niire silmii kirvels janne oliva unohtanne jopa panna korvatulpakki korvisas...
--Eik meirä palokunnas pruutattu ku kymmenee meetteriin...
"Panssaripoika sihtoo panssartykin takkoo.
Pensapullot kourassa toiset pojat makkoo.
Nyt,nyt ei vielä..
Nyt tulloo piälle tulloo..tuos on pulloo.
Vuan eipä tullu piälle hullu,
kun pensapullon takapuolen piälle paiskasin,
ja sillä lailla "Voroshilovin" raiskasin.
Yks on poes ja yks on poes,yks on poes.
Panssaripoika kuka sun laises ois... "
Panssaritorjujien laulu.---Einari Ketola
Alikersantti Jussin sotauni
Viimeinen kesä 1968 ja iivanamariinit rysän päällä
------------------------------------------------------------------
fiktio
Alikersantti Wessman oli pannut Sony-kasettimankkaansa soimaan Johnny Liebkindin uuden hitin Ihana aamun.
Herran vuoden 1968 heinäkuiseen vehreeseen aamuun ryhmänjohtajatuvan avoimesta ikkunasta kaikui Russarön linnakkeen kallioille.."Voiko ihanammin aamun enää alkaa,onko ihanampaa tapaa niinkuin tää,rakkaimpani vierelläin,aivan tässä lähelläin.."
--Kenen rakkain se pani vierelläin!
Kuului kuorsauksen seasta yhden ryhmänjohtaja-alikessun viltin alta.
Wessman kävi herättelemässä ikkunanviereisestä punkasta alikersantti Markkasta,vetämällä armeijan viltin tämän päältä.Markkanen nukkui pikkukalsareissaan kämmenet haarojen välissä.maiskutellen unessaan huuliaan.
Wessman karjaisi:
--Ylös ja nopeesti siit Markkane!
--Sun rakkaimpas ei pan sun viärelläs,vaan on kuristunnu nyrkkisäs!
--Meillon kuule ammunna itkoill pääll tänäpänä,ett valmistaurus seuraavaan palvelukssen!
--Aikka on kaks sekuntti..ja pualet siitki on kulunee just nyte!
1968 Praha
by Juhart
Tästä herätyksestä tulisi suomalainen maailmankuva muuttumaan täydellisesti.
Ryhmänjohtajienkin tuleva sotaharjoitus tulisi peruuntumaan Kemiön saaressa,samoin kuin vanhan ikäluokan kotiutus heinäkuussa,koska iivanamariinit tulisivat valloittamaan Hangon rannikkopatteriston Russarön majakkakarin.Örön linnakesaaren,Hästö-Busön linnakesaaren ja Helsingissä Isosaaren aliupseerikoulun,Santahaminan upseerikoulun sekä Upinniemen yhdessä täysin synkronoidussa maihinnousussa 23.8 1968 eli päivän jälkeen Varsovan liiton Prahan valtaamista.
Itäystävien Prahan valtaus,Suomen itärajan ylitys ja Suomen rannikkopuolustuksen lamauttaminen ilmahyökkäyksin sekä ohjuksin oli kuin kopio v.1941 joulukuun 7. päivän Japanin keisarillisen armeijan ja laivaston Pearl Harborin hyökkäyksestä ja sitä seuraavana päivänä tapahtuneesta Filippiinien valtauksesta.
Veli venäläinen olikin odottanut samanlaista mahdollisuutta kuin aikoinaan Mainilan laukauksissa panna suomalaisten niskoihin syyn agressiosta ja rauhaa rakastaviin venäläisiin kohdistuvasta häirinnästä tykkitulella.
Niissä itkoammunnoissa sinä aamuna alikersantti Markkasen tykillä harjoitusammunnoissa meni kaikki päin peetä.
Ensimmäiseksi hänen tykkinsä haarukka-ammunnassa jysäytti harjoituskranaatin maalilauttaa vetävän miinanraivaajan yli,että ammuntoja takakannella seurannut "lokinpaskalippainen" päällystö veti maihin, kranaatin lopsahdettua sadan metrin päähän aluksesta styyrpuurin puolelle Suomenlahteen.
Toinen ja tällä kertaa aikakranaatti lensi Markkasen korjaamassa korossa pitemmälle paapuurin puolelle puolen kilometrin päähän miinanraivaajan taakse, liistämällä ammuntoja tarkkailevan venäläisen whiskey-luokan sukellusveneestä tornin Ahdin valtakuntaan.Sukellusvene oli kaikessa hiljaisuudessa painunut Suomenlahden pohjaan,edes kenenkään suomalaisen sotilashenkilön tietämättä.
Noottihan siitä lähetettiin Kremlistä seuraavana päivänä.
Siitä alkoi se Suomen trustivapaussota,johon Neuvostoliitto oli pitkään varustautunut jo valvontakomission venäläisherrojen Hotelli Tornista poistumisen jälkeen v.1946.
Olivat vielä jättäneet taaksensa kauhean siivon kerrossiivoojien korjattavaksi,samoin kuin Porkkalan takaisinluovutuksessa peräänsä jätettyihin ja sottaisiin kasarmeihin v.1956.
Venäläiskenraaleilla kuten sotamiehillä oli yhtä huonot sisäsiisteystavat.
Suomen kommunistisen oikeusministerin Leinon ja kommunistisen Valpon papereissa oltiin jo v.1945-48 valmistauduttu Suomen liittämistä Neuvostoliiton alusmaaksi.Olivat tehneet jopa pitkän listan äärioikeistolaisista sekä teloitettavaksi että lähetettäväksi kauas Siperian gulageihin..
Osa listoista oli jäljellä,joten uudet valtaajat saivat ne käsiinsä v.1968 valtauksen perästä. Osa listoilla näkyvistä henkilöistä oli onneksi jo kuollut. Siperian listaan kuului 1700 nimeä suomalaisesta sivistyneistöstä ja isänmaanystävien parhaimmistosta,upseeristoa, sosiaalidemokraattisia poliitikkoja lukuunottamatta,joista jälkimmäisistä kerättiin oma listansa häirikkösosialisteina.
Osa Leinon papereista oltiin poltettu kommunistisen sisäministerin vaatimuksesta,tämän tyttären Zachovalovan avioiduttua Tsekkoslovakiaan.
Kommunisteja silloin edustivat eduskunnassa SKDL ja sen sisällä SKP,joidenka jatkaja Vasemmistoliitto oli jälkikäteen irtisanoutunut väkivaltaisista hankkeista.
Silti v.1968 Suomen valtauksessa Vasemmistoliitto nielaisi lupauksensa ja jälkipyykkinä aloitettiin Prahan venäläismiehitystä kritisoivien kansalaisten sekä poliitikkojen järjestelmälliset pidätykset uuden Valpon määräyksestä.Suomen poliisivoimiin,kuten järjestyspoliisiin että Liikkuvaan poliisiin oltiin jo solutettu pitkään vasemmistolaisia valvontakomission poistuttua v.1947 maasta ja v.1948 solmitun YYV-sopimuksen myötä saapui Tuure Lehen pitkältä pakomatkaltaan maahan mukanaan noin 30 vallankumouksellista.
V.1968 Tuure Lehen nimitettiin heti maan valtauksen jälkeen Suomen sosialistisen protektoraatin sisäministeriksi ja poliisivoimien ylikomentajaksi kenraalieverstin kaluunoin.
Hän oli jo vallankumoustyössään kansalaissodan tappion ja Neuvostoliittoon pakenemisensa jälkeen tutustunut Otto Wille Kuusiseen ja Kullervo Manneriin.1930-luvulla hän opetti vallankumoustaktiikkaa Moskovan Lenin koulussa. Hänen avioliittonsa suomalaisen vasemmistopoliitkon Hertta Kuusisen kanssa jäi kylläkin lyhyeksi eli kymmenen vuoden suunnitelmaksi..Talvisodan aikana hän istui Terijoen nukkehallituksen sisäministerinä.
Lehen oli toiminut pitkään SKP:n taustavaikuttajana.
Sisäministeri Leinon saatua epäluottamuslauseen v.1948 toimivaltojensa ylittämisestä Valpon komentajana Helsingin poliisikomentaja riisui Liikkuvan poliisin aseista,puolustusvoimien komentajan kenraali Sihvon pysyessä isänmaalle uskollisena.Tällöin monissa kaupungeissa kommunistit ryhtyivät hävittämään Valpon kortistoja lukuisista ihmisistä. Valpo seurasi myös julkaisuja,kirjoja,vakoilemalla kokouksia ja jopa kouluja,kuuntelemalla puhelimia,tarkastelemalla sodanaikaisia tekoja,luetteloita,järjestöjä jne.
Mm. kokoomuksen lehtien päätoimittajille tarkoitetut sisäiset raportit päätyivät Valpolle.
Ulkomaille haluaville ei myönnetty passeja,sillä Neuvostoliitto suunnitteli heidän karkotustaan Siperiaan.
V.1968 kesäkuun radiopuheessaan Lehen varoitti karkoitusten alkavan välittömästi Suomen puhdistamiseksi kaikista fasistisista ja mannerheimiläisistä akanoista.
------------------------------------
Suomalaiset eivät koskaan sinisilmäisyydessään ja sodanjälkeisen jälleenrakentamisen aikana ajatelleet silloisen Trustivapaa Bensiini-öljykonsernin salaista myyräntyötä laajentuessaan maata kattavaksi huoltoasemaketjuksi Hangosta Inariin.
Suomalaisille syrjäkylille modernit moduulihuoltamot olivat tuoneet maailman ja kaupungin maantien varteen,missä sai tankata Valmetinsa polttoöljyllä ja samalla siemaista isäntäkavereiden kanssa kupillisen kuumaa kahvia,polttaa Fennian ja keskustella viimeisen Maaseudun tulevaisuuden artikkelista peltojen paketoimiseista.
TB:stä ja myöhemmin Teboilista oli tullut tunnettu tienvarsihuoltamomerkki länsimaisten Shellin,Esson ja Gulfin seuraan. TB:n itäystävällisessä historiassa koko sen sota-aikainen historiikki ollaan ohitettu melko ylimalkaisesti.Alunperin virolaisessa omistuksessa ollut öljy-yhtiö oli myöhemmin siirtynyt ensin saksalaisomistukseen,sitten Ehrnrooth-suvulle ja sitten heiltä idänkaupan myötä Neuvostoliitolle. Oikeastaan väitetty virolaisomistus johtui siitä,että Virosta tuodusta palavasta kivestä tehtyä bensiiniä tuotiin Suomeen.
TB Oy:n olivat v.1934 perustaneet suomalaiset liikemiehet. Jopa alikersantti Markkasen lounaissuomalaisessa kotikaupungissa tai aikoinaan kauppalassa kauppatorin Shell-asema mainosti v.1939 "virolaista bentsiiniä"
Jatkosodan päätteeksi saksalaisomistuksesta TB siirtyi NL:n valtiojohtoisen Sojuznefte Eksportin osake-enemmistöomistukseen.
 |
| 1950 Pieni SP-huoltamo |
Suomen Petroolin eli SP:n Viipurissa sijaitsevan öljy-yhtiön osake-enemmistö kuului saksalaiselle Europäische Tanklägerille ja v.1946 SP.stä tuli neuvostoliittolainen öljy-yhtiö.
2 vuotta myöhemmin TB:n osake-enemmistön osti neuvostoliittolainen Sojuznefte Eksport-vientiyhtiö tulemalla SP:n tytäryhtiöksi.
SP:llä oli säiliöitä Kotkassa sekä jakeluvarasto Turussa..Alkuperäisenä omistajana oli Europäische Tankläger und Transport AG (Eurotank) Berliinissä ja joka oli Crusader Petroleum Industries Ltd:n (Lontoo) tytäryhtiö.Crusaderin omistajan oli taasen amerikkalainen William R. Davis & Co Inc. Houstonissa,Teksasissa.jonka etuja Yhdysvaltojen suurlähetystökin puolusti.
Huonomaineinen Davis teki paljon kauppaa natsi-Saksan kanssa ennen Yhdysvaltojen liittymistä sotaan joulukuussa 1941.
1950 BP osti Eurotankin ja sen Hampurin jalostamon
(SP fuusioitui 2008 Oy Teboil AB.hen,jonka V/O Sojuznefte Eksport oli ostanut vähittäismyyntikuvakseen.)
Muita saksalaisten omistamia ja NL:lle luovutettuja yhtiöitä oli mm. AB G.H.H. (Gutenhoffnungshütte eli hyväntoivonhytti),teräksen ja koneiden maahantuonti-tukku- ja vähittäiskauppa,joka vielä 1945 teki polttopuukauppaa ja MAN-kuorma-auton varaosien valmistusta Suomessa.V.1945 MAN-emoyhtiö jaettiin kolmeen osaan Ruhrin alueella ja Suomen GHH alkoi tuomaan maahan neuvostoliittolaista antrasiittia,ollen maan kolmanneksi suurin hiilikauppias..sekä ennen Konelaa (Moskvitsh.Pobeda,Zim) autokauppa.
Oy Rohlingstahl Ab,terästuontifirmalla oli sama osoite kuin GHH:lla sodan jälkeen päätymällä myös itäystävän omistukseen.
Yhtenä erikoisena v.1944 NL:lle luovutetuista saksalaisten omistamista yhtiölistasta löytyy Silvana Oy Eteläiseltä Makasiinikadulta ja Fabianinkadulta Helsingistä.Yhtiö myi puutavaraa,jäkälää sekä muurahaisenmunia ja sen johtajana toimi insinööri ja eversti Leopold Klusacek-Jauregg 99-prosentin osake-enemmistöllä.V.1944 yhtiö luovutettiin valtion omistukseen ja v.1946 NL:lle.
V.1877 syntynyt itävaltalainen Leo(pold) Klusacek-Jauregg oli maansa kunniakonsulina Anschlussiin asti ja muutti Tukholmaan v.1944.
Muurahaisten munia ja jäkälää ollaan kerätty Suomessa v.1875 asti ja Viipurista niitä on viety Pietariin sekä Saksaan lääketeollisuuteen. Ilmeisesti NL katsoi saaneensa luovutuksesta v.1944 monopolin muurahaisten munien sekä jäkälän vientiin.
1960-luvulla TB:n laajalle levinnyttä huoltoasemaryhmistystä sekä suurta dieselpolttoainevarastoverkostoa kansankin piireissä ihmeteltiin.
Asialle jopa naurettiin sekä otsiakin rypisteltiin.
Vapaassa maassa oikeudellisesti liikeyritykset saivat hoitaa myyntiään ja varastointiaan kilpailussa oman halunsa ja kykynsä mukaan.
Suomalainen sotilastiedustelu kylläkin oli pitänyt valvovia silmiään auki TB:n huoltamoketjujen kehittymisessä,ollessaan jopa hyvin perillä varastoitujen aineiden kapasiteetistä. Puolustusvoimien alueelliset komentajatkin valvoivat,etteivät niin suuret polttoainemäärät menisi vääriin käsiin.
Ihmeteltiin kyllä,miten suurissa polttoainevarastoissa säilytettiin tynnyrikaupalla dieselpolttoaineita,mitkä koskaan ei menneet myyntiin.
Vasta itäystävien tankkien ylittäessä maan itärajan v.1968 elokuussa tajuttiin varastojen käsittävän panssareiden dieselpolttoainetta.
V.1976 heinäkuussa kuukautta ennen Hangon patteriston sotaharjoitusta eli loppusotaa NL oli järjestänyt Karjalan Kannaksella suuret sotaharjoitukset Prahan kevään mielenosoitusten jälkisoittona.
Yllätyshyökkäys itärajan yli 23. päivä elokuuta hävittäjillä sekä ohjuksilla rannikkopuolustuksen lamaannuttamiseksi seurasi Varsovan Liiton joukkojen Prahan äkkivaltausta edellispäivänä.
NL:n sodajohto oli oppinut taktiikan japanilaisen keisarillisen armeijan yllätyshyökkäyksestä Pearl Harboriin 7.12.1941,jota seurasi toinen yllätyshyökkäys seuraavana päivänä Filippiineille,jolloin Yhdysvaltojen ilmavoimien koneet makasivat Clarkin lentotukikohdan kentällä lamaantuneina ankkoina.
Leningardista palaavat suomalaisturistit olivat bussin ikkunasta Viipuriin johtavalla tiellä pitkiä kuormastokolonnoita ja panssareita.Venäläinen tinahampainen ja hennatukkainen tulkkiopas oli vain kertonut armeijan suorittavan keväisiä sotaharjoituksia.
Sotaharjoituksiin oltiin kutsuttu kansainvälisiä tarkkailijoita,vaikkei Suomesta.
Kannakselle oltiin perustettu 6 moottoroitua jalkaväkidisvisioonaa,4 panssaridivisioonaa ja muutamia spetsnazpataljoonaa (GRU:n kommandojoukkot) plus 3 armeijakunnan esikuntaa armeijakuntajoukkoineen sekä armeijan esikunta Viipuriin.
Sotaharjoituksia silmälläpitäen oltiin keskitetty lähikentille ilmavoimien yksiköitä,kuljetushelikoptereita sekä taisteluhelikoptereita.Joukot oltiin perustettu harjoiteltavaksi muutaman viikon kannaksella,kunnes lopullinen H-hetki ilmoitettaisiin Prahan levottomuuksien kulminoituessa tai mahdollisesta suomalaisten agression osoituksesta Neuvostohallitusta kohtaan.
Harjoituksiin oltiin kutsuttu kansainvälisiä sotatarkkailijoita manoovereiden kulminaatiopisteessä heinäkuussa.
Niitä oltiin syötetty ja juotettu kaviaarilla sekä vodkalla venäläisellä ylenpalttisella vieraanvaraisuudella eli pidetty kuin piispaa pappilassa.Monikaan tarkkailijoista ei muistanut paljoakaan harjoituksista.joidenka jälkeen tarkkailijat oltiin ajettu Zil-kolonnassa Viipurista Leningradiin jatkamaan harjoituksia Moskovskaya-hotelliin,minkä baarissa ulkolaiset lehtimiehet haastattelivat ja juottivat näitä viimeisempiä uutisia kalastellessaan.
--Njet boni mai! (En tiedä mitään!)
Kuului sammaltavina vastauksina.
Venäjän Jäämeren laivastosta oli lähtenyt raskas saattue mukanaan määrävahvuinen merijalkaväkiprikaati kohti Leningradia ja Helsinkiä.
(Juuri eilen luin Norjan armeijan huolestuneisuudesta Venäjän armeijan ja laivaston joukkojen ja kaluston keskittämisestä Jäämeren rannoille sekä vesille suojelemaan Huippuvuorten alueen öljykenttiä)
H-hetkipäivänä 23. päivänä elokuuta isorunkoinen Aeroflotin Iljushin-matkustajakone oli ilmoittanut normaalilla reittilennolla Suomen yli ja pyytänyt pakkolaskulupaa Helsinki-Vantaan kentälle polttoainevian takia.Toinen laajarunkoinen Iljushin-reittikone samaan aikaan pyytää pakkolaskulupaa Oulun kentälle.
Edellispäivänä Prahassa samanlainen Iljushin-reittilentokone oli pyytänyt pakkolaskulupaa,purkamalla sisuksistaan hampaisiin asti varustetun stasnaz-kommandojoukon. Suomessa ei edes uutisia televisioista katsoneet sotilastarkkailijat osanneet yhdistää Prahan tapausta Suomessa tapahtuneisiin pakkolaskupyyntöihin..
Lisäksi Helsingissä oli kierrellyt sight-seeingillä muutama venäläinen Inturistin turistibussi täynnä naftaliinin hajuisia teryleenipukuisia ja Praktica-kameroita kaulassaan kantavia miesturisteja.
Bussit olivat ajaneet kierroksen jälkeen Kulttuuritalolle,mistä ryhmät hakivat aseensa,jotka Valpo ja järjestyspoliisi oli takavarikoineet asekätkijöiltä 40-50-lukujen vaihteessa.
Maassa sijaitsevien venäläisten yrityksien varastoista turistit hakivat lisää aseita.
Teboil oli valmistautunut tankkaamaan maahan tunkeutuvien itäystävien autokolonnoita jopa suoraan säiliöautoistaan ja huoltoasemilta,jotka oltiin täytetty dieselöljyllä piripintaan saakka.Komeita huoltamoita huoltohallein oltiin rakennettu tiheään valtateiden varteen,jopa monissa paikoissa kahden traktorin syrjäkylille.
Huoltohallit tulivat palvelemaan hyvin kaluston ja panssarien korjauksissa.
Lentoturistit aloittivat kovan melskan lentokentillä miehittämällä ilmanvalvontatornit ja lentoasemat,panemalla tullivirkailijat ja Finnairin työntekijät hangaarien sisään vangeiksi. Samanaikaisesti itäystävät suorittivat ilmaiskuja maan siviili- ja sotilaskentille raketein ja ohjuksin. Yksikään suomalais-Draken eikä Mig kerinnyt ilmaan tuhoutumalla kentillä ilmaiskuissa.
Tärkeimpiin varuskuntiin ja varikoille tehtiin laskuvarjojoukoin maahanlaskut ja Karjalan kannaksen sotaharjoitusjoukot etenivät rajan yli kohti Kouvolaa moottorimarssinopeudella.
Murmanskin Jäämeren laivastosaattue kääntyi Suomenlahdella Helsinkiä kohti,osan irrottautuessa Hankonientä ja Turkua kohti.
Eteläisellä rannikolla oli jo partioinut whiskey-luokan sukellusveneitä seuraamassa Suomen uusien tykkiveneiden Karjalan ja Uusimaan vanavedessä hajuetäisyydellä.
Rannikkotykistön linnakesaaria ja laivastotukikohtia kohti tehtiin ilmahyökkäyksiä,stasnezjoukkojen rantauduttua maihin öiseen aikaan kumiveneillä,jotka oltiin lähetetty kansainväliselle merialueelle ankkuroiduista venäläisitä rahtilaivoista. Venäläiset olivat oppineet sota-aikaisesta Bengtskärin majakkasaaren valloituksesta,etteivät ryhtysi operaatioon päiväsaikaan.
Venäläiset maihinnousijat olivat pukeutuneet suomalaisiin maastopukuihin ja kypäriin,linnakesaarten miehistöjen lumeeksi,että kyseessä olisi ollut kesäinen yllätyssotaharjoitus.
Pääkaupungissa Inturistin turistit olivat pukeutuneet poliiseiksi,kaupunkilaisten uskoessa kyseessä olevan suuremman mielenosoituksen Prahan venäläisvaltaajia vastaan.
Itärajalla venäläiset mm.ylittivät rajan Sallassa ja Kostamuksessa,mihin suomalaiset olivat jo valmiiksi valmistaneet hyväkuntoiset tiet.
Elokuun 23.päivän vastaisena yönä Russarön kasarmin ryhmänjohtajatuvassa oltiin juhlittu siviiliinpääsyä oikein väkijuomilla.Tuvan pöydällä seisoi lakattuja ja aselajin täkyillä koristeltuja huopahatuista muotoiltuja siviilikypäriä.Tuvassa haisi vanha viina ja tuore viinapieru.
Alikersantit Wessman ja Markkanen läiskivät vielä pokerikortteja pöydänkanteen silmät sirrellään filttericoltin savusta.
Pakinkannesta pöydällä läikkyi viimeinen tippa läiskinnästä Koskenkorvaa Wessmanin setelinipun päälle.
Aamuyöstä patterin vääpeli sotilasmestari Sjöblom oli hoiperrellut laiturilta kasarmin paraatikenttää siksakkaillen kotiinsa saaren eteläkärkeen.Hangosta saapuneen H-veneen venemiehet olivat kantaneet vääpelin istumaan kaijapollareille tokeentumaan illanvietosta Gröna Kaijenin kapakasta.
Kasarmilla oltiin heitetty huulta,että patteri käy pelkästään viinan voimalla.
Patterin päivystäjäkin alikersantti Reponen torkkui päivystyspöydän ääressä sääaseman seinään nojaten,kun saaren länsirannalta päin kuului saappaiden lotkuntaa,pakkien kolinaa ja kenttälapioiden kilkutusta kiväärinperiin.
Päivystäjä raotti silmiään vilkaisemalla kerroksen päätyikkunasta kasarmin paraatikentälle,mihin alkoi kerääntymään muotoon parijonossa maastopukuisia sotilaita keltaiset kreppipaperit kypärissään.
--Mitä perrkelt tää on?
Reponen huudahti.
--Onks nee sotaharjotukse jo alkkaneet!?
Reponen suoristi unifomuaan,pistämällä verikauhan penkiltä päähänsä,koittamalla kämmensivulla,että kokardi oli nenän kanssa linjassa.alkamalla kolistella rappusia alas,kunnes havahtui,että patterille pitäisi hälyttää välittömästi herätys.
Reponen kiipesi ylätasanteelle painamaan summerikellon nappia ja karjumaan "Paaatterillahhheerrääättyys!"
Samalla hän yritti soittaa sääaseman puhelimesta patterin vääpelille,jonka puhelimeen vastasi uninen rouva Sjöblom,joka kertoi sotilasmestarilla olevan kurat housussa ja kaulapaskat räsymatolla...ettei sot.mestari ole kelvollinen mihinkään palveluun.
Reponen yritti lisäksi soittaa päivystävälle upseerille luutnantti Laineelle,jonka puhelimeen vastasi kikattava naisääni.Taustalla kuului luutnantti Laineen nasaalinen lauluääni,tämän matkiessa Bob Dylanin House of the Risin' Sun-biisiä.Luutnantti luuriin tultuaan sanoi Reposelle,että sotaharjoitukset ovat vasta viikon päästä ja että alikersantti näkee haamuja.
Hän tulee patterin toimistolle vasta kello kahdeksan aamulla,Klik!
Alikersantti Reponen hädissään otti käteensä päivystäjän penkin vierestä Pystykorva-kiväärin,alkamalla lompsia alas kahta rappua kerrallaan harpomalla,kun kasarmin ala-aulassa häntä vastassa tuijotti kymmenisen Kalashnikovin piippua.
--Ruki ver!Kädet ylös!
Kuului joukkueen johtajan luutnantin arvoisen venäläisupseerin sinisänkisestä leuasta.
Patteri on vallattu!
Alikersantti Reponen nosti kätensä kattoa kohti Pystykorvan kolahtaessa lattialle.
Kiväärissä oli vain ollut kolme paukkupatruunaa.
Yläkerran tasanteelle oli kerääntynyt pitkäkalsarisia ja paljasjalkaisia alokkaita seuraamaan patterin ja Suomenmaan nopeata antautumista.
----------------------
Molotovin loppusota
 |
| Västlax 1937 |
------------------
Tykkimiehiä ja ryhmyreitä makasi Kalalautan kannella telttapussien päällä yläkropat paljaana ottamassa suulista. Vääpeli Voutilainen nojasi kyynärpäillään lautan reilinkiin äkkiväärä piippu suunpielessä ja räki veteen nikotiinin ruskeita klimppejä vaahtoavaan meriveteen.
Lautta oli lähtenyt aamuvarhaisella Russärön linnakkeen laiturista ja lähestyi Hästskön saarta,minkä kohdalla se tulisi kääntymään paapuurin puolelle Västlaxin lahteen.
Meri oli täysin tyyni.
Jussista tuuleton meri muistutti Kihdin selkää,missä venepartiolaiset olivat vuoden 1966 kesällä ankkuroineet lippukunnan Hwal-kaljaasin hiekkasärkän ristireimarin läheisyyteen.
Kaljaasin ahterissa sijaitseva sauna oli lämmitetty ja partiopojat sukeltelivat nakuina reilingin yli Kihdin selän veteen.
Kylmä Amiraaliolut maistui kylpemisen päälle ja isärovastikin lippukunnan johtajana Aatamin puvussa nautiskeli peräkannella Luojan tarjoamasta iahanasta ilmasta.
Papiksi Antti-rovasti oli aikamoinen ekshibitionisti eikä edes naisväen edessä hävennyt alastomuuttaan uinneillaan sekä auringonotoissaan.
 |
| 1966 Isärovasti haisaappaisten meri- partiolaisten kanssa Kökarin kirkolla |
Maarianhaminan marinan venekuntien tiukka tukholmalainen gutturaaliruotsi kaikui vielä korvissa ja venepartiolaisten koulusvenska oli saanut sveariikiläiset teinitytöt moneen otteeseen kysymään Va sa du..va sa du...?
Partioaate oli jäänyt ruikuttamaan jo kotisataman Vuohensaaren kaijalle vanhempien meripartiolaisten nakkaillessa isärovastin silmistä pois kaijan kioskin takana systembolagetista ostettua suomalaista koskenkorvaa Hartwallin Jaffa-appelsiinijuoma kyytipoikana,ähisten miesmäisen käheästi viljaviinan kirpeydestä.
Isärovasti ei voinut kieltää näitä edes omalla auktoriteetillään naukkailusta,koska moni vanhempi kolli oli jo perheellinen ja lähestymässä 30:n vuoden haamurajaa .
Kylmä olut oli melkein kaikkien varusmiesten mielessä pätsikuumalla Kala-lautan kannella.
Vasta tämän loppusodan palkaksi Russaröön palattuaan ryhmänjohtajaporukka tulisi saamaan käteensä sotilaspassit ja matkalitteran kotimatkalle siviiliin..
Lautta oli täyteen lastattuna.
Esikuntapatterilta saadun Vanaja-kuormauton vetokoukkuun oltiin kytketty 45-millinen piiskatykki,jota armeijan kielellä kutsuttiin Molotoviksi.Armeijan Vanajan
|
| Västlax 1937 |
----------------
Tykkimiehiä ja ryhmyreitä makasi Kalalautan kannella telttapussien päällä yläkropat paljaana ottamassa suulista. Vääpeli Voutilainen nojasi kyynärpäillään lautan reilinkiin äkkiväärä piippu suunpielessä ja räki veteen nikotiinin ruskeita klimppejä vaahtoavaan meriveteen.
Lautta oli lähtenyt aamuvarhaisella Russärön linnakkeen laiturista ja lähestyi Hästskön saarta,minkä kohdalla se tulisi kääntymään paapuurin puolelle Västlaxin lahteen.
Meri oli täysin tyyni.
Jussista tuuleton meri muistutti Kihdin selkää,missä venepartiolaiset olivat vuoden 1966 kesällä ankkuroineet lippukunnan Hwal-kaljaasin hiekkasärkän ristireimarin läheisyyteen.
Kaljaasin ahterissa sijaitseva sauna oli lämmitetty ja partiopojat sukeltelivat nakuina reilingin yli Kihdin selän veteen.
Kylmä Amiraaliolut maistui kylpemisen päälle ja isärovastikin lippukunnan johtajana Aatamin puvussa nautiskeli peräkannella Luojan tarjoamasta ihanasta ilmasta.
Papiksi Antti-rovasti oli aikamoinen ekshibitionisti eikä edes naisväen edessä hävennyt alastomuuttaan uinneillaan sekä auringonotoissaan.
|
| 1966 Isärovasti haisaappaisten meri- partiolaisten kanssa Kökarin kirkolla |
Maarianhaminan marinan venekuntien tiukka tukholmalainen gutturaaliruotsi kaikui vielä korvissa ja venepartiolaisten koulusvenska oli saanut sveariikiläiset teinitytöt moneen otteeseen kysymään Va sa du..va sa du...?
Partioaate oli jäänyt ruikuttamaan jo kotisataman Vuohensaaren kaijalle vanhempien meripartiolaisten nakkaillessa isärovastin silmistä pois kaijan kioskin takana systembolagetista ostettua suomalaista koskenkorvaa Hartwallin Jaffa-appelsiinijuoma kyytipoikana,ähisten miesmäisen käheästi viljaviinan kirpeydestä.
Isärovasti ei voinut kieltää näitä edes omalla auktoriteetillään naukkailusta,koska moni vanhempi kolli oli jo perheellinen ja lähestymässä 30:n vuoden haamurajaa .
 |
| 1961-66 Vanaja VAKS.Valmistettu armeijalle 155 kpl |
Vasta tämän loppusodan palkaksi Russaröön palattuaan ryhmänjohtajaporukka tulisi saamaan käteensä sotilaspassit ja matkalitteran kotimatkalle siviiliin..
Lautta oli täyteen lastattuna.
Esikuntapatterilta saadun Vanaja VAKS-kuormauton vetokoukkuun oltiin kytketty 45-millinen piiskatykki,jota armeijan kielellä kutsuttiin Molotoviksi.Vanaja katseli nokka rypyssä lautan vaahtoavia peräpyörteitä Jussin käydessä tarkastamassa,että tykki pysyi kytkettynä kuorma-auton vetokoukussa.
Tykin akseleissa oli venäläisen A-Fordin eli Molotovin pinnapyörät,josta ilmeisesti nimike oli tullut.
Koko tykin historia on mielenkiintoinen,koska saksalaiset olivat ensiksi keksineet sen 38-millisenä "Tankabwehrkanonen'a" eli panssaritorjunyatykkinä.Vuodesta 1932 Neuvostoliitto valmisti sitä lisenssillä ja tykki ristittiin vuoden 1939 suuren isänmaallisen sodan kunniaksi tittelillä "Protivitankova Puska obr 1932 G.
Tykin kaliiberia oltiin nostettu 45:n milliin.
Talvisodassa suomalaiset joukot olivat saaneet niitä sotasaaliiksi 125 kappaletta ja venäläiset olivat uudelleen ristineet ne nimellä "Proshait rodina" eli "Hyvästi isänmaa".
Lautta oli kääntymässä kohti lahdenpohjukkaa, vääpeli Voutilaisen kehotettua torjuntapataljoonaa valmistautumaan maihinnousuun.
Lahden oikealla puolella nousi jyrkähkö kallio ja pohjukasta näkyi peltoaukeamaa ja koivikon välistä pilkahti punamullatun mummonmökin seinää.
Merimatkan aikana Jussi oli katsellut horisonttiin,jos niitä neuvostoliittolaisten sukellusveneen periskooppeja pistäisi vedestä ylös.Ainoan suuremman aluksen,minkä hän näki savuavan horisonttiin, oli ketsupin värinen Viking Linen autolautta.
Pienpurjeveneiden mastoja hän näki samoin pikkusaarten pohjukoissa.
Ei yhtään vihollisalusta.
Äidinmaidosta Jussia oltiin ruokittu,että se iivana oli suomalaisten vihollinen.
 |
| 45 mm piiskatykki |
Presidentti Kekkosta oltiin kuulusteltu Moskovassa,Irkutskissa ja Baikal-järvellä kalareissuilla Suomen suhtautumisesta DDR:n tunnustamisessa.
Tsekkoslovakian miehityksestä Suomessa oltiin vokaalisesti hyvinkin kriittisiä,presidentinkin jo menettäessä toivonsa ison naapurin kanssa rakennettujen toverisuhteiden valumisesta hiekkaan.
 |
| 1968 Viimeinen Skoda 1000MB uunista ulos ennen valtausta by Juhart |
Brezneviä ennen Nikita Hrutshev oli kerinnyt Stalinin v.1953 kuoleman jälkeen tekemään juudakset Stalinille,eli kieltänyt hänet ainakin kolmeen kertaan.
Nikita itse Puolan rintamalla suuressa isänmaallisessa sodassa oli taistellut propagandakomissaarina Stalinin puolesta.Propagandaupseereja pidettiin pahimpina usuttelijoina hyökkäyksiin,joskus jopa ammattiupseerien komentoja vastaisesti.,lähettäessään joukkoja selvään surman suuhun.
Kalalautan keularamppi haukotteli avoinna lahdenpohjukassa ja rannassa odotteli toinen armeijan Vanaja ottamaan kannelta toisen Molotovin peräänsä.Torjuntapataljoonan tykkipatteri aloitti marssin kallion päälle.
Sotaleikissä kahden Molotovin piti estää keltaisten maihinnousun.
Torjuntapataljoona oli sinisiä ja jokaisen kypärään pantiin näytöksi sininen kreppipaperin palanen.
 |
| Venäläinen BMP-1 amfibiopanssarivaunu |
Vääpeli Voutilainen komensi tykinjohtajia,Jussia ja alikersantti Wessmania panemaan putkiin rättipaukut,mitä yleensä käytettiin saluuttilaukauksissa.Rätit olivat vanhoja työpalvelupusakoita,joita patterin rättikersantti oli vastahakoisesti luovuttanut vääpelille.
Näin piti torjua vihollisen maihinnousu.
Kallion päältä Jussi katseli pohjoiseen,missä jossain Förbyn saaren takana olisi Strömman kanava.
Sinne oli kymmenisen kilometriä linnunteitse. Strömmasta olisi melko lyhyt venematka pappilan uudelle v.1967 ostetulle Kiilan kylän Mäntyrinteen kesämökille.
Jussi tunsi olevansa kotikonnuilla.
 |
| Stömman kanava |
Merisoturit kutsuivat sitä laivaston isoimmaksi vaneripaatiksi.
Fregatilla oltiin pantu jotain tuimempaa pesään,koska sen piipusta tuprutti tumma savu,mikä levisi lahdelle savuverhoksi.
Savusta alkoi seilaamaan lahdenpohjukkaa päin venäläisvalmisteisia amfibiotankkeja.
Torjuntapatterissa kallion päällä seurattiin mielenkiinnolla,mitä tulisi tapahtumaan.
Kaksi tankkia oli jo rannassa,mistä nousi luiskassa mummonmökin pottumaa.
Rannasta kuului kovaa dieselien jurnutusta,mudan lennellessä telaketjuista taivaalle.
Kumpikaan tankeista ei päässyt maihin monesta yrityksestä huolimatta mutapohjan ja pehmeän savirannan takia.
Tankit peruuttivat takaisin lahdelle ja hävisivät savupilven sisään.
Hyökkääjien piti lähteä etsimään uutta kovempipohjaista lahden perukkaa maihinnousuunsa.
 |
| fregatti Matti Kurki |
--No...poejjaat..pannaanpas molotovvit koukkuun ja lähetään Västlaxin baariin sumpille?
--Näättää siltä,ettei iivanoijen tankeilla uo hakkapeliittoja eikä talavihokkeja ketjuloessaan!
--Taesj se vihulaesen maehinnoosu piästä oekeen mutakylypyyn..se tekköö kuulema hipiälle kuttaa?
Tykkikolonna ajoi mummonmökin nurmikon ylitse,jolloin toisen Vanajan paripyörät alkoivat sutimaan märällä nurmella.
Huivipäisen mummon rillinaama ilmestyi pelästyneen näköisenä oven rakoon kysymään:
--Va händes här?
--Har ryssarna kommit?
--Mina nya potatisar ligger nu under strandvattnet?
--Vem ska betala?
Jussi huusi mummolle autonlavalla Örsundsbron ruotsillaan:
--Javisst mormor...dom vor ryska tanker..!
--Vad beträffar betalningen..ni måste skriva ett brev till madame Kollontay i Stockholm i ryska ambassadet!
--Adjö nu..vi mäste åka till kyrkbyn och dricka Obs-kaffe!
Vanajan takapyörät painuivat mummon manikyroiman nurmikon sisään,että nurmiturpeet lensivät ympäri pihaa.
Kuljettaja nytkytteli pakilla ja ykkösellä,kunnes auto irtaantui nurmelta.
Vanajaa kirosivat monet autokomppanian miehet pienitehoisena.Siinä oli pieni nelisylinterinen Ford Traderin bensiinikone,mikä ammattiautoilijoille pani hälytyskellot soimaan autoa valitessa.Onneksi armeijan Vanajia ei ollut myynnissä siviilipalveluun.
Isot kuusisylinteriset Traderit olivat olleet suosittuja jopa monttuajossa.
Vanajan rinnalla ameijan käytössä oli myös Kärppä-Sisuja.
Sisumallisto käsitti kaikki metsän otsot Nallesta Kontioon.
Järein oli kylläkin Jyry-Sisu.
Koreiltaan ne eivät olleet samannäköisiä.
Vanajan konepeitto oli jyrkempi.
 |
| Kärppä-Sisu 1968 elokuvassa Älä yli päästä perhanaa Takana armeijan Gaz sekä Vanaja |
Savolaisääpeli tarjosi kesäpusakkansa rintataskusta savolaissukuiselle alikersantille punaisen nortin (North State).
Kuljettajan lykätessä ykköstä päälle ,kuorma-auton vielä sutiessa nurmella tykkiryhmä lavalla ja Molotov peräkoukussa kiinni,mökin ovesta pihalle astunut mummo pikaistuksissaan heitti pihakaivon kannelta nakkaamansa läkkiämpärin tykkiveturin perään.
Vanajan hyttiin asti kuului ämpärin kolahdus piiskatykin suojapeltiin..
--Taespas tulla meille oekeen torjuntavoetto kottiin,kun se keletaenen vuara jootu ehtimmään uuven lahenpoukaman mahinnoosuunsa..
Voutilainen tokaisi nortinsavusta.
--Myö siniset taejetaan männä haakkaamaan possumunkit Väslaxin buariin oekeen kulutamokan kanssa!
Turkulainen Vanajan kuljettaja oli nakannut sinisen Armiron huuleensa ja laukaissut:
--Mikä kellane vaara se sit oli,ku ei eres pääsny rantta ast?
--Meil Turuus on kakskii erilaist kellast vaaraa..yks o kaupunkin liikennelaitokse Leilantin tiikerinokkapussi ja
toine se Hämeenkaru nummeron yhrentoist haamuspora,joka koukkaa kännissii kumo ehtosi Hämeenporti eress!
--Kerra se toppas rafla ette...ja kilkuttel kellojas...eik siint näkyny kuskii eik rahastajaa!
--Sitse vaa kilkuttel niit kellojas ettiäpäite Nummebakal päite...älkkä naurako...se o iha tosi jut...!
 |
| Turun ratikka |
Tykkiporukka purkautui lavalta. Varusmiehet maastopuvuissaan näyttivät punanaamaisilta autiosaarelta tulleilta metsäläisiltä,jotka baarin pöytiin istuttuaan jäivät tuijottamaan baaritytön kurveja päästä kantapäähän.
Joku kävi pistämässä konegrammariin kolikoita,kuppilan tupakansavuun tunkiessa Eino Gönin Liljankukkaa.
Kahvikuppiensa ääressä suupielet munkkisokerista valkoisina monen soturin silmät vesittyivät,tuijottaessaan tyhjäkatseisena baarin puoliverhojen yli johonkin kotikuntansa tanssilavalle tai Skandinavia-Mossen takapenkille,missä kossupullon korkki naksui kuusi kertaa..tytön estellessä kurnuttamalla kainalossa kutittavia lähentelyjä....
--Sait puhuttua mut yli!
Tyttö sanoi antamalla pojan irroittaa rintsikan haat.....
Liljankukka vaihtui Katri-Helena protohikkaiseen Puhelinlangat laulaa-kipaleeseen,erään raisiolaisen tykkimiehen pyytäessä baaritytöltä lupaa soittaa tyttöystävälleen Raision sokeritehtaan konttoriin....
--No poejjaat!
Vääpeli korotti ääntään kipattuaan kupinpohjansa tyhjäksi ja sytytettyään kahvisavunsa.
--Pakkaavuttaampas tuas armeijan tarjoomalle ilimaselle kyyville ja männään mehtään!
--Vihulaanen oon noossunna maehin vajjaan kilomeetterin päähän alakuperräesestä suunnitelemasta poeketen ja meijän pittöö pystyttöö teletat muantien viereen..
--Tankkia ja muuta kalustova alakaa pian tupata silimille huomenaamusella..
 |
| puolijoukkueteltta |
-------------------------------------
Teltassa herättiin männynkäpyjen kopsahteluun sata kertaa paikatulle pressukankaalle.
Teltan ovesta sisään työntyi noella mustattu naama kantaupseerin venelakin ja punaisen leijonakokardin koristamana.
Mustanaamaisen luutnantin suu karjahti:
--Olette kuolleita koko telttakunta!
--Olemme heittäneet käsikranaatteja telttaanne!
--Astukaa ulos kypärät käsissänne!
Vääpeli Voutilainen nousi teltanperältä seisomaan rääkyvän luutnantin eteen kysymään viekkaana:
--Aei..että ollaan kaatuneita?
--Kertokaapas herra luutnantti,mikkee saej teijät uskomaan,että ollaan vihulaesija?
--Minkäs värinen reppipaperj teillä on suikassanne.?
--Sinistähän siinä paestoo kunniin armaan isänmuan taevasta!
--Myökin satutaan olemaan sinisiä!
Luutnantin pää hävisi yhtä nopeasti kuin oli tullutkin oviaukosta.
Komentojen karjunnassa ,pakin kolinoissa ja saappaiden lotkunnassa "siniviholliset" häipyivät metsään seesteisessä aamuyössä.
Jussista luutnantin venelakin sammalsuoja muistutti Harjavallan mielisairaalan vapaakävelijän Valiinin lippalakin herbaalikoristeilta,vaikkakin ilman voikukkaseppelettä.
--Hulluja täällä Suomen armeiijassakin juoksee vapaalla!
Jussi haukotellen tokaisi.,jatkaessaan keskeytynyttä untaan.
 |
| Puolijoukkuetelttoja |
Tykin putki osoitti maantietä kohti. Tie hävisi vasemmalla mutkaan,mitä peitti kallioseinämä.
Vääpelin määräyksestä Jussi oli ladannut tykin rättipaukulla,miesten syynätessä kilven takaa pian ilmestyvää keltaisten viholliskolonnaa.
Pian alkoi kuulua kaukaista telaketjujen kitinää ja Zis-kuormavaunujen isojen bensakoneiden kaasuttelua.
Ensimmäisenä mutkasta ilmestyi venäläisen amfibiotankin putki,mikä etsi metsästä mahdollista viholaista.
Vääpeli Voutilainen huusi tulikomentoja:
Noh.. papinpoeka...annetaampas tuluta tuon voroshiilovin räppänää kohen!
Rättipaukku levisi tankin etukannelle kuin alokkaan vaatteet ryhmyrien alokastuvan kaappitarkastuksessa.
Vääpeli käski yhtä tykkimiestä juoksemaan tankille kertomaan suruviestistä,että kaikki tankissa olevat ovat kuolleita.
Periaatteessa ja strategisesti koko kolonna oli ammuttu,koskei maantieltä päässyt tiheän metsän kautta ja kallion välistä ohittamaan.
Jälkikolonnan toinen tankki samoin pysähtyi etsimään putkellaan vihollista,tykkimiehen mentyä kertomaan viestiä äkkikuolemasta.
Jussin loppusota oli sodittu.
Ohi on--tämä marssimme pian ohi on...
------------------------------------------------
 |
| 1959 Simca Vedette Beaulieu |
 |
| 1968 heinäkuu. Wessmannin Pöljä eli Simca Beaulieu jättämässä Hangon, Juhart 2003 |
Wessmanin sininen Simca Beaulieun takalasiin oli maalattu kalkkimaalilla valkoinen teksi--OHI ON 10KK!
Auton takahyllyä komisti vilttihatuista muotoiltuja ja lakattuja siviilikypäriä kaikenlaisin armeijan täkyin koristeltuina
Porukan ahtauduttua "Pöljään" Jussi katsoi vielä viimeisen kerran olkansa yli takapenkiltä taakse häviävää Russarön saarta ja vilkuttelevaa majakan valoa.
Esikuntapatterirakennuksen edessä työpukuiset alokkaat olivat valmistautumassa Tst-harjoitukseen lähtöön täyspakkaukset selässä.
Laiturilla näytettiin ahtautuvan H-veneeseen ja marinan kaijaan kytketyt purjeveneet kiilsivät pestyinä valmiina Hangon Regattaan.
Jussi alkoi vihellellä Plattersien Harbor Lights-biisiä kuullessaan tulehtuneesta sisäkorvastaan San Fransicon Fisherman's Wharfilta kantautuvaa lokkien rääkynää,sumutorvien huuhkauksia ja hinaajien kellojen kilkutusta..
Hän kuvitteli itse seisovansa laiturilla valmiina poikkeamaan The Blue Marlin-merimieskapakassa tuopillisella Budia.
Pöljän noustessa mäkeen Jussi näki vilauksen Gröna Kaijenin ovelta,missä paksu portsari nojaili ovenkarmiin,oikean käden etusormi puutuneena koukussa vaatenarikassa roikkumisesta.
--Till Pier Us Part!
--Kunnes laituri meidät erottaa!
Jussi huusi perään.
--Sanoi filippiinotytär mennessään vihille G.I. Joen kanssa!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti