 |
| 1959.Jean-Paul Belmondo ja Jean Seberg "A Bout de Souffle"-filmissä Juhart 2004 |
Charlie Chaplinin mykkä lyhytelokuva
Ranskaa pidettiin 60-luvun artistien ja humanistien muotikielenä Jussinkin aikoessa valkolakin saatuaan hakeutua Ateniemen eli Ateneumin mainosgraafiselle linjalle,minne pariisilaisia tuulia oli puhallellut uudessa neorealismissa.
Oikeastaan nuori artistin alku pyrki jo "Ateniemeen" vuoden 1966 kesäkuussa,pääsemällä lopulta varalle mainosgraafiselle linjalle.
Jussi kyllä pärjäsi melko hyvin testeissä vanhojen roomalaispystien lyijykynäkuvaluonnoksissa,vaikka olisi mieluummin piirrellyt katuskenarioita sekä sarjakuvia,joita hän oli jo vuosia riipustellut tushikynällä.
Artistikandidaatin esikuvana oli muunmuassa Stan Drake,Juliet Jonesin tekijä.
Alakoulussa kuvaamataidon tunneilla,kun muut riipustivat vesiväreillä ja Porvoon rasvaliiduilla tikku-ukkoja punaisten mökkien pihalle,Jussi suti pensselillä ihmisiä kaduille autojen sekaan syyssateessa.
Häntä ei ateneumilainen antiikin pystien kopiotaide kovinkaan kiinnostanut eikä myöhemmin Onni Ojan piirustusopaskirjakaan paljoa jelpannut,koska hän oli luonnostaan jo tehnyt kuvia oppikirjan tekniikoilla.
Hän ei itse katsonut itseään miksikään talentiksi, kun kuvat vain syntyivät itsestään vasemmallta kädellä.
Vasurille alakoulun opettaja aina läimäytti viivottimella rystysille.että mustekynä menisi oikeaan ainevihon suttaamisessa.
Silti Jussia potutti se,että muutamat kreppipaperipalasista ja tupakka-askin alumiinifoliosta abstraktikollaaseja väsänneet farkkujakkuiset pitkäletit pääsivät mainosgraafiselle linjalle.
Nämä puolibiitnikkipojat- ja tytöt dokasivat voiton kunniaksi testien perästä Svenska Teaternin edessä halpaa algerialaista punaviintä.
Jussi puolestaan lyhytlettisenä teryleenipöksynä palasi tuomari Turkan rivitalokotiin Tapiolaan lepuutteleman hermojaan ,Turkan Martin ja Osmon tarjotessa tulista kanadanviskiä murheeseen.
 |
| 1959 Osmo Lento ja Jouko Kanko Bio-Jännän vitriinin edessä. Filminä Callaghan |
Ranskalainen elokuvataide samoin kiinnosti.
Hänestä olisi hyvinkin tullut elokuvakriitikkona Peter von Baghin oppipoika.
50-luvulla kaikki Jussin ikäiset pojat jonottivat sunnuntaisin Bio-Jännän aulassa uutta ranskalaista Eddie Constantinen (Amerikassa syntynyt Edward Constantinowsky) konnafilmiä,mutta televisioiden tullessa melkein joka mökin makuukammariin 60-luvunvaihteessa,siniharmaassa mustavalkotöllöttimen kajossa pojat silmä tarkkana katselivat Broderick Crawfordin Buickin takarenkaiden sutimista kalifornialaisella pikitiellä Highway Patrolissa.
Eddie Constatine oli Ranskan Broderick Crawford tai päinvastoin.
 |
| Eddie Constantine |
 |
| Broderick Crawford Highway Patrolissa |
Siitä tuli ikuisesti Jussin lempileffa.
Jussin vanhempi sisko leikkautti lettinsä Sebergin tapaiseen klanitukkaan ja äitikappalaiska kutsui tätä keskitysleiriltä karanneeksi huokaillen savonkielellä,että "Kylläpä ollaan aekoehin eletty! ".
Valitettavasti kyvykäs näyttelijätär Jean Seberg teki itsemurhan elokuussa 1979.
Hänet löydettiin kuolleena Pariisissa autonsa takapenkiltä.
Autosta löytyi itsemurhaviesti.."Antakaa anteeksi.En jaksa enää elää hermojeni kanssa."
Jean haudattiin Pariisin Cimeterie du Montparnassen hautausmaalle.
Sebergin mies Gary löydettiin vuosi myöhemmin kuolleena luodinreikä ohimossaan.
Jean-Paul Belmondo Godardin filmissä näytteli Pariisin kaduilla jenkkiautolla pakenevaa valmista itsemurhakandidaattia,antaessaan filmin lopussa poliisien ampua vapaasti itseään selkään pakoyrityksessä.
Jean Sebergiä mm. Mia Farrow lyhyttukkaisena ehkä tahattomasti plagioi Rosemary's Baby-filmissä.
V.1983 Breathless-filmistä tehtiin uusinta,jonka Belmondona näytteli Richard Gere .
Pariisin sijasta hengästymistä filmattiin Amerikan puolella jossain Pittsburgin kaltaisessa kaupungissa.
 |
| Breathless 1959 Ohjaaja Jean- Luc Godard |
Jussi piti enemmän jenkkiranskalaisista action-filmeistä.
50-60-luvun kuuluisat dekkarilehdet,kuten Jerry Cotton olivat lähtöisin Saksasta eikä Amerikasta.
Jerry Cottonin loi Defried Kaufmanna ja sarjan loi Cottonin kaverin Phil Deckerin keralla Heinz Werner Höber.
Pikkupoikien sen ajan sutkauksia olikin silloin .."Onks Jerry koton?
Samoin Pecos Bill- länkkärisarjikset olivat piirrettyjä italialaisia spagettilänkkäreitä paljon ennen Sergio Leonen filmattuja spagettiwesternejä kivikasvoinen Clint Eastwood pääosassa.
 |
| Jerry Cotton 1971 |
Filmi kyllä oli osaksi filmattu Belgiassa.
Tati näytteli busterkeatonimaisella ilmeettömyydellään Monsieur Helotina osuvasti koikkalointiaan autosumassa.
Jussin toisen suosikkikoomikkotyyppin Fernandelin Isä Camillo-filmit (Don Camillo) tulivat kakkosena perässä.
Fernandel hänestä muistutti takaapäin omaa isä Anttiaan mustassa papinkaftaanissaan polkupyörän päällä ja pyykkipojat upslaakeissa.
Isä Antti kyllä oli paljon komeampi kasvoistaan kuin hevosnaamainen Fernandel.
Monet mökin mummot luulivatkin pastoria italiaanoksi.
Jussi oli maalannut Codard- ja Tati-aiheisen kuvankin,missä Codard-autokirjaamon pihalla Monsieur Hulot katselee parin pariisilaismiehen viittoilua Panhard-pulla-auton vierellä.Kuvassa vanhan 10-lukuisen kilpa-auton takana näkyy myös pussaileva pari.
 |
| Trafic-juliste |
 |
| Garage Godard. Juhart 2001. Monsieur Hulot oikealla Renault Prairie-hinuriauton vieressä. Godard-nimi oli taiteilijalla tullut alitajuisesti verstaan nimeksi. |
 |
| Fenandel,Fernand Joseph Desire Contandin 1903-71 |
 |
| Isä Camillon pieni maailma -filmijuliste |
Eräs mieleenpainuvimpia filmejä oli La Grande Illusion,missä nuori Jean Cabin ja Pierre Fresnay näyttelivät vangittuja I maailmansodan sotavankiupseereja. Saksalaissyntyinen Erich von Stroheim näytteli saksalaisena aristokraatina vankilan komendanttia.
Filmin ohjaajana oli kuuluisa Jean Renoir.
Von Stroheim myöhemmin päätyi Hollywoodin ja ohjasi Erämaan Kettu-filmin,mikä kuvasi panssarikenraali Rommelia,jota näytteli nuori James Mason.Von Stroheimia arvosteltiin liian pikkutarkaksi,koska hän vaati Rommelin kaulalle roikkumaan aidon saksalaisen Leica-kiikarin.Hän oli arvostelijoilleen lausunut,ettei haluaisi negatiivistä palautetta katsojilta siitä,ettei Rommelilla ollut aitoja saksalaisia luuppeja kaulallaan,vaan amerikkalaiset Bausch & Lombin valmisteet.
Suomen marsalkka Mannerheimilla taisi poseerata myös virallisessa ylipäällikkökuvassaan Leica-kiikarit turkkinsa kaulalla.
James Mason puolestaan näytteli mahtavasti konnaa vuoden Hitchcockin vuoden1959 filmissä North by Northwest,minkä pääosissa oli Gary Grant Thornhillinä ja Eva Marie Saint gangsterin (Mason) palkkaamana vakoilijattarena.
Jussi autohulluna äkkäsi kuvassa New Yorkin kadulta Plymouth-merkkisen Yellow Cabin perässä pitkään ajavan 1957-mallisen Skoda 440 Spartakin.
Jussilla oli tarkat vaikkakin astigmaattiset (karsastusvikaiset) von Stroheimin silmät.
.jpg)
.jpg) |
| North by Northwest filmitrailereita |
 |
| Thornhill äitinsä kanssa Yellow Cabissä.1957-mallinen Skoda Spartak taustalla |
Ranskalaisessa uuden aallon kuvassa poikaa opetettiin pakolla bluffaamaan ja jymäyttämään aikuisia kotona sekä koulussa..ainakin mielikuvituksessa.
12-vuotiasta Antoin Doinelia opettaja piinasi ja kotona isä,pojan karatessa koulusta ja varastamalla isän kirjoituskoneen.Lopulta Antoinen isä luovutti pojan poliisille,Antoinen karatessa laitokselta,päätymällä Atlantin valtameren rannalle..
Ranskalainen sanonta Les Quatre Cent Coupes merkitsee helvetin eli mekkalan nostamista.
Jotenkin pappilan Jussi assosioi itseänsä Antoineen,ainakin mielikuvituksessaan.
Hän oli jo vuoteen 1959 mennessä 12 täytettyään kerinnyt tekemään melkein saman määrän kepposia kotona ja koulussa,vaikkei ollut vielä taskurahan puutteessa äkännyt pihistää isän Hermes-matkakirjoituskonetta kanikonttoriin pantattavaksi.
Helvetin hän oli kylläkin kokenut tukanrajassaan ja takalistossaan,mitä hän nimitti Helvetiaksi (Sveitsi).josta pappilan tuttavaperheen päämies kaupunginarkkitehti.Paul Bernoulli oli kotoisin...Paul oli harmiton taivaanrannan maalari,mutta hänen Irja-rouvansa osasi aina moittia Jussin moukkamaista käytöstä.
 |
| The 400 Blows englanniksi |
Suomalainen katsojakunta jonotti vakaasti uusien Bond-kuvien lippuluukuilla englanninkielen taidottomuudesta huolimatta.
Suomalaisessa filmiteollisuudessa syntyi uusia tähtia ja kansankoomikkoja,kuten Spede Pasanen.
Suomessa hänen kuvilleen naurettiin,mutta kielenkäännösvaikeuksien takia ei voitu markkinoida ulkomaille,vaikka kotimaassa häntä pidettiin jo kansainvälisen tason koomikkona.
Pasasen tekemä ja Montreauxiin tarjottu Lumilinna-lyhytfilmi suli kylmästä Pohjolan pirttihuumorista eurooppalaisten kriitikoiden kintuille.
70-luvulla englantilainen uloskarsastava Marty Feldman,pulska sekä puolirivo Benny Hill sekä Monty Python-klipsit veivät pokaalit Brittein saarille komedioissa.
60-luvun lopun Mennään bussilla-sarja nauratti enemmän kuin maaseutuonnikan virnu rahastajapoika.
 |
| Marty Feldman |
Quinn näytteli kiertävää kahlekuningasta Zampanoa ja Masina Gelsominaa,jonka Rosa-sisko oli kuollut Zampanon kiertueella.
Gelsominan äiti maksoi 10.000 liiraa Zampanolle,jotta kahlemies ottaisi vähä-älyisen tyttärensä matkaan moottoripyöräkuorma-autoonsa .Matkalla he tapaavat trapetsitaiteilija Matton,jonka Zampona iskee nyrkillään kuoliaaks.Ennen kuolemistaan Matto näyttää rannekelloaan Zamponalle sanomalla,ettei tiuku käy ja kaatuu maahan...
1960-luvun lopussa Jussin kavereilla ja elokuvateatteri Bio-Jännän omistajaperheen Jännärin pojilla oli beessinvärinen Alfa Romeo 1750 Giulia Berlina.
Jussi risti auton Giuliettan Masiinaksi.
 |
| Tie |
 |
| Giuletta Masina |
jatkuu...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti