Fiodor asteli mietteissään Postinkulman suojatietä Osuuskaupan uuden tavaratalon kulmalle törmäämällä naistenpyörällä ajavaan Matias Kovaleffiin keskellä ajotietä.
Matias melkein kaatoi vapaaherran kumoon asvaltille,mutta Fiodor ponnahti pystyyn kuin teräsjousi ja puhdisti lahkeitaan ja fedoraansa katupölystä.
--Ooksie Fiotori ja valkovapaaherra täysin sokkee,kunnet nää,että pyöräilijöil on etuoikeus?
Matias nälvi Fiodorille.
--Njet..njet..em mine ole soke ole,mut sinä aja ylle kun yks bolshevikpiru Petrogradin ulitsal!
Fiodor vastasi tuohtuneena.
Matias pisti jalkansa polkimille ja suoristi lippalakkinsa repsottavan lipan eteen ja vastasi:
--Emmie kerkii kunnella marskin ja tsaarin peräreiän nuolijan puhheit,kun miul on kiire työväentalol kuunteleen totuuksii vallankumouksest!
--Se Nikita puhhuu paskaa Stalinin vainoist...miul Jooseppi on Leninin jälkeen maailman suurin proletariaatin itoli...!
--Siunlaiset valkopaskat olis pitäny tappaa jo kumouksen enspäivin!
Matias polkaisi pyöräänsä eteenpäin alkamalla kitkuttaa ruosteisin ketjuin osuuskaupan maatalaousosaston myymälän kulmalle,väistämällä hätäisesti tavaratalon talonmiehen punaisen pikku-Fergusonin keulaa,mikä etukauha ylhäällä tunki portista kadulle.Talonmies oli menossa peräkärryin Vuohensaaren kaatopaikalle tyhjentämään pakkausjätekuormaa.
Fiodor kuuli Matiaksen kiroilun kaikuvan kivitalojen seinistä aivan tavaratalon kulmalle asti,jatkaessaan ryhdikkäänä matkaansa kohti valokuvaamoaan.
Hän lopulta pääsi valokuvaamonsa eteen,mikä sijaitsi pitsipuuleikkauksisessa puutalossa Hotelli Saloa vastapäätä.Rakennuksen omisti eläinlääkäri Jääskeläisen,jonka päärakennus ulottui pitkälle Maariankadun puolelle.
Valokuvaamon puuoven lasi-ikkunassa luki haalistunein kultakirjaimin:
Ateljee Irina
(F.Smirnoff)
5 Ulitsha Aleksandraskaya
Alexandergatan 5
Aleksanterinkatu 5
Tel. 24 växel
Aukaistuaan oven Fiodor kävi hakemassa tiskin takaa pölyrätin ja ryhtyi puhdistamaan ovilasia,minkä paikalliset pikkupojat olivat töhrineet rasvaisilla nenillään.yrittäessään tiirata,mitä mielenkiintoista vallokuvaamon sisällä näkyisi .
Joku oli yrittänyt kynnellä taikka linkkuveitsellä raapia lehtikultaakin kirjaimista.
Läheisen palokunnantalon kulmasta Aleksanterinkadun kyltit olivat kadonneet venäjän- ja ruotsinkielisinä v.1955,kadunnimen vaihduttua Asemakaduksi,mutta Fiodor ei raaskinut muuttaa osoitetta liikkeensä ovi-ikkunasta ,halutessaan pitää sen kirkkaana muistona Irinalleen.
30-luvulla joku oli maalannut punaisella öljymaalilla lehtikullan päälle kuvan ihmisen peräpuolesta,mihin punainen sirppi oltiin lykätty pystyyn.Sama taiteilija oli kömpelösti maalannut kaksipäisen kotkankin,mikä Fiodorista muistutti kahta kananpojan päätä,joidenka silmät olivat äksinä.
Fiodor oli käväissyt Raatihuoneenkadun poliisikonttorilla ilmoittamassa töhrimisestä,mutta päivystystiskin takana istuva vanhempi konstaapeli Kaljunen oli vain hirnunut valokuvaajan kuvausta taideteoksesta..
Kaljunen kyllä oli vakavoituneena vastannut:
--Kylmaar me ensteks tutkita enneskun hutkita,kuvvaan saara se ilkvallantekijä kiine..
--Mää kirjaan asjan tähä päiväkirjaan ja yritän panna ton Lehtisen Jalmarin,meitin passikonstaapelin runtaaman sitä korttelii enämpi ympärs..
--Jalmaril kyllon täys tyä hotellin juopposten taluttamises kammarill,mutt kylme autetaa vapaaherraa täss asjas..
--Ne koijarit voi hyvinki olla itäkauppalan poikkii,jokka yleensä tuhriva katukylteiki ja kerra me kärytettiin ne irrottamast kruuvimeisselill prankkarin seinäst venäjänkiälisen karunkyltin...onneks kruuvit ol läpiruasttess..
--Asjast toisse..herra vapaaherra...te tunnes Tattari-Paavon..sen Petetriinin Pavelin,joka assuu Lukkarpakal ja sillon nahkliike Osuusliike Tähkän viäres Kirkkokarul.
--Paavo on mehemettiläinen..ja joku konna oli tuhrinu sen liikke ikkunan paskal ja piirtäny sill fönsteriin pualkuun....
--Tähkän talkkarinfrouv Kranluntin Siiri oli olnu näkevinäs Kusnetshoffin Matiaksen polkemas pirummoist faarrttii naistenpyöräl paikalt poies...
--Se ol just soran jälkke vuan nelkytkuus..
Hopeinen kuu.Olavi Virta
Aurinko oli jo laskeutumassa rautatieaseman poppelien ja ikitammien taakse,yhden vaihtoveturin kolistellessa Högforsin venttiilitehtaan pistoraiteella,kun Fiodor oli sulkemassa valokuvaamonsa ovea.
Hotellin salista kuului Onni Gideonin tanssiorkesterin aloittelevan iltasoittoaan,tenorisaksofonin hakiessa Hei Mambon eli Mambo Italianon säveliä.
Mambo Italiano.Dean Martin
Fiodor nostaessaan tiskin klaffikantta säpsähti näyteikkunan särkymiseen ja takaseinällä jokin osui raamitetun daguerre-valokuvan lasiin.
Lasinpaloja putoili uuden rainakoneen päälle.
Fiodorin katsahtaessa seinälle Irinan valokuvan lasi oli särkynyt ja kuvan vyötärön kohdalta kulki eri suuntiin hämähäkin seittimäisiä säröjä kohti kehystä.
Fiodor musiti ottaneensa kuvan upouudella Leicallaan vuoden 1911 kesällä kannaksen huvilansa puutarhassa.
Kohotettuaan päätään tiskin alta hän näki korkkimatolla pioneerihuiviin käärityn kivenmurikan.
Kiiruhtaessaan säikähdyksestä selvittyään ulko-ovelle hän ei nähnyt sieluakaan Asemakadulla,mutta palokunnantalon kulman takaa kuului ruosteisen pyöräketjun kitinää sekä hörönaurua.
Fiodor istui poliisikamarin päivystyshuoneen puupenkillä,konstaapeli Kaljusen lukiessa tiskinsä takana paikallislehteä pyöreät mammankakkulat nenällään.
Päiväsellistä kuului avainten kilinää ja lukon avausta sekä oven narinaa.
Valokuvaaja oli soittanut liikkeestään välittömästi kamarille,jolloin kauppalan ainoa poliisipatrulli sattui olemaan paikalla,Ford-maijan seistessä Raatihuoneenkadulla poliisikonttorin edessä.
Patrulli sattui myös olemaan käskynjaossa.
Kaljunen oli pistänyt hälytyksen päälle ja maija oli ajanut sirrat huutaen toripuiston käytäviä pyörätielle,mikä johti rautatiesillalta Vähäjoen sillalle,minne Matias oli polkemassa hurjaa vauhtia kuin Helisnummen hullu pyörävirtuoosi Raine.
Maija sai tönäistyä Matiaksen pyörineen ennen Vähäjoen siltaa villiintyneeseen heinikkoon .
Matiaksella oli tönäisystä mennyt taju kankaalle.
--Tunneteks te vapaaherra tän tyypin?
Kaljunen kysäisi lehtensä yli,nuoremman konstaapeli Lehden pitäessä Matiasta niskasta pystyssä.
--Da..Da..kyl minä tunne mies...se uhkas minu tänä paskona... avot..päsjäsenä..punasel revanshilla..kun mine ole valkoemigrantti Petrogradista...
Fiodor vastasi pannessaan monokkelin vasemman silmälulmansa alle.
--Elä sie starikka vaahtoo liikoi..jollet miun käellä katoo kauppalasta,niin miun toverit hoitaa tuollasen paskan vaikka kintut eellä pystyhautaan!
Matias melskasi.
--Nonnoh Kovalehvi....eipäs uhkailla..siitä tulee lisäkakkua!
Kaljunen varoitteli.
--Taitta tääl meirän kirjois olla kymmenii ennen ratkasemattomii jutui..tuhotöit ja yksitysomaisuuren töhrimissii,mikkä tuppaa olemaan sun käsialaas Kovalehvi!
Kaljunen torui vangittua kakkulat otsallaan.
--Kuule Matias...sun uures korisas sää saat tuhrii paskaa seinil,miten vaan tahrot!
--Ulkopihal piikkilankairan ja tiilimuurie sisäll sää saas heittä kuulaa vaik kalteriakkunoist sissään!
--Lehti...viekääs Matias nukkumaan pahnoil..tää asja on melkkes klaari !
--Spasiba..spasiba..komissar...dobre pasko!
Fiodor kiitteli Kaljusta ja toivotti hyvää pääsiäistä samalla seistessään poliisikonttorin ovella harmaa fedora ehkä pikkaisen keikarimaisesti kallellaan teräksenharmailla hiuksilla.
Konstaapeli Kaljunen huusi perään Fiodorin laskeutuessa portaita alas kadulle:
--Dasvidanja vaan teitil....mää tulen pääsiäisen jälkkeen mun muij..meinaan frouvan kans ottama oikke potrettikuvan teirän turios...!
--Ollan oltu kolkyt vuat niinkus yhres..ja sitä pitäs kuulema frouvan miälest fiirata oikke kuvien kans!
Fiodor vastasi:
--Da..da..mine tarjo teile oiken pashakakun liiton kunjaks!
--Se on päsjäsherkku Petrogradist..vähän makjanhapan..niinkuin avioliitto..
Fiodor seisoi Suojeluskuntatalon läheisellä Vähäjoen puusillalla.
Hän katseli ruskeavetisen joen virtaamista Salonjokea kohti. Kauempaa hän näki joen vasemmalla puolella toisen sillan kulmassa,miten autokorjaamon ikkunoista säihkyi hitsauksen välkettä kuin ilotulituksessa.
Suojeluskuntatalolta tai nykyiseltä käsityökoululta kuului kudontapuiden kolinaa ja kauempaa Rummunlyöjänkadulta Lammervon housutehtaan teollisuusompelukoneiden sähäkästä surinaa.
Housutehtaalla tehtiin sunnuntaina ylitöitä ilmeisesti jonkun kiireellisen tilauksen takia.
Katuvalot olivat syttyneet jokirannan katutolppien valojen muistuttaessa kiinalaisilta lyhdyiltä.
Fiodor nojasi sillan kaiteeseen silmät suljettuina kuvitellessaan seisovansa jollain Nevan sillalla.
Hän kuuli vain jokivirran solinaa.
Hän alkoi hyräilemään Moskovan valoja,säpsähtäen itsekin,että joku moderni venäläishitti oli tarttunut kiinni...ja vielä moskovalainen.
Ajat olivat muuttuneet Fiodorinkin fedoran alla.
Moskovan valot.Georg Ots
 |
| SSO:n kulma 1955 |
Matias melkein kaatoi vapaaherran kumoon asvaltille,mutta Fiodor ponnahti pystyyn kuin teräsjousi ja puhdisti lahkeitaan ja fedoraansa katupölystä.
--Ooksie Fiotori ja valkovapaaherra täysin sokkee,kunnet nää,että pyöräilijöil on etuoikeus?
Matias nälvi Fiodorille.
--Njet..njet..em mine ole soke ole,mut sinä aja ylle kun yks bolshevikpiru Petrogradin ulitsal!
Fiodor vastasi tuohtuneena.
Matias pisti jalkansa polkimille ja suoristi lippalakkinsa repsottavan lipan eteen ja vastasi:
--Emmie kerkii kunnella marskin ja tsaarin peräreiän nuolijan puhheit,kun miul on kiire työväentalol kuunteleen totuuksii vallankumouksest!
--Se Nikita puhhuu paskaa Stalinin vainoist...miul Jooseppi on Leninin jälkeen maailman suurin proletariaatin itoli...!
--Siunlaiset valkopaskat olis pitäny tappaa jo kumouksen enspäivin!
Matias polkaisi pyöräänsä eteenpäin alkamalla kitkuttaa ruosteisin ketjuin osuuskaupan maatalaousosaston myymälän kulmalle,väistämällä hätäisesti tavaratalon talonmiehen punaisen pikku-Fergusonin keulaa,mikä etukauha ylhäällä tunki portista kadulle.Talonmies oli menossa peräkärryin Vuohensaaren kaatopaikalle tyhjentämään pakkausjätekuormaa.
Fiodor kuuli Matiaksen kiroilun kaikuvan kivitalojen seinistä aivan tavaratalon kulmalle asti,jatkaessaan ryhdikkäänä matkaansa kohti valokuvaamoaan.
Hän lopulta pääsi valokuvaamonsa eteen,mikä sijaitsi pitsipuuleikkauksisessa puutalossa Hotelli Saloa vastapäätä.Rakennuksen omisti eläinlääkäri Jääskeläisen,jonka päärakennus ulottui pitkälle Maariankadun puolelle.
 |
| Fiodorin valokuvaamo vasemmalla. Juhart 2010 |
Ateljee Irina
(F.Smirnoff)
5 Ulitsha Aleksandraskaya
Alexandergatan 5
Aleksanterinkatu 5
Tel. 24 växel
Aukaistuaan oven Fiodor kävi hakemassa tiskin takaa pölyrätin ja ryhtyi puhdistamaan ovilasia,minkä paikalliset pikkupojat olivat töhrineet rasvaisilla nenillään.yrittäessään tiirata,mitä mielenkiintoista vallokuvaamon sisällä näkyisi .
Joku oli yrittänyt kynnellä taikka linkkuveitsellä raapia lehtikultaakin kirjaimista.
Läheisen palokunnantalon kulmasta Aleksanterinkadun kyltit olivat kadonneet venäjän- ja ruotsinkielisinä v.1955,kadunnimen vaihduttua Asemakaduksi,mutta Fiodor ei raaskinut muuttaa osoitetta liikkeensä ovi-ikkunasta ,halutessaan pitää sen kirkkaana muistona Irinalleen.
30-luvulla joku oli maalannut punaisella öljymaalilla lehtikullan päälle kuvan ihmisen peräpuolesta,mihin punainen sirppi oltiin lykätty pystyyn.Sama taiteilija oli kömpelösti maalannut kaksipäisen kotkankin,mikä Fiodorista muistutti kahta kananpojan päätä,joidenka silmät olivat äksinä.
Fiodor oli käväissyt Raatihuoneenkadun poliisikonttorilla ilmoittamassa töhrimisestä,mutta päivystystiskin takana istuva vanhempi konstaapeli Kaljunen oli vain hirnunut valokuvaajan kuvausta taideteoksesta..
Kaljunen kyllä oli vakavoituneena vastannut:
--Kylmaar me ensteks tutkita enneskun hutkita,kuvvaan saara se ilkvallantekijä kiine..
--Mää kirjaan asjan tähä päiväkirjaan ja yritän panna ton Lehtisen Jalmarin,meitin passikonstaapelin runtaaman sitä korttelii enämpi ympärs..
--Jalmaril kyllon täys tyä hotellin juopposten taluttamises kammarill,mutt kylme autetaa vapaaherraa täss asjas..
--Ne koijarit voi hyvinki olla itäkauppalan poikkii,jokka yleensä tuhriva katukylteiki ja kerra me kärytettiin ne irrottamast kruuvimeisselill prankkarin seinäst venäjänkiälisen karunkyltin...onneks kruuvit ol läpiruasttess..
--Asjast toisse..herra vapaaherra...te tunnes Tattari-Paavon..sen Petetriinin Pavelin,joka assuu Lukkarpakal ja sillon nahkliike Osuusliike Tähkän viäres Kirkkokarul.
--Paavo on mehemettiläinen..ja joku konna oli tuhrinu sen liikke ikkunan paskal ja piirtäny sill fönsteriin pualkuun....
--Tähkän talkkarinfrouv Kranluntin Siiri oli olnu näkevinäs Kusnetshoffin Matiaksen polkemas pirummoist faarrttii naistenpyöräl paikalt poies...
--Se ol just soran jälkke vuan nelkytkuus..
Aurinko oli jo laskeutumassa rautatieaseman poppelien ja ikitammien taakse,yhden vaihtoveturin kolistellessa Högforsin venttiilitehtaan pistoraiteella,kun Fiodor oli sulkemassa valokuvaamonsa ovea.
Hotellin salista kuului Onni Gideonin tanssiorkesterin aloittelevan iltasoittoaan,tenorisaksofonin hakiessa Hei Mambon eli Mambo Italianon säveliä.
Fiodor nostaessaan tiskin klaffikantta säpsähti näyteikkunan särkymiseen ja takaseinällä jokin osui raamitetun daguerre-valokuvan lasiin.
Lasinpaloja putoili uuden rainakoneen päälle.
Fiodorin katsahtaessa seinälle Irinan valokuvan lasi oli särkynyt ja kuvan vyötärön kohdalta kulki eri suuntiin hämähäkin seittimäisiä säröjä kohti kehystä.
Fiodor musiti ottaneensa kuvan upouudella Leicallaan vuoden 1911 kesällä kannaksen huvilansa puutarhassa.
Kohotettuaan päätään tiskin alta hän näki korkkimatolla pioneerihuiviin käärityn kivenmurikan.
Kiiruhtaessaan säikähdyksestä selvittyään ulko-ovelle hän ei nähnyt sieluakaan Asemakadulla,mutta palokunnantalon kulman takaa kuului ruosteisen pyöräketjun kitinää sekä hörönaurua.
Fiodor istui poliisikamarin päivystyshuoneen puupenkillä,konstaapeli Kaljusen lukiessa tiskinsä takana paikallislehteä pyöreät mammankakkulat nenällään.
Päiväsellistä kuului avainten kilinää ja lukon avausta sekä oven narinaa.
Valokuvaaja oli soittanut liikkeestään välittömästi kamarille,jolloin kauppalan ainoa poliisipatrulli sattui olemaan paikalla,Ford-maijan seistessä Raatihuoneenkadulla poliisikonttorin edessä.
Patrulli sattui myös olemaan käskynjaossa.
Kaljunen oli pistänyt hälytyksen päälle ja maija oli ajanut sirrat huutaen toripuiston käytäviä pyörätielle,mikä johti rautatiesillalta Vähäjoen sillalle,minne Matias oli polkemassa hurjaa vauhtia kuin Helisnummen hullu pyörävirtuoosi Raine.
Maija sai tönäistyä Matiaksen pyörineen ennen Vähäjoen siltaa villiintyneeseen heinikkoon .
Matiaksella oli tönäisystä mennyt taju kankaalle.
--Tunneteks te vapaaherra tän tyypin?
Kaljunen kysäisi lehtensä yli,nuoremman konstaapeli Lehden pitäessä Matiasta niskasta pystyssä.
--Da..Da..kyl minä tunne mies...se uhkas minu tänä paskona... avot..päsjäsenä..punasel revanshilla..kun mine ole valkoemigrantti Petrogradista...
Fiodor vastasi pannessaan monokkelin vasemman silmälulmansa alle.
--Elä sie starikka vaahtoo liikoi..jollet miun käellä katoo kauppalasta,niin miun toverit hoitaa tuollasen paskan vaikka kintut eellä pystyhautaan!
Matias melskasi.
--Nonnoh Kovalehvi....eipäs uhkailla..siitä tulee lisäkakkua!
Kaljunen varoitteli.
--Taitta tääl meirän kirjois olla kymmenii ennen ratkasemattomii jutui..tuhotöit ja yksitysomaisuuren töhrimissii,mikkä tuppaa olemaan sun käsialaas Kovalehvi!
Kaljunen torui vangittua kakkulat otsallaan.
--Kuule Matias...sun uures korisas sää saat tuhrii paskaa seinil,miten vaan tahrot!
--Ulkopihal piikkilankairan ja tiilimuurie sisäll sää saas heittä kuulaa vaik kalteriakkunoist sissään!
--Lehti...viekääs Matias nukkumaan pahnoil..tää asja on melkkes klaari !
--Spasiba..spasiba..komissar...dobre pasko!
Fiodor kiitteli Kaljusta ja toivotti hyvää pääsiäistä samalla seistessään poliisikonttorin ovella harmaa fedora ehkä pikkaisen keikarimaisesti kallellaan teräksenharmailla hiuksilla.
Konstaapeli Kaljunen huusi perään Fiodorin laskeutuessa portaita alas kadulle:
--Dasvidanja vaan teitil....mää tulen pääsiäisen jälkkeen mun muij..meinaan frouvan kans ottama oikke potrettikuvan teirän turios...!
--Ollan oltu kolkyt vuat niinkus yhres..ja sitä pitäs kuulema frouvan miälest fiirata oikke kuvien kans!
Fiodor vastasi:
--Da..da..mine tarjo teile oiken pashakakun liiton kunjaks!
--Se on päsjäsherkku Petrogradist..vähän makjanhapan..niinkuin avioliitto..
Fiodor seisoi Suojeluskuntatalon läheisellä Vähäjoen puusillalla.
Hän katseli ruskeavetisen joen virtaamista Salonjokea kohti. Kauempaa hän näki joen vasemmalla puolella toisen sillan kulmassa,miten autokorjaamon ikkunoista säihkyi hitsauksen välkettä kuin ilotulituksessa.
Suojeluskuntatalolta tai nykyiseltä käsityökoululta kuului kudontapuiden kolinaa ja kauempaa Rummunlyöjänkadulta Lammervon housutehtaan teollisuusompelukoneiden sähäkästä surinaa.
Housutehtaalla tehtiin sunnuntaina ylitöitä ilmeisesti jonkun kiireellisen tilauksen takia.
Katuvalot olivat syttyneet jokirannan katutolppien valojen muistuttaessa kiinalaisilta lyhdyiltä.
Fiodor nojasi sillan kaiteeseen silmät suljettuina kuvitellessaan seisovansa jollain Nevan sillalla.
Hän kuuli vain jokivirran solinaa.
Hän alkoi hyräilemään Moskovan valoja,säpsähtäen itsekin,että joku moderni venäläishitti oli tarttunut kiinni...ja vielä moskovalainen.
Ajat olivat muuttuneet Fiodorinkin fedoran alla.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti