Jeddahbugs.Ministry of Interior in Jeddah.Juhart 2005 |
Erään brittiläisen Binex-konsernin myyntimiehen väännös Jitterbugista
"Kielellinen huomautus Jeddah-nimen synnystä:
Alusta lähtien on ollut pientä epävarmuutta kaupungin nimen arabiankielisestä etymologiasta ja ortografiasta.
Juddah,klassisena muotona,mikä tarkoittaa merenrantaa (paikallisesti lausuttuna Jiddah) annettiin kaupungille meren rannalla sijaitsevana.
900-luvun maantieteilijä Al Makdishi on kirjoittanut,että Juddah on rannikkokaupunki ja se on saanut nimensä sijainnistaan meren rannalla.
Hiukan myöhemmin Al Bakri,toinen suuri arabialainen maantieteilijä (espanjalaissyntyinen Al Bakri kuoli 1904) meni vielä pitemmälle sanan alkuperän detaljeissa:
Juddah on annettu Mekan lähellä sijaitsevalle rannikkokaupungille meren läheisyydestään.
Meren tai joen Juddah on se osa maata,mikä on lähinnä sitä.
Alunperin Juddah-sana tarkoitti jatkettua tietä.
Klassiset arabialaiset kirjailijat kirjoittavat nimen Juddahksi,mutta Jiddah-variantin puhuttavassa arabiankielessä oli jo 1500-luvulla löytänyt portugalilainen historioitsija Joao de Barros:
Juddaa myös jotkut arabit kutsuvat Jiddaksi.
Jeddah epäkorrektina muotona näyttää saaneen pysyvän muotonsa heijastamalla alkuperäisen sanan suosittuna tulkkauksena nimen egyptiläisenä lausuntamuotona.
Jeddah egyptiläisesti lausuttuna on johdannainen Jaddah-sanasta,mikä tarkoittaa isoäitiä ja sen uskotaan johtuvan Eevan,universaalisen isoäidin hautakammiosta,joka sijaitsi kaupungin lähellä."
Professori Angelo Pesci
Vanhaa Jeddaa. Pescin piirustus |
Jussi oltiin ylennetty ALCOn ostopäälliköksi projektipäällikkö Janssonin suosituksista firman uudelle toimitusjohtaja John Foxille ,Yanbun jäädessä yhdeksi pieneksi projektipisteeksi ALCOn Saudi Arabian kartalla.
Jussi ei kuitenkaan viihtynyt kauan Riyadhissa Dammamin projektin siirtyessä hamaan tulevaisuuteen ja Foxin eli Kettusen halutessa istua ALCOn kuninkaana auto- asunto ja lastensa koulutusetuineen.
Jussin ja Kettusen napit hankasivat vastatusten ja välit viilenivät sinilogoisten memojen tasolle.
Jussi muutti Jeddaan,minkä suomalaisurakat syöttivät Riyadhin ja Kettusen perheen konttorin hyvinvointia..
Jeddan tuottavat alaurakat Saudin ilavoimien urheilukeskuksesta ja stadionista sejä Skanskan lääkevarastoissa pitivät tuloillaan koko firmaa pystyssä.
Yanbun urakka oli myös lopuillaan.
John Fox oli diktatoorinen johtaja,jota Jussi kutsui lempeästi "Bleeding Irish Working Horseksi",Johnin vietettyä melkein kaiken aikansa konttorilla,mikä myös vaikutti perhe-elämään.Sam-vaimon turhauduttua kahden kasvavan irlantilaisen terroristialun paimentamiseen.
John istui pyramidifirmansa huipulla delegoimatta toimia alaisilleen ja luottamatta kehenkään,etenkin suomalaisiin.
Vähemmästäkin tulee vainoharhaiseksi.
Olla ulkolaisena toimitusjohtajana suomalaisfirmassa.
Foxien pojista heijastui samanlaista pohjoisirlantilaista itsepäisyyttä ja uhoa kuin isästään.
Vapaa-aikoina pikkukettuset heittelivät compoundin lepotuoleja huvikseen uima-altaaseen ja kerran jopa tukholmalaisen putkimiehen Göran Petterssonin työkalupakkikin Mazda-farmariauton takakontista pulahti klooriveteen.
1984 Citroen BX.Samanvärinen kuin Jussin,joskei 16TRS |
Leveä asvalttitie johti suoraan Mekkaan,pyhään kaupunkiin.
Hän oli useaan otteeseen aikaisemmin ajanut samaa reittiä samaa reittiä ylös Tihama-vuoristotielle ja Medinaan päin Yanbu-Jeddah-tien ollessa korjauksen alla. Hän oli jopa kerran ajanut Riyadhista saman 1100-kilometriä pitkän taipaleen Lamahin Toytota Crownilla mennessään tarkastamaan firman ostotoimia Jeddaan.
Ja saman reissun takaisin Riyadhiin.
Jussin mielestä Jeddah oli kuningaskunnan paras kaupunki.
Se oli kansainvälinen ja vapaampi ja kosteampi kuin Riyadh.
Kosteudella papinpoika tarkoittaa ilmastollisten lisäksi lisäksi suukostuketta.
Kaupunki liikenteeltään oli ruuhkaisempi kuin Riyadh ja Hajjin pyhiinvaelluskuukauden aikana se täyttyi Mekkaan menevistä pilgrimeistä,joita oli saapunut laivalasteittain Pilgrim-laivaterminaaliin sekä jumbolasteittain kansainvälisen lentokentän viereiseen Hajj-lentoterminaaliin.
Jussi joutui kääntymään Mekan leveältä tieltä oikealle kapealle vuoristotielle Suuren vihreän kyltin varoittaessa,että taivastie johtaa suoraan Mekkaan.."For Moslims only" ja pikkutie Jeddaan "For Non-Moslims only".
Riyadh-Mecca highway |
Taif-Mecca highway |
Taif Toyota Cressida statue |
Lopullisessa ja onnellisessa laskeutumisessa laaksoon Jussi huokaisi helpotuksesta hellittämällä otettaan ohjauspyörästä,minkä ympärille hikiset sormet olivat jäykistyneet koukkuun kuin nivelreumapotilaalla.
Sormiaan oikoillen ja hikeä pyyhkien hän suuntasi kohti oranssinpunaista auringonlaskua King Abdulaziz Roadin alkupäätä,minkä oranssiset katuvalot antoivat kaupungille erikoisen salaisen kajeen.
Liikenteen autonvalot häikäisivät väsyneen autoilijan silmiä Citroenin vihdoin ohittaessa vasemmalla seisovan ranskalaisen Printempsin tavaratalon.
Auto nousi Medina Roadin ylikulkusillalle laskeutumalla kohti Al Hambran asuinaluetta,missä Sofitel-hotellin sisäänkäynnin eteen oli pysähtynyt valkoinen Cadillac ja Rolssijono, upseerinkalunaisten valet-pysäköintipoikien availlessa takaovia huivejaan oikoville saudiherrasmiehille .
Jussi tunsi Jeddan paremmin kuin Helsingin,tuntemalla olonsa kotoiseksi joskin väsyneeksi pitkän erämaapikataipaleajon jälkeen.
Korttelin päässä hän kääntyi risteyksessä vasemmalle,missä aivan kulmassa kohosi ruskea Lamahin poikamiesvillan muuri.
Jussi oli kuulevinaan villalta Mikko Alatalon Eldankaa ja vilkasta puheensorinaa uima-altaalta kovin perkelein.
Hän parkkeerasi metallinvihreän sitikkansa tulipunaisen Alfa Romeo Duetto-avoauton perään.
Alfan takaluukussa kiilui sinivalkoinen vuoden 1985 Jyväskylän rallin "1000 Lakes Rallye"-tarra.
Suomalainen betonialan myynti-insinööri oli vierailemassa vientiautollaan villalla.
Jussi oli saapunut arabialaiseen Suomeen.
Alfa Romeo Duetto |
Jussin saapumisessa Jeddaan oli samanlaisia piirteitä kuuluisan T.E. Lawrencen eli Arabian Lawrencen kuvauksesta Jeddan satamaan kiinnittyessään 70 vuotta aikaisemmin:
T.E. Lawrence kirjoitti:
"Olimme tottuneet purjehtimaan Jiddaan tyynessä ja ilahduttavassa Punaisen meren ilmanalassa..
Mutta kun lopulta ankkuroimme ulkosatamaan, kauempana valkoinen kaupunki roikkui polttavalta taivaalta heijastusmaisena harhakuvana,mikä pyyhkäisi ja avautui leveän laguunin ylle.
Sitten Arabian kuumuus iski päälle kuin tupesta vedetty miekka iskemällä meidät puheettomiksi.
Oli keskipäivä ja puolipäivän itäinen aurinko kuunvalon lailla oli pannut kaikki värit nukkumaan.
Näkyi vain valoja ja varjoja,valkoisia taloja ja mustia katuaukkoja:
edessämme paahteen vaalea kiilto roikkui sisäsataman päällä ja sen taustalla vain ulottumattomissa muodotonta hiekkaa,mikä juoksi matalien mäkien rinteille,mitä paljaalla silmällä tuskin erotti kuumuuden sumeessa...
Hän jatkaa....
Se oli itseasiassa huomattava kaupunki.
Kadut olivat kujia,basaarit olivat puukatteisia,mutta muualla avoinna taivaalle pieninä rakoina avarien valkorapattujen talojen seinien välissä.
Talot olivat rakennettu nelikerroksisiksi sidottuna korallisina rätteinä puupalkkien ympärille ,koristettuina leveillä kaari-ikkunoilla,jotka ympäröivät seiniä kerroksittain harmaina puupaneeleina.
Jiddasta ei löydy lasia,vaan laajaa valikoimaa hyvää ja taidokkaasti kaiverrettua puupitsistä suojapaneelia ikkunasuojiksi.
Talojen pariovet olivat koristekaiverrettuja tiikkisiä paneeleita,joista pääsi sisään pienistä sisäänkäyntiovista ja joidenka rikkaat saranat ja kolkuttimet oltiin taottu raudasta.
Taloissa oli runsaasti rapattuja kuvioita ja vanhempien rakennusten hienot kivipäädyt ja -ikkunakarmit katsoivat sisäpihoille.
Talojen edustat olivat pitsitetty,rei'itetty ja lovitettu kunnes näyttivät pahvileikkauksisilta kulisseilta jollain romanttisella teatterinäyttämölavalla.
Jokainen kerros ulkoni,jokainen ikkuna kallistui johonkin suuntaan ja usein seinät kallistuivat johonkin suuntaan.
Se näytti kuolleelta kaupungilta,niin puhtaalta jalkojen alta ja niin hiljaiselta.
Sen kiemurtelevat ja tasaiset kadut olivat päällystetty ajan kosteuttamalla ja tiivistämällä hiekalla ja askeleet vaimennettu arabialaiseksi pehmeäksi matoksi.
Puiset ikkunakehysrakennelmat ja seinäulokkeet lisäksi vaimensivat kaikki äänien kaiut.
Missään ei näkynyt vaunuja eikä vankkureita, leveitä kujia vankkureille ja kengitetyille vetoeläimille...ei edes liikenteen huminaa missään.
Ohittaessamme taloja ovia suljettiin pehmeästi.
Ei näkynyt haukkuvia koiria,ei itkeviä lapsia,paitsi tietysti basaarissa,missä tapasi muitakin matkaavia..
Kaikkialla vallitsi kuiskattu,pidättyvä jopa salakavala ilmapiiri,mikä tuntui ahdistavalta,jopa kuolettavalta.
Siinä ei näkynyt mitään elonmerkkejä.
Ilma ei ollut polttavan kuumaa,mutta kostea,pitkän elinkaaren ja sen uupumisen tunne näytti kuuluvan tänne eikä muualle.
Täällä ei ollut Smyrnan,Napolin eikä Marseillesin tuoksujen ja hajujen intohimoa,vaan vanhan ja käytetyn ajan tunnetta,useiden ihmisten tunkkaisia uloshengityksiä jatkuvan kylpyhuoneen kuumuuden ja hien jatkeena.
Voisi sanoa,ettei moneen vuoteen Jiddan läpi ei ole puhaltanut pieninkään raikas tuulahdus.
Sen kadut ovat olleet tuulettamattomina vuosikausia siitä lähtien, kun kaupunki oltiin rakennettu ja pysyisivät tunkkaisina aina siihen saakka kun romahtaisivat päälle vanhuuden heikkoina.
Eikä basaareista löytynyt mitään ostettavaa."
Old Jeddah lattices. |
Red Sea Sunset.Juhart 2011 |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti