2 Coolfin Road.Suojattua asumista.Lontoon postilla.

Kauniimpaa Freemason Roadin
asuinaluetta

Jussin ja Gerryn muutettua Stratfordista Custom Housen Coolfin Roadin "Sheltered Housing" -asuintaloon,asuinalueen asukkaiden kasvot samoin tummuivat aasialaisista afrikkalaisiksi.
Itä-Lontoo on siitä erikoinen paikka,etenkin Newhamin alueella,että sen kuhunkin sen Boroughiin oli keskittynyt oma maahanmuuttajien etninen ryhmä,joita julkinen media suoraan kutsuu ghettoiksi.
Labour-puolue sinisilmäisinä jo Tony Blairin ajoilta oli avannut maan tulliportit maahanmuuttovyörylle,jota enää ei osata estää,jollei tullipuomeja lasketa,kertoo tämän päivän Daily Mailissä eräs Tory-puolueen parlamentin jäsen.Toiseksi Labour-puolueen Islingtonin 1-3 miljoonan punnan luksustaloissa asuvat Whitehallin shampanjasosialistit ovat täysin eristäytyneet puolueen duunarisosialisteista,tajuamatta miten heidän vaalipiirinsä äänestäjät todella elävät.
Labour-puolue myös kansalaisuuksien tasa-arvoa ajaessaan uskoi etnisten vähemmistöryhmien sulautuvan perusbrittiläiseen asujamistoon,mitä käytännössä ei tapahtunut,kun ne muodostivatkin omia sisäänlämpiäviä kulttuurighettojaan esikaupunkialueille.
Newhamiin kuuluva Eastham,Forest Gate ja Manor Park tulivat täten ajan mittaan aasialaisiksi pienin alkuperäisin länsi-intialaisin (karibialaisin) asukasluvuin.
Stratford taasen pussitti aasialaiset ja afrikkalaiset samoille alueille,samoin kuin Plaistow ja Canning Town.

2006 Katherine Road
Juhart

Forest Gatessä Katherine Roadin varrella kaikkien kauppojen kyltit viittaavat aasialaisiin muslimitaustaisiin omistajiin ja melkein joka korttelissa on oma moskeijansakin.
Custom House,minne Jussi ja Gerry muuttivat.oli muuttunut afrikkalaiseksi,josta alkuperäiset intialaisasukkaat olivat muuttaneet indopakistanilaiseen Ilfordiin.
Pieniä filippiiniläisiä vähemmistökansalaisryhmiä oli siroittunut melkein jokaiseen Newhamin Boroughiin lähelle työpaikkojaan.
Filippiinot eivät yleensä muodosta omia etnisiä kulttuurighettojaan Lontooseen edes maakunnittain,joissa Filippiineillä on erittäin suuri kielellinen erokin.Manilasta ei löydy mindanaolaisten,visayalaisten taikka ilokanojen omia kaupunginosia,kuten New Yorkissa,missä aikoinaan oli omat. latino-,juutalais- ja irlantilaiskorttelinsa.

Manilan Chinatown

China Towneja toki löytyy Manilasta,New Yorkista sekä Lontoosta.Manilan Binondon v.1594 perustettu Chinatown on koko maailman vanhin kiinalaiskaupunki.
Kiinalaiset taasen ovat hajaantuneet Lontoon kaikkin osiin.
Tuhansia laittomia kiinalaismaahammuutajia asuu kiinalaisten Takeway-ravintolaomistajien ja Nail Parlourien (kynsiklinikka) vuokraamissa taloissa jopa Newhamissä.
Itse olen nähnyt niitä aamuisin reppuselkäisinä lähtemässä töihin ravintoloihin ja kiinalaisiin nuudelitehtaisiin entisen Plaistow boroughin asuntoni naapurissa lähellä Glegg Roadia

Newhamin kussakin boroughissa asuu pieni alkuperäinen ja perusbrittiläinen asukaskuntansa,se Labour-puolueen shampanjasosialistien pilkkaama valkoinen "White Man and the White Van"-luokka,joka ripustaa patrioottisena Englannin punaristiset Pyhän Yrjön ja Westham Unitedin liput makuuhuoneen ikkunaansa futismatsien aikaan..ja usein haalistumaan sinne säiden armoille vuosikausiksi.

2012 Custom Housen DLR-aseman
edusta
Royal Victoria Dock Roadilla

Custom House
-----------------------------
Custom Housea halkaisee Freemasons Road-pääkatu.
Vapaamuurarisuus kaiketi kuuluu alueen menneeseen historiaan ja ainoan muurarin,jonka Jussi tapaa päivittäin on Nisa Marketista ylivahvaa Strongbow-siideriä päivittäin ostava puolalainen "Vapaa" muurari,joka kerran umpihumalassa muurasi British Telephonen keskusrakennuksen takana sijaitsevan asuintalon takapihan tiilimuurin luotisuoraan..eikä seuraavana päivänä edes muistanut tekoaan.
Freemason Roadia Jussi kutsuu BBE Roadiksi.
Lyhenne tulee sanoista Beer and Betting on Benefits...eli suomeksi vapaasti käännettynä kaljaa ja vedolyöntiä tuilla..

Nisa Local-marketti
Freemason Roadilla

Keniasta diktatuuria pakoon muuttaneiden intialaisten omistaman Jetbros-perhefirman Nisa Local Marketin,Jetbros Bakeryn ja Jetbros News Agentin välissä seisoo Coralin vedonlyöntipaikka,missä paikallinen nigerialainen miespuolinen tukia nostava kansaluokka viettää aikaansa Nisasta ostetuin purkkisiiderein ja Stella Artois-kaljoin vahvistamana.Vedonlyöntipaikkaa nämä urhot käyttävät lisäksi kusiputkana ja naapuriliikkeiden näyteikkunoita turhautumisiensa purkauskohteina,kun yksikätiset rosvot veivät viimeiset tuet mahaansa.
Poliisia ei saada kutsustakaan rähinäpaikalle,koska niillä on laitoksella liian kova duuni päivittää tietokoneella tärkeämpiä rikostapahtumia.
Nisan intialaisomistajaperheelle Jussi oli kerran sanonut,että he ovat osallisesti vastuussa alueen roskistumisesta sadoista nurmikoille heitetyistä siideri- ja kaljatölkeistä,mutta tiskin takaa hän oli saanut vain mairean hymyn,koska kaljan- ja muiden alkoholituotteisen myynti heille on hyvää bisnestä.

Freemasonin posti ja srilankalainen
Off-Licence-viinakauppa

Freemason Roadin postin naapurissa sijaitsevan srilankalaisomistajien Off-Licence-puodin omistajat samoin lastaavat otsat hiessä päivittäin jääkaappejaan kaljatölkeillä,jotka myöhemmin tyhjinä koristavat Coolfin Roadin katukäytäviä viereisen bengalilaisen maustetun kanankoipibaarin myymien rovikoiden kanssa.
Itäeurooppalaiset töistä palaavat suurkuluttajat ovat Coolfin Roadin tölkkiheittokilpailun voittajia.Kanankoipi-ranskanperunarovikoiden kaduille viskaajina taas nigerialaiset koululapset voittavat sarjassa.
Venäläisiäkin kuuluu alueen asukkeihin.
Osa niistä kulkee töihin Lontoon rakennustyömaille,mutta osa kuuluu valitettavasti spurguluokkaan,jonka edustajia asustelee Anchorin Stanley Holloway Courtin naapurissa Newhamin kunnan hyljätyn Social Activities Shedin (kulttuuriparakki) takana.

2012 Coolfin Roadin katutyömaa
kulttuuriparakin edessä
ja Stanley Holloway Courtin
naapurissa

Yleensä näitä tapaan aamukuudelta kulttuuriparakin roskiksia tyhjentämässä lähitalojen asukkaiden poisheittämistä rikkonaisista mikroaaltouuneista,jääkaapeista,televisioista ja kaikesta poisheitetystä elektroniikkaromusta.
Morrisonin Supermarketin ostoskärryt pullollaan nämä myyvät hankintansa lähimpään romuttamoon ensimmäisen 1.5 litran siiderimaksipullon ostoon aamukahdeksalta Freemasonin Nisa Local-marketista.
Coolfin Roadin eli Jussin kotikatu BT:n (British Telephone) puhelinlaitoksen takana sijaitsee Newhamin kunnan rauta-aidattu viheralue,joka vuosien aikana v.2011-2015 on muuttunut paikalliseksi kaatopaikaksi,minne ohikulkevat juovikkaat heittävät tyhjät virvoketölkkinsä ja viinapullonsa.
Coolfin Road on niin paikattu puhelin-,viemäri-,ja sähköfirmojen katutöistä,että paikalliset kutsuvatkin sitä "Tilkkutäkkikaduksi".Alkuperäisestä asvalttipinnasta ei ole palaakaan jäljellä.

2011 BT:n takainen viheralue

Monet lähiasukkaat ovat samoin oppineet viskaamaan töihin mennessä BT:n puhelinlatoksen taakse roskapussinsa,puutarhanperkuunsa sekö remonttijätteensä.
Tällaista roskaamista kutsutaan paikallisesti nimellä Fly-Tipping,josta käryn käydessä voi saada 50.000 punnan pikasakon.
Yksikään roskastaja silti ei ole kärynnyt rysältä,vaikka Newhamin kunnan roskaosasto on saanut satoja puhelinsoittovalituksia asiasta.
Kunta samoin ei ole viitsinyt käydä aluetta edes siivoamassa.
Ironisesti Newhamin kunnan roskisautot käyttävät lisäksi viheralueen vierustan parkkipaikkaa lounas-ja päivänokospaikkana.
Useasti kulkiessani Nisaan tätä oikaisureittiä pitkin tapaan Newhamin roskiskundit nukkumassa tai tekstaamassa roska-auton kopissa..nokat kohti laitonta "kaatopaikkaa".
Yhdellekään näistä ei juolahda mieleen ilmoittaa tästä "silmäroskasta" kunnalle,koska alue ei kuulu heidän kustannuspaikalleen.
Ilmeisesti BT:n Coolfin Roadilla paikoitettujen puhelinasentajapakettiautojen värikkäät Open Reach-logot kehoittavat ihan oikeasti viskaamaan roskat puhelinlaitoksen takaviherikölle!

2015 Custom House Station

Freemason Road alkaa A13-moottoritieltä ja päättyy DLR:n (Dockland Light Transit) Custom Housen juna-asemaan Royal Victoria Dock Roadin risteyksessä. Liikkeet ovat keskittyneet Custom Housen Freemason Roadin kahden viimeisen korttelin välille ennen DLR:n asemaa.
Muuten kadun varrella sijaitsee vain asuinrakennuksia,yksi lääkäriasema ja Job Centre-työnvälitys,josta jälkimmäisen edessä ei näe jonoja aamuisin,koska melko suuri osa alueen asukkaista elää tuilla.

2014 MB S300 Bluetech

Silti Freemason Roadilla voi nähdä sikariportaan mustia Bluetech eco-Mercedeksiä ja BMW:itä,joidenka tummat omistajat asuvat ja elävät tuilla.
Luksusluokan auton saaminen on näille helppoa Motability-suunnitelman johdosta ja millä autoja vuokrataan perheiden liikuntakyvyttömienn nimiin 40 punnan kuukausimaksusta,joka vähennetään asiakkaan kuukausittaisesta työkyvyttömyystuesta.
Hintaan kuuluu vakuutus,katsatusmaksut sekä tievero.
Toisena Freemason Roadin Motabilityä käyttävä kansanluokka on eläkeläiset,jotka hurauttelevat jalankulkijoita kumoon jalkakäytävillä kalliin luokan invaskoottereilla.

Roma Medical Shoprider
£ 1174

jatkuu...

Ketunleipä.John Foxin dilemma ja pesäero 1.Saudikirja

-------------------------

Ramadan 1989, Riyadh

 Hiekkamyrsky Riyadhissa

John Fox Jr. seurasi työhuoneensa ikkunasta alhaalla humisevaa ja tööttäilevää Riyadhin liikennettä.ALCO:n konttorirakennus oli puolityhjillään,kahvipoika Abdon,viekkaan näköisen jemenipapan tuodessa arabialaista gutturaalista laulunlirutusta hymisten ovesta sisään tarjottimella johtajalle maitoteetä.
--Shahi kwoyes aljum Mr.Fox!
--Hyvää teetä tänään Mr.Fox!
Abdo sähäytti kultahampaisensa raosta
Abdo oli palvellut ALCOssa kymmenisen vuotta ja nyt konttorin jäädessä pakistanilaisen pääkirjanpitäjän Kaiser Anjumin kontrolliin,jemeni saisi samoin kiertää päähuivinsa rullalle harmaantuneen kikkarapäänsä ympärille ja lähteä etsimään Bathan sukilta uutta työpaikkaa. Kaiser Anjum,firman pääkirjanpitäjä varmasti halusi itselleen vähintään Lahoresta tai Islamabadista tulleen kahvipojan.
Jemeneihin hän ei ollut koskaan luottanut,koska osa niistä oli shiiamuslimeja,sunneille vääräuskoisia kaffireitä.
--Nik äräk..nik äräk! (Pane mummoasi")
Abdo oli tuhaissut tapansa mukaan kultahampaidensa välistä Johnille pannessaan kultahammasrivi leveässä virneessä teetarjottimen palisanteripöydälle.
Se oli suurin kohteliaisuus Adolta valkoiselle miehelle,joka oli pannut tämän kilometritehtaalle.

Riyadhilainen autohajoittamo
Juhart

Riyadin ulkoraja päättyy kilometritolppaan No.15,josta avautuu Al Kharjin 10 hehtaarinen autojen hautausmaa,missä hänen serkullaan Salehilla on pieni autopurkaamo.
Sinne hän lähtisi repimään osia saudien tienvarsille jättämistä Cadillaceista ja Jaguareista,jotka sattumoisin olivat konkanneet bensiinin taikka öljyn puutteesta.
Abdon lisäksi John oli irtisanonut koko konttorin filippiinokirjanpitäjä- ja konttorityöväen kokkeineen.Enää alakerran konttori ei enää haissut kuivatulle ja soijakastikkeessa paistetulle kuivatulle tilapiakalalle,mikä muistutti aromeillaan pesemättömiä haaroja,vaan vahvalle srilankalaisen kokin käristämälle currytandoorille. 
--Pitäköön Keisari oman hovinsa vaikka ilman lannevaatetta!
John mutisi ikkunan ääressä katsoessaan firman auringon haalistamien Mitsubishi Galantien ja Toyota Crownien ajamista armeijanvihreän mersunupin vetämään autotraileriin.
Firman koko autofliitti oltiin myyty Sulemaniyahin autosukin yhdelle autotrokarille,joka oli käynyt konttorilla haistelemassa kunkin auton venttiilikopan korkin alta öljynkäryä.
Tälla tavoin ne saudisuharit autohuutokaupassa testaavat autojaan. 

Riyadhin autosuki

 Jemenibeduiini
Juhart 2012

--Miten tässä nyt kävikään näin,kun yritin parhaani mukaan pitää firmaa pystyssä?
--Potkut kiitokseksi perseeseen!
John tuumi ryystäessään tulikuumaa maitoteetään lohkoreunaisen kupin reunasta,kiroilemalla Abdon kostolle tulikuumasta teestä.
-- Ei se ollut minun vikani terveysminsiteriön pantua Dammamin sairaala-urakan jäihin johonkin hamaan tulevaisuuteen ja korealaiset polkevat tarjousmapit kainalossa ministeriön ovella pohjahintaisin tarjouksin.
--Koko korruporukka haisee kimmchille ja valkosipulille,etten edes lentokentän bussissa saa henkeä ,jokaisen puhallellessa kimmchisumuja naamalle kuin Jeddan mellakkapoliisin pippurilamauttimesta.
--Menetetiin satojatuhansia rialeja siinä sairaalan mobilisoinnissa ja britti-inssien värväämisessä..
--Nyt ne istuvat etonilaiset raitakaravatit kaulassa jossain birminghamiläisen kulmapubin tiskillä ryystämässä Guinnessia ja kiroamassa vaahtoon yhtä irlantilaista konnaa,joka juksasi niitä tulemaan Saudiin puntapinojen toivossa.
--Jeddan projekti piti firmaa projektituotoillaan pystyssä ja päättyi onnellisesti,että saatiin demobissa maksettua palkat sekä lentoliput.
--Finskit ja svenskit pakkasivat kamansa ja jäin yksin irkkuna valvomaan suomalaisfirman etuja.
--Se Jeddan suomenruotsalainen projektipäällikkö kyllä teki karhunpalveluksen minulle kerrottuaan Jyväskylän pomoille,että olin kussut kaikki urakat jääräpäisyydessäni pysymällä täällä vain tuloja kuluttavassa Riyadhin konttorissa eikä tuottavan projektin kyljessä.
--Leo oli pannut kontolleni koko fiaskon,missä koko firman kaatuminen oli minun syytäni tulehduttamalla välit suomalaisten ja ruotsalaisten kanssa pyramidin huipulla istuvana diktaattorina.
--Nälvivät jostain työmaademokratiasta sekä alaisten äänten korvien ohi lennosta.
--Me ollaan ja eletään Saudi Arabiassa...kuningaskunnassa...for Chrit's sak...eikä missään Pohjolan demokraatiaattisessa tasavallassa...."Do as Romans do!!"
--Sitten ne haukkuivat minua paksunahkaisemmaksi republikaaniksi kuin Ronald Reagan,joka istuu oman pyramidivaltaistuimensa päällä perä verellä....ja tienasivat vielä paremmin kuin britit.
--Puhuivat kuin sosialistien suulla työmaademokratiasta ja tasa-arvosta..Bloody Hell!"!...A Manager is A Manager and A Plumber is A  Plumber...always!!
--Gotlantilainen Liljegrenin Göte lähtiessään oli vielä sanonut,etten ole vielä liikahtanut tuumaakaan industrialismin ajasta nykyaikaan asenteessani,millä saa potkia alaisia päähän ja irtisanoa koska vain haluttaa.
--Göten mielestä Pohjois-Irlanti ja Britannia kuuluvat normannisaksilaisgeeliläisiin sekä viikinkien että roomalaisten valtaamiin kehityismaihin,johon vastasin,että mitäs ne finnit ja svedut sitten ovat...ristiinnaituja aatelisia ja torppareitako sekä laukkuryssien äpäriäkö..?!
--Göte oli maininnut jostain fittaneista ja lähtiessään hyvästellyt minua.."See you in the next life!"

--Mikä se sitten omassa karriäärissäni oli mennyt vinoon,kun brittifirmoissa minulle pelkälle sähköteknikolle tarjottiin sterlinghopeatarjottimella projektipäälliköiden palleja?
--Suomalaiset puolestaan tarjosivat toimitusjohtajan paikkaa pelkästään sillä perusteella,että puhuin äidinkielelläni sujuvaa englantia..
--Myönnän kyllä pyrkyrimäisyyteni ja peräänantamattomuuteni sekä pätemisentarpeeni,joita hyveitä suomalaisen firman työpsykologi kuvasi mustetahrojen vilauttamisen jälkeen itsensärummutukseksi.
--Kaikki pohjautuu kaiketi siihen,kun isä jätti meidät yksin äidin hotteissiin Londonderryyn,lähtiessään Belfastista Amerikkaan..
--Äiti aina vertasi joka lausessa nuhdellessaan meitä laiskuudesta ja typeryyksien teoista,että näin isä oli tehnyt Fordsonilla ja näin Fordsonin miehet olivat sanoneet,ikäänkuin koko maailma pyöri jonkun Fordin pojan ympärillä.
--Ei se Fordson-nimi ole koskaan viitannut Edseliin,vanhimpaan poikaan,vaan Henryn nimittäessä uuden traktorinsa 1918 Fordiksi,hänet kutsuttiin oikeuteen siitä,että käytti jo olemassa olevaa Ford-merkkiä,mitä eräs pieni amerikkalainen traktoritehdas oli käyttänyt.
--Itse se Henry Ford oli varsinainen kitupiikki ja ankara kasvattaja,jolle oma Edsel-poikakaan ei kelvannut konsernin Mercury-Lincolnin  johtajana.
--Henry aluksi siunasi Edselin aloitteet hetken päästä romuttaessa poikansa ideat.
--Edsel kuoli sydäninfarktiin murtuneena miehenä vuonna 1939.

John Fox Jr.
Juhart

--Meitä kahta Kevinin kanssa haukuttiin Londonderryssä Foxsoneiksi.
--Onneksi täällä Saudissa Ford-merkki oli pantu pannaan Coca-Colan kanssa Arabiliiton ja kuningaskunnan päätöksestä jo kymmenisen vuotta sitten suhteistaan Israeliin.
--Nyt listalla on parisentuhatta länsimaista merkkituotetta,suuri osa amerikkalaisia,kuten Barbie-nukke,jonka wahhabilaiset teologit katsovat viekoittelevan lapsia haureuteen ja pornografiaan.
--Ja nyt suomalaiset panivat pannaan Foxsonit Saudi Arabian kuningaskunnassa!
--Mitä sitten isäukkooni tulee...niin rauha hänen sielulleen.
--Kuoli kai onnellisena Floridassa Daytona Beachin bungalow-huvilassaan verannan kiikkuun 81-vuotiaana vuonna 1982,jolloin täällä Saudissa kuningas Khalid kuoli,kruununprinssi Fahadin istuuduttua valtaistuimelle.
--Khalid tykkäsi elämästä enemmän erämaassa beduiinien haukanmetsästyksestä kuin Riyadhin palatsissa istumisesta
--Lääkäri oli todennut isän kuolinsyyksi lämpöhalvauksen ja kuivumisen tämän nukahdettua puutarhakeinuun helteessä. 
--Siihen kuivui pitkä elämäntyö Fordilla ja Checkerillä,kahden täysin vastakkaisen automerkin palveluksessa.
--Äiti oli saanut bungalowin talliin surulahjaksi ja isän palveluksesta Checkeriltä käytetyn vihreän ja keltakattoisen Checker Marathon-taksin  punaisen 1962-mallisen Ford Galaxie-avoauton seuraksi.
--En päässyt täältä Cable & Wirelessin Taifin voimalinjaprojektista edes irti isän
 hautajaisiin,saudisponsorin liikutellessa hitaasti sandaalejaan exit-re-entryviisumin saannissa.
--Kevin oli mennyt Belfastista Floridaan hautajaisiin ja kertonut isän näyttäneen erämaassa kuivuneelta harhailijalta valkoisen arkun lasikannen alta.
--Se oli isälle sellainen tavallinen Snowbirdin eli lumimuuttolinnun kuolema!
--Pohjoisvaltioista Floridaan muuttaneita eläkeläisiähän kutsutaa sellaisiksi. 


John Fox Junior seisoi yhä vielä jäykkänä ikkunan ääressä vaaleansininen paita napitettuna kurkusta ja sinipunaraitainen kravatti tiukassa solmussa autotrailerin kääntyessä kadulta oikealle Riyadhin Airport Roadille.Autojen ALCO-tarrat lepattivat puoli-irtonaisena etuovissa.
Konttorirakennuksen edessä kulkukissat hyppivät mustien roskasäkkien päällä repimässä tassukynsillään reikiä lounaan toivossa,kun yhtäkkiä kuin salamaniskusta katosivat näkyvistä.
John näki laihan hiekanvärisen ja kapisen kulkukoiran hyppäävän jätesäkkikasan päälle.
Hän oli luullut,että kaikki Riyadhin kulkukoirat oltiin jo tapettu askaripoliisien toimesta vuonna 1981,koska yölläliikkujia olivat joutunut nälkäisten koiralaumojen raatelemiksi.
Koiraa islaminuskoiset myös pitävät likaisena eläimenä.
--Ei...se ei ollut kulkukoira,vaan erämaakettu,joita olin nähnyt kerran Tunisiassa erään voimalaprojektin kulmilla.

Kettu repi rauhallisena keskipäivärukousten hiljentämällä kadulla jätesäkeistä suuhunsa toimiston pakistanipoikien heittämiä Chicken Tikka-luita ja lammaskhebsaleivän paloja,mistä valui valkoista hummuskastiketta mustille jätesäkeille.
Pian kettu hävisi keskipäivän häikäisevään kirkkauteen,mitä oli jo tummentamassa pohjoisesta saapuva hiekkamyrsky. 
--Ketunleipää!
John Fox Jr. huudahti.
--Hapantahan tuo hummus on ketunpojalle..
Hän lisäsi pistäessään pöydältä nahkalompakkoaan vasikannahkasalkkuunsa.
John varmuudeksi avasi lompakon varmistaakseen uuden American Expressin luottokortin olevan  tallessa.
Hänen suupielissä nyki pieni hymynpoikanen,koska tuntia aiemmin hän oli tallettanut Airport Roadin Al Bank Al Fransi Al Saudin tililleen 50.000 dollaria,kansalliskaartin Jeddan projektin progressimaksun voitot urakan dollarikurssin flaktuaatiosta.
Huomenna rahat olisivat Bahamasaarilla omalla tilillä.
--Kosto on makeaa,vaikka jäi  pienehkö hapan maku suomalaisista suuhun...

Liitokettu
Juhart 2002

The Fall of 20th Century Fox. John Fox vs. Jussi.Saudikirja.

Jeddan Al Corniche-rantabulevardin
automonumentti

THE FALL OF 20TH CENTURY FOX

Suuri sheikki on aaaraabi Aaahaab,

se sankari aavikon...

Siellä on Fatima karhunnahkataljallaan,

huulilla meikki

ja muulilla sheikki....

(Ismo Kallion hitti)

ARABIAN LAMAH CO. LTD:N TOIMITUSJOHTAJAN JOHN FOXIN JA OSTOPÄÄLLIKKÖ JUSSIN DILEMMA
---------------------------------------------------------------------------------------------------------------------
1986
Dammamin G-500-sairaalaprojektifiaskon jälkeen Fox alkoi pommittaa Jussia ja Jeddan projektipäälliköä memokirjeillään puristaakseen lisävaroja Riyadhin linnansa ylläpitoon.. 

Näin hän sylki antavan käteen,koska muita projekteja ei enää ollut,korealaisten pääurakoitsijoiden tarjouskilpailuissa viedessä kontrahdit nenän alata polkuhintaan..ja pohjalaadulla!
Suomalaisurakoitsijoiden kalliimmat tarjoukset sekä hyvä laatu eivät painaneetkaan enää Saudin Royal Commissionin vaakakupissa,kuten ennen 70-luvulla ja 80-luvun alussa aliurakoissa.
Korealaiset Hyundai,SAMHO,DAELIM ja Nam Kwan söivät eurooppalaisia urakoitsijoita pois pelilaudalta melkein kaikissa tarjouskilpailuissa.
Jopa ensimmäiset korealaiset Hyundai Ponyt ja Stellarit ryhtyivät kilpailemaan Saudin automarkkinoilla halvimmman kategorian japanilaissutojen,kuten Datsun Bluebirdin ja Toyota Corollan kanssa.
Jopa sellainen tuntematon korealainen automerkki.kuten Daewoo alkoi kilpailla eurooppalaisen Opel Kadettin kanssa pari vuotta vanhan Kadettin kuosissa.
Daewoo oli General Motorsin korealainen Opelin kloonimerkki.

Jeddan Al Corniche-rantabulevardin varrella sijaitsevan kansalliskaartin stadion-ja urehilukeskusprojektin suomalaisten ja ruotsalaisten työntekijöiden keskuudessa oltiin yhtä mieltä siitä,että Fox saisi muuttaa Riyadhista Jeddan projektin viereen ja samalla lähettää teenkeittäjäpakistaanihovinsa takaisin Lahoreen sekä Islamabadiin.
Riyadhin konttorin ylläpito ja Foxin perheen asuinkustannukset lasten koulunkäyntimaksujen kanssa tulivat koko firmalle liian kalliiksi ,syödessään kaikki projektien ansiot suuhunsa.

Fox tietysti ja ennakolta jo tiedettynä kieltäytyi kunniasta muuttaa Jeddaan,pitamällä pitkäkyntisiä revontassujaan tilkkutäkin paällä isoäidin myssy päässä kuin iso Paha Hukka Punahilkan vierailulla.

--Miksi isoäiti sinulla on noin suuri suu?

Kysyi Punahilkka.

Siksi,että voin syödä sinut suuhuni!

Vastasi iso paha susi.

Riyadhin Batha Airport Roadilla,
josta
on lyhyt matka
Arabian Lamahin konttorille

Suomalaisten keskuudessa tiedettiin John Foxin viha heitä kohtaan ja lisäksi toimitusjohtajaa kismitti hänen ensimmäinen kaappausyrityksensä kaatuminen,kun brittispeksinen Dammamin G-500-sairaalaprojekti kaatui kyljelleen siksi,että Saudin terveysministeriö oli hyllyttänyt koko urakan.
Paljon odotettua ennakkomaksua mobilisointiin ei siten saatu ja Foxin värväämät britti-insinöörit saivat palata takaisin sumujen saarilleen tyhjin attasheasalkuin.
Jussia jo alkuun koko Dammamin proketi harmitti Riyadhin Airport Roadin lähellä sijaitsevassa pääkonttorissa ollessaan koko firman ostopäällikkönä,kun hänen konttoriinsa astui tweedtakkinen ja piippua lutkuttava britti Tony Clamp,joka nurkanvaltaajan röyhkeydellä yritti kaapata hänen työpöytänsä,ja samalla koko konttorinsa.
Jussi oli osoittanut britille peltistä työpöytää konttorinsa nurkassa sanomalla,että se kuuluu Dammamin projektin ostopäällikölle.
Hän tiesi,että koko jutun takana seisoi hänen vihamiehensä John Fox.joka oli ilmeisesti maininnut Tony Clampille,että koko firman ostopäällikön palli tulisi automaattisesti britille,kun kaikki viimeiset suomalaiset pääkonttorista siirrettäisiin Jeddan projektiin.
Tony lisäksi oli konttoriin astuttuaan avannut siannahkalaukustaan rullatun diploomikäärönsä,missä kultaisin kirjaimin oltiin lueteltu kuinka moneen brittiläiseen ostomieskiltaan ja klubiin tämä kuului,mutta paperissa ei ilmennyt mitään loppututkintoa miltään kaupalliselta alalata.
Tony:
--Where in this office I can hang my club membership diploma?
Jussi:
--Your club membership diploma?
--I am a member of a club,too!
Tony:
Which club?
Jussi:
Mickey Mouse Club!
Sananvaihdon perästä Tony rullasi diploominsa takaisin siannahkalaukkuunsa,poistumalla Jussin konttorista ja suuntaamalla käytävälle kohti John Foxin ovea..ilmeisesti kantelemaan kuinka paskamaisia suomalaiset olivat..

Koillis-Jedda

Parin viikon perästä Jussi istuikin Jeddassa firman Al Hambra-villan ostokonttorissa melko tyytyväisenä uudesta komennuksesta.

John Fox oli syömässä hiljalleen suuhunsa koko Arabian Lamahin olemassaoloa.

Jussi lisäksi Foxin verenpaineen nousuksi lähetti esimiehelleen Riyadhiin memon,koska hänen saudiajokorttinsa oli menossa umpeen,että pääkonttorin saudiekspeditöörin pitäisi lentää Jeddaan hoitamaan poliisiasemalla uudistamaan ostopäällikön saudiajolupaa.

Viikkoihin ei kuulunut mitään,koska tämä Abdullah sauditapaan ilmestyi konttorille,kun lystäsi...enimmäkseen palkkapäivinä.

Paakonttori nukkui Tuhkimon untaan.

Uudessa memossaan Foxille Jussi viittasi työsopimuspykäläänsä,missä yritys vastaa asemamaassa työntekijöidensä luvista sekä viisumeista.

Fox lähettikin pikaisesti takaisin vihaisen memon,että jos työntekijä viittaa sopimukseensa,se merkitsee,että firma kirjoittaa tälle heti lentolipun Suomeen!

Kuulostaa tosi tyhmalta toimitusjohtajan kädestä näin älytön memo?

Näin se kai käy brittisysteemissä,joka juuri on päässyt teollisuusvallankumouksen yli konteilleen ja missä työntekijät muunmuassa autoteollisuudessa istuvat lakossa alhaisista palkoista ja kehnoista työolosuhteista!
Lakkoilusta ja tahallisesta kehnosta laadusta Britanniassa ja ulkomailla haukuttiin British Leylandin ja muiden brittiautotehtaiden tuotteita täysin paskoiksi. 

Jussi ajatteli.

Briteillä ei tiedetä mitään työntekijöiden oikeuksista,hiilikaivosmainareidenkin aina istuessa naamat mustina lakoissa ja pubien tiskeihin nojaten.

Näin jarjenvastaista kommenttia ei voi tulla muusta kuin pohjoisirlantilaisen potunkaivajan pärstästä,vaikka suurin osa niistä taisi kuolla nälkään ja perunaruttoon jo 1800-luvulla.

Tyypillinen saudiprojekti-
työmaa

Tulihan se saudiekspeditööri Abdullah lopulta ja kortti taskuun,mutta Jussin välit Kettusen kanssa olivat poikki.

Memovirtakin loppui onneksi.

Jussi hoiti Jeddan kansalliskaartin stadionin ja urheilukeskuksen pitkäaikaisostot loppuun ja projekti sai sitten jäädä odottelemaan viimeisiä toimituskontteja Atlantin poikki ja Suezin kanavan kautta New Jerseystä.

Jussi oli kuullut,etta Riyadhissa suomalaisarabialaisella betonialan yrityksellä LWP:llä oli ostopäällikön vakanssi auki,päättämällä varmuudeksi hakea uutta paikkaa.
Viikon sisällä hänellä oli salkussaan uusi virka ja alkutöikseen hän kävi Jeddassa tarkastamassa uuden firmansa ostamaa elementtitehtaan tonttia Jeddan reuna-alueella Mekan tien varressa.
Hänen kanssaan oli Jeddaan Riyadhista lähetetty tehtaan uusi suomalainen päällikkö,jolle Jussi kertoi aluksi kaikkien paikallisten agregaatti-ja sementtitoimittajien nimet...

Jussi ilmoitti Foxille irtisanoutumisestaan,jolloin tämä sanoi jo lähettäneensä Jeddaan hänelle memon siitä,että projekti näin lopuillaan ei tarvitsisi enää omaa ostopäällikköä.

Jussi vastasi takaisin,ettei ole yhtään pahoillaan memosta,koska ensi viikolla hän astuisi uuteen virkaan LWP:n suostuessa työsuhdepapereiden siirtämisen uudelle työnantajalle ilman uutta työviisumia. Saudisysteemissä ja paikallisen Labour Law:n mukaan ei tunneta minkäänlaista irtisanomisaikaa,jolloin kaikki ansaitut kipurahatkin eli severance payt tulisivat lopputilissä kokonaisina käteen.

1984 Lamahin Yanbun projektissa.
Kuvassa indinööri Pappa Itkonen
ja salolainen putkimies
Eino Malaska

Näin Fox saisi istua kunkkuna Lamahin raadon päällä,mutta valitettavasti Johnin pään menoksi Jeddan suomenruotsalainen projektipäällikkö ryhtyikin soittelemaan firman pääkallopaikalle Jyväskylään irlnatilaisen toimitusjohtajan edesottamuksista,jonka seuraukseksi pian Kettusellakin tuli heilumaan häntä koipien välissä.
John Fox oli täysin unohtanut olevansa palkattuna suomalaisfirmaan,missä ei kovin hyvällä silmällä katsottu suomalaisten huonoa kohtelua ja lisäksi sitä,ettei toimitusjohtaja suostunut edes omien kustannustensa leikkauksiin firman olemassaolon pelastamiseksi.

Myöhemmin Jussin jo istuessa LWP:n ostopäällikkönä Riyadhissa Fox joutui lopulta Suomen pääkonttorin määräyksestä pakkaamaan siannahkalaukkunsa ja jättämään pakistaanihovinsa pitämään pääkonttoria pakistanilaisen pääkirjanpitäjä Kaiser Anjumin johdolla..

Kaiser Anjum sai pistää päälleen uudet keisarin vaatteet (Lamahin olemattomat puitteet) ja jäädä ryypiskelemään jemeniläiskahvipoika Abdon tarjoamaa haaleata brittilmaitoteetä posliinikupin reunalta puolityhjään konttoriinsa.
Konttorin rapuissa kuului enää suomalaisten Perkeleitten ja pohjoisirlantilaisten Fuckien sijasta vain pakistaanilaista jeestä...Acha...Acha..

Firman suomalaisuuudesta eikä Jussi-paidan loimesta ollut lankaakaan jäljellä..

Seuraavassa stoorissa tulee käsiteltäväksi Jussin uusi suomalaisarabialainen firma LWP...
(Lohja-Wuorio-Perusyhtymä) eli tagalogin kielellä Laging Walang Pera...
"aina ilman liksaa",koska firma useimmiten oli aina perse auki. 

Olli Oravan evakkosodat II.Pulpettitehtaan varjossa.

1948
Pulpettitehtaan työntekijöitä

PULPETTITEHTAAN VARJOSSA..
JA PIKKUISEN PIRTUHISTORIAA


Kesäkuun 4. päivä 1960.

Olli kuuli tehtaan pillin viheltävän lounastauolle.
Vilkaistessaan ranteestaan työtakin hihan alta teräksistä Leijona-kelloaan sekunttiviisari nakutti juuri yhtätoista.
Tarkasti se johtaja Sven Monntag on kaliproinut tehtaan ajan....ihan sekunnilleen!
Olli mumisi itsekseen.
Hän kävi kytkemästa poikki virran betonipilariin asennetusta kytkimestä,mikä käytti vannesahaa.
Samanaikaisesti hallin muittenkin työstökoneiden sähkomoottorien ulina vaimeni huonekalunikkarien alkaessa poristen laahustamaan harmaasta sahauspölystä ovelle ja ulos kirkkaalle sepelipihalle.
Ripustaessaan työrtakkinsa kytkimen viereiseen naulaan Olli muisti kellosta,että siitä oli prikuulleen vuosi kun rouva Sallli Paajanen,hänen keinoemonsa, oli päässyt tehtaalta eläkkeelle 65-vuotiaana..
Pulpettitehtaan johtaja oli antanut pitkäaikaiselle siivoojalle ja leskirouvalle uskollisesta palvekuksesta kultadubleeratun Eterna-rannekellon. 
Anselmi Paajasen henki oli hiljalleen hiipunut pahentuneissa yskänrykäyksissä , katkaisemalla elämänsä parsinlangan pahassa yskäkrampissa aivoveritulpalla vuonna 1951.
Ensimmmäistä kasvatusisäänsä Anselmia Olli muisteli mielihyvällä,mutta Salli-tätiä Olli vielä kartteli palattuaan sankarina takaisin Suezilta pulpettitehtaalle töihin vuoden 1958 syksyllä.

Anselmi
Juhart

Anselmi Paajanen pystyi vielä omin voimin keppiinsä tukien käymään vuoden 1941 kevättalvella pihasaunassa kylpemässä,vaikka saunapolkukourun penkat olivat pilkutettuina vihreistä räkäkrämmäleistä..
Ollia hirvitytti katsella saunan pukuhuoneessa setää,joka karhean pellavapyyhkeen päällä kuori flanelliasusta luista ihmisenkuvaansa ,missä kylkiruodot pystyi sokeakin laskemaan sormenpäillään.
Miehillä kuulema oli yksi kylkiruoto vähemmän,kun Aatami oli lahjoittanut yhden herralleen Eevan tekoon..
Saunakamarissa setä sai pahoja yskänkohtauksia sylkemällä ovesta hangelle limaklönttejä,jotka hankeen porautuneina kuulsivat kuunvalossa kuin fosforiset inkaraunioiden epäjumalanpatsaiden silmät.
Vasta saunanlauteilla sedän yskä laantui kuumassa höyryssä kasvatusisänsä piiskatessa ja kiusatessa kumaraista ja kuhmuista selkärankaansa koivuvastalla.
Kylvyn jälkeen pari istui aluskalsareissaan saunakamarin penkeillä katsomassa ovenraosata tummansinistä tähtitaivasta,mistä Olli erotti saman kirkkaan Pohjantähdenjota,jota hän oli ihaillut Jäppilän savusaunan räppänästä vuoden 1939 syksyllä.
Saunakamarin penkillä Anselmi oli avannut rouvansa pakkaaman kernisen maitokaupan kassin ja vetäissyt siitä ulos jaloviinapullon.
Kulauttaessaan pari huikkaa kurkkuunsa sedän aataminomena liikkui ylös ja alas kuin kauppalan kivitalon kalteriovihissi.
Ollille setä tarjosi kassista Mallasjuomatehtaan sitruunasoodapullon,jotta poika voisi matkia napsujen ottoa kirkkaalla juomalla.Poika matki Anselmin siemauksia joka kulauksella ähkäisemällä syvään,ikään kuin sitruunasooda olisi polttanut kitarisoja.

Kasvatusisä oli hiljalleen tullut epätavallisen ja puoliräkäisen puheliaaksi ja tämän äänikin oli muuttunut tummemmaksi alkaessaan kertomaan Ollille elämästään;
Kuules Olli...sun ikkäsen mullei ollu aikkaa eik varoi käyr kouluu,vaikk meill kävi Isoskyläs sellane kiartokouluopettajaki,joka ei tiänny opettamisest pal enemppää,kum mukulakkaa.
Nuar ylioppilaskloppi se ol!.
Meil ol yhreksänpäine pesue ja koton tarvittii erellisvuassara lopu pula-aikkan leippää pirti pöyräl ja kaik me kakara jouruttii kerjuulla ja alustalaisiks ruakapalkal johjki rikkaa isännä komennettavaks.
Sää oles onnekas kus sää ossaa jo nuaren kossin lukee ja kirjottaa.
Mää vast opi tavama pukstaavei kymmenluvul,kus seurakunna kanttor opet Isokylä kinkereil meittii tankkama katkismust,ett päästäs ripilt ja laillisest naimaan.
Siit katkismuksest mun päähä o päntät mont käskkyy,mut yht mää ole alvariis rikkonu,ettei piräs turha laussu herras nimee.
Föörpyy kalkkitehttal mää monest kirosi pruuki johtaja Kalkki-Petteri nimee etse ol keksinys sellase valkopulverise helveti maan pääll..tai oikkestas paremmin sanottun maan all.
Mää oli sillo viiret vuat kalkkitehtta varastomiähen,mist tuunist mää sai nää kalkkikeuhko alituiset pölynporost.
Ei me sillo nuarempan tajuttu,et me henkitettii jotta myrkyllist pölyy sissä keukoihi ja kaffepausseil ja ruaklevollaki palo viltteritömä paperossi kekäle jokase suupiäles ku pruuki punatiiline savukorsteeni.
Ei sillo kukka tiännny syävist eik juavist,vaik moni sälli sylk fillareires päält kalkkissii räkämällei kotimöki paka piharatamoire lehrill tulttuas kahrentoist tunni taksvärkist kottiin pruukilt.
Me uskotti,et kun joka lauvantaakisel kunnollisel jallumatokuuril lääkittee itteäs,nii kaikk pruuki kurat keuhkopalkkeis sulaa ittestäs ja tulee kusen uloss nokkospuskil pienil peränytkäyksill.
Nysse o mull kuule myähäst katuu eik pruuk ol maksanu kellekä korvaust tyämiähe kiruksie ahrinkost.
Moni munikkäne kalkkitehtta tyäläne o maannu jo kalmistos,miss horsman putki kasvva hulvattomast jokase persreijä lävitte.
Ainoo hyvä pual asjas o,ett kalkkine kualnu ruumis ei mätäne noppiast eik haise raaroll.
Mullo ain yks kahrekymmene kilo pusssi sammutettuu kalkkii vajas ulkohuusi ja kopmpostikasam hajun peittämiseks koossikal...vaik om meil sisävesiklosettiki.

Olli muisteli ruokalaan harppoessaan,miten hän oli päätynyt pulpettitehtaalle töihin.
Varusmiespalveluksen suoritettuaan Turun autokomppaniassa hän oli saanut ensimmäisen työpaikan kauppalan Bruukinkadun Myllynkivitehtaalla,joka harhaanjohtavasta nimestään  huolimatta valmisti keittökalusteita.

Valmistuttuaan ammattikoulun huonekalupuuseppälinjalta keväällä 1951 hän oli saanut tehtaalla paikan kisällinä,mutta kutsuntojen takia päätti ensin astua armeijan leipiin.
Tehtaan johtaja Sakari ´Saku´Koskinen olikin luvannut Ollille vakipaikan tehtaalla kaappien kasaajana armeijanpalveluksen jälkeen.

Olli ja Pena
ennen armeijaan menoa
Juhart

Hei Ola...lähres nyjjo sapuskal..!
Mitässä oikke funteeraat?
Mun vatta kurnii ja sualii kuristaa piru laiil!
kuului Ollin selän takaa,kouran puristaessa hänen olkapäätään.

Ai..Pena...mitäss sie oikee säikyttelet miuu..?
Tuollasel pelil sie annat miul järtslaakin,etten ees huomenna jouva kesälomil!
Olli säikähdyksestä toivottuaan tohahti Tenkasen Penalle,armeija- ja työkaverilleen.

Kummatkin palvelivat tehtaan pulpettikokoonpanolinjalla puuseppinä ja Olli oltiiin ylennetty työstöpuolen nokkamieheksi puolisen vuotta aikaisemmin Suezin ansiomerkin ja sankarpojan maineensa ansiosta.
Tehtaan johtaja ja res.kapt. Monntag katsoi rauhanturvaajan Croix de la  Guerre-mitalin (muukalaislegioonan sotaristi)) takaavan alaiselleen ylennyksen sekä myöhemmin puuurappuset johtajiston toiseen kerrokseen toimistorakennuksessa.

1946 Työväen Urheilijoiden marssi
kauppalan pääkadulla
Juhart

Punakka ja siilitukainen Pena,oikealta nimeltään Pentti Oskari Tenkanen,asui kaupungin läpi virtaavan joen korkean rantatöyrään päällä itäkauppalan puolella pienessä punamullatussa mökissä isovanhempiensa kanssa.
Pena vietti yksinäiset lapsuusvuotensa yläjuoksun koskien huminassa ja norreja kalastellessa.
Vasta kolli-ikäisenä liittyi itäkauppalan tullin työläisperheiden poikasakkiin.
Useat pojat olivat liittyneet pioneereihin,missä vastoin kuin kauppalan seurakunnan partiossa,ei opetettu solmuoppia eikä Suomen lipun tervehtimistä,enemmänkin hirttosilmukoiden tekoa riistoporvariluokan kauloihin.
Pena liittyessään pioneereihin oppi samoin tekemään saluuttia punaiselle työkaluaiheiselle lipulle.
Yhteistä kristillisen partioliikkeen kanssa pioneereillä oli lippujen seuraaminen,aatekirjallisuuden lukeminen sekä sodanjälkeiset kauppalan halkimarssit,missä kummatkin ryhmät lauloivat toveruudesta ja veljeydestä.
Valpurin päivänä pioneerit ja partiolaiset ottivat vastaan kevään vaskipumppujen pauhussa ja lippumeren keskellä rinnat riemusta pullistellen.
Partiolaisten "Kuullos pyhä valan" patrioottiset sanat sekoittuivat Kansainvälisen julistukseen....Kuullos pyhä vala...suuaa suojelemme...veerin varjelemme....oollos huoleton veeljes valveill on...Työn oorjat sorron yöstä nouskaa.....Tää on viimeinen taisto...Huomispäivän kansa oon veeljeksiä keskenään...!
Uskonsiskoista ei laulettu sanallakaan.

1928 Buick Six-pirssi kauppalan
sillankulmassa

Penalla ei ollut mitään muistikuvaa vanhemmistaan,vaikka hänen pappansa ja mammansa sanoivat pojan muistuttavan niiden Paavo-poikaa,joka ollut rungoltaan oli vanttera ja keskikokoinen valkotukka.
Penan Saara-äiti oli taas ollut kaunis ruskeaverikkö ja Pena-poika oltiin pantu alkuun ilman kihloja erään kauppias Skinnarin pirtu-Buickin ruskealla takasohvalla.
Ollin kerran penättyä Penalta vanhemmistaan,Tenkasten tarina raotti hiukan kauppalan punavalkoista historiaakin.
Paavo-isä oli ollut kauppias Skinnarin kuljettajana,päivisin tekstiililiikkeen T-mallisella Ford-pakettiautolla ja viikonloppuisin Skinnaria salakapakasta toiseen komealla feetoniavo-Buickilla.
Liikkeenharjoittaja oli saanut hyvät starttirahat liikkeen harjoitukseen pirtukaupalla  monen muun kauppalan yrittäjän lailla kieltolain aikana.
Pirtukauppa teki niin hyvää voittoa,että keskustan yrittäjät Uuden Hotellin kabinetissa lauantai-iltaisin laskivat setelisaldojaan valkoisen pöytätyykin päällä ja eniten ansainnut pisti koko illan kierrokset.
Sama liikevoittoperinne jatkui hotellin kabinetissa pitkälle 60-luvun loppuun saakka ilman pirtukauppavoittoja.
Nimismies Nikander oli Juuso Skinnarin opiskelukaveri Turun Yliopiston ajoilta ja käänsi kohteliaasti koko pirtutouhulle punaisen niskansa kuin Shanghain liikennepoliisi liikennerikkomukselle maksun jälkeen.
Paavo Tenkanen pestattiin ajamaan sokeritehtaan laiturirannasta pirtulasteja öisin maakuntaan,jossa vallesmannit eivät olleet yhtä ystävällisiä eikä kohteliaita ratsioissaan ja piikkimatoilla.

Pirturatsia
Juhart

Skinnari oppi myös,ettei liikkeen T-Ford-pakettivaunu sopinut pienellä koneellaan pakoautoksi,koska Paavo oli  yhden kerran jäänyt kiinni,kun Hauhon vallesmannin Packard oli ottanut hitaan ja täydessä pirtulastissa matelevan viiksipakun ylämäessä.Paavo oli joutunut pakittamaan mäkeä ylös,koska foordin polttoainesäiliö oli perässä eikä Henry Ford kitupiikkinä viitsinyt asennuttaa autoihinsa polttoainepumppua.Menovesi meni kaasuttimeen gravitetilla.
Hauhon käräjillä paavo sai vuoden tuomion Hämeenlinnan lääninvankilassa,koska rikos oli tehty Hämeen läänissä..Vapauduttuaan sälehoidosta Paavo palasi Skinnarin palvelukseen haluamatta jatkaa autonkuljettajana...
Kauppias oli pistänyt tämän  moottorimiehenä hoitamaan pirtukuljetukset mahonkisella moottoriliipparillaan Turun saaristosta kauppalan sokeritehtaan laituriin..
Skinnarin pikavene oli kauppalan jokirannan nopein vene,koska kauppias oli ostanut kartanon kreiviltä romuksi ajetun Hispano-Suiza-avoauton 12-sylinterisen V-moottorin veneensä potkurin ruuvaajaksi. Kaakaon värisessä Pukinsaaren salmessa pikavene pääsi joensuusta kymmenen solmun vauhtiin.
Kauppalan poliiseilla ei ollut yhtään paattia käytössään ja rannikkovartioston syvällä uivat onkaristeilijät jäivät takaa-ajossa kuin paikalleen kuin lokinpaska kalliolle kilpa-ajossa.
Paavon Saara-vaimo oli usein mukana peränaisena ja kiikaroijana Hiittisiin,missä virolaiset rahtialivat olivat redillä valmiina moottoriveneiden lastaukseen.

Pirtuvene-ja torpeedo
kiinniotettuna
kauppalan jokirannassa

Paikallisella kauppalan peltisepällä kauppias oli teettänyt kaksi sinkkipellistä väännettyä pirtutorpeedoa,joihin kumpaankin mahtui sata peltikanisteria.
Paluumatka Hiittisistä kauppalaan oli Paavosta kuin uistelua jättiläimäisen kuhatäkyn kanssa ja torpeedot osasivat uida myös matalassa vedessä,koska Paavo oli keksinyt niihin peltisen vakaajan,jonka avulla säiliöt matelivat matalan joen mutapohjaa myöden kuin mätimatikat.
Jälkiviisaudessa voitaisiin mainita,että Japanissa vasta vuonna 1940 harjoiteltiin torpeedojen uimista Kiyushu-saaren eräässä lahdessa,mikä muistutti Pearl Harborin lahtea muodoltaan ja mataluudeltaan.
Japanilainen lentoässä Genda oli keksinyt samanlaisen vakaajan lentotorpeedoihin kuin suomalainen pirtukuljettaja Paavo Tenkanen, etteivät ne tökkäisi nokallaan mutapohjaan pystyyn.
Paavolla olisi ollut tulevaisuus Finska Flåttanin torpeedovenesuunnittelijana,mutta sodan tultua laivasto osti Italiasta moottoritorpeedovenelaivueen.
Tenkasten salkuljetuspariskunta valitettavasti hukkui moottoriveneonnettomuudessa puoli vuotta pojan syntymää enne vuonna 1933.
Kieltolaki oli päättynyt jo vuonna 1930,mutta kauppias Skinnarilla oli vielä laaja ostajakunta kalliin suomalaisen monopolisoidun alkoholin takia..
Tenkasen ajama pikavene oli ajanut uppotukkiin joen suussa ja naarauksessa kauppalan vallesmanni Nikander oli ensiksi pelastanut kaksi pirtutorpeedoa,mitkä olivat täynnä Varsovan laulua.
Tenkasen pariskunta löydettiin kuukauden päästä läheltä Varstalan sahaa kellumassa erään kaislikon rinnasta.
Voimakkaat merivirrat olivat kuljettaneet ruumiit ulappaa pitkin melkein kymmenisen kilometriä..

Raatimiehenkadun poliisikamarin arkistohuoneessa laulettiin varsovalaisittain kurvamatzshia suhuässillä ja zetavoittoisesti  kokonainen viikko onnettomuuden jälkeen..(kurvamatzsh . puolalainen kirosana...perkele).
Moni kamarin jalkaisin ohittanut tunnisti poliisirapun eteen parkitetut kauppalan yrittäjien amerikkalaisfeetonit sekä -kupeet ja poliisilaitos oltiin virallisesti suljettu flunssaviruksen takia.
Vain jehovalainen vanhempi konstaapeli Kaljunen oli koko viikon päivystyksessä ja hoitamassa passikierroksia kauppalan keskustassa.


Penan isovanhemmat olivat kuuluisia kauppalassa puna-aatteestaan.
Isopappa Valtteri ja isomamma Senni oltiin pidätetty 1918 lokakuulla osallistumisestaan kauppalan rautatiesillan sabotaasiräjäytyksestä.
Molemmille oltiin annettu kuolemantuomio viiden muun punaisen kanssa,mutta presidentti Ståhlbergin armahduksesta nämä vapautettiin.
Lahden vankileiriltä vuonna 1925 presidentti oli samalla armahtanut Suomesta Venäjälle loikanneita punaisia,järjestämällä niille jopa kotiinkuljetukset..
Presidentin punaihmisrakkaus  kostautui myöhemmin v.1928 muilutukseen ,joka päätyi öisellä ajolla Helsingistä Joensuuhun.Kaapauksen takana oli pari armeijan everstiluutnanttia,jotka eivät pitäneet valtionpäämiehen punasympatioista.

Pentti-poikaa kasvatettiin vakaaseen punauskoon isovanhempien koulutuksessa.
Punataustastaan huolimatta Penan poliittinen vakaumus roikkui napanuorasta jotenkin höllässä haaveillessaan porvarillista pirssikuskin ammattia ja ikiomaa Letukka Masteria..kuten monet muutkin kauppalan pikkupojat.
Ollin saavuittua orpoevakkopoikana Bruukinkadun alakouluun,Penasta tuli toisena orpona pyyteettä karjalaispojan puolustaja..sellainen turvamies.
Kummatkin olivat menettäneet vanhempansa onnettomuuksissa ja Pena jotenkin tunsi hengenheimolaisuutta omituista miukumurretta puhuvan evakkopojan kanssa..
Matkalla koulusta kotiin nämä laulelivat Bruukinkadulla kuin kasvuveljet,että olen orpona,mutten orjana,kivittämällä ohikulkiessaan Myllynkivitehtaamn pihavaraston yläkerran ikkunoita säpäleiksi.
Tehdas oli jäänyt autioksi yrityksen mentyä konkurssiin myllynkivien kysynnän puutteesta.
Pena olikin sanonut Ollille,että ner myllynkivet oltiin myyty loppuun jo 20-luvulla,kun Mannerheim oli pistänyt niitä punaisten kaulaan.
Näin olivat isomamma ja isopappa kertoneet.

Yhdessä pojat kävivät ammattikoulun ja asepalveluksen Turun Autokomppaniassa sekä myöhemmin palvelivat vuosina 1957-58 YK:n rauhanturvaajina Siinailla ja Suezilla.

                                               Hopeinen kuu.Olavi Virta


Pari kohdisti tehdassalin ovelta vaaleanharmaata puutaloa kohti pihan joen puolisella syrjällä.
Rakennuksessa pidettiin ruokalaa ja kanttiinia.
Ruokajonossa seistessään Penan takana vaneritarjotin kädessään Olli kuunteli peräseinällä rätisevästä ämyristä Olavi Virran Hopeista kuuta hyräilemällä takakuoron italialaisia sanoja...Guarda di Luna...Guarda di Mare..
Pena yhtäkkiä käänsi päätään Olliin päin ja tokaisi:
Oleksää kuulnu,ett Virra Ola vuare viisseittemä Amerika reissullas ol ostanu tuliterä Foordi yhre nevernyrkkiläisen autoliikkeen aknast..ja iha kontantil?
Nysse käyttää sitä piilii lauluauton jasse hansklokeros kuulemma o ainaski kolme pottuu kossuu virvokkeiks!
Olli vastasi lyhyesti pini ivanpoika huulessa:
En mie oo kuullu,enikä miuu kiinnosta asia yhtään.
Siul taitaa olla jo lomaviinat salkus kunnoin Laulavan Lihapullan kossut tul mieleen?
Pena vastasi:
Joo...vissi ne viina onki päällimäsen miäles sen pillun pääll ja huamaen aamul mää suunnista lahnasskoran keula Pukissaaree päite...enk pist nokkaan viikkoo kauppalaan.
Maanataki mää aja kauppalaa ja mene Viljonkaru Alkkoo ja osta uure lasti ja osuusliike Rukiist salkullise hampparväärää nuatijol käristettäväks.
Se o sellane lomaileva poikmiähe yksinkertane rantamänyy!
Lauseensa lopuksi Pena pisti etusormensa suunsa sisäposkeen alkamalla paukutella sitä kuin pullonavaaja.
Se o mun rantamusan rummutusat Eikka Krööni laulaman ja tankopumpu säestämän!
Pokspoks!
Penan vuoro tuli kassalla,jossa hän tilasi ruokalan myyjättäreltä Koskisen Helleviltä nakkimuhennosannoksen pilsnerillä.
Hellevi oli kurvikas vetysuperperoksiidiblondi,jonka suu oli yleensä pysyvässä mutrussa kuin Marilynillä.
Tilauksen päälle Pena laukoi:
Kullessää Hellevi hento!
Antasiksää mull samall tavall nakkimuhennokse kussää annos Rantala Reiskal se Kantinavia-Mossen takapenkil..oikke piirakkaas pihrate soossin kanss?
Reiska viäl tänäpänä kävelee kintu harrellas ikkäku joku ols pannu tärpättii sen munil!
Hellevi ei ollut moksiskaan moisesta irvailusta,vaan läiski muusin lautasella nakkiannoksen päälle ja vastasi kuumaa kapustaa heiluttamalla:
Kuulessää Pentti Oskari Tenkanen..sää oles kuule kauppala rääväsuisin jätkä,vaik su rintasas kauppalajohtaja ol pistäny jonku sotainvaliitien ristin se Suetsi keika jälkkee...
Essää mun silmis ol muu ku yks saatanan sahanporol haiseva timpuri,joll on liian suur leipäläpi ja hervottomat käre!
Mitässiel Tenkase isovanhuksie mökis ehttol syärä?
Emmää usko,ett tollase kapinakorpraali pojapojal tarjotaan eres muussi nakkie kans koton...ehk punajuurisallattii ja nokkossoppaa!?
Essää mikkä miäs ol Tenkkase Oskari...kussää Armirohenujalkin verä poskareil etkä henkkeen.
Isomma miähe vetävä henkkee,vaik sull kuulema oli olnut jonkinlainen henkenmeno lähel siäl Suetsin kanaalin penkal!?
Alas sää talssata poijess mu näkyvilt...sää pilaas koko maiseman...vai luuleksää saavas mult jotta lisäponuksen!?

Mää kyl miälistäs tajoasi toll kommiall Orava Oskul muusit ja nakit melkke ilmatteks..iha kaffelil suuhun syätettyn!
Hellevi vastasi hymyillen Ollille maireasti.

----

Tehtaan ruokala