 |
| Kappalainen v.1942 kenttätykistön vänrikkinä ennen sotilaspastorin laattoja. Juhart 2012 |
Rovasti oli aina ollut erittäin muotitietoinen ja tarkka asuistaan.
Ainoastaan kesämökillä häntä vieras ei olisi tunnistanut hengenmieheksi sveitsiläisissä lederhoseissa,kauhtuneessa kipparinlakissa ja 30-lukuisessa virttyneessä maalin ja kalanperkausten tahrimassa tupakkatakissa.
Vapaa-aikana hän muistutti enemmän Ryysyrannan Jooseppia.
Virka-asuaan kaftaania hän kantoi aina rypyttömänä ja puhtaana toisin kuin seurakunnissa palvelevat risupartaiset radikaalipapit, jotka muistuttivat enemmän Valamo-luostarin kaalimaalla kuokkivia munkkeja.
Kaftaani palveli pappia pastorista rovastiin,joskin ennen eläkevuosiaan hieman mahan päältä kireämpänä.
Ruustinna olikin joskus maininnut savonkielellä,että "se rovastin mahapa se killottaa kuin kinkerjlampaalla".
Pappilan makuuhuoneen vaatekomero muistutti järjestyksessään ja siisteydessään sotilaan kaapin ja miestenpukimon synteesiä,missä tärkätyt paidat vaatehengareissa säihkyivät valopulverin puhtaina irtotakkien ja suorahousujen perässä Tärkätyt papinliperit,palloiksi pyöritetyt sukat ja viikatut nenäliinat oltiin laitettu militaristiseen järjestykseen komeron hyllyille. Vaatekomeron lattialla suorassa rivissä seisoivat boksatut patenttinahkakengät virkakengistä kävelykenkiin.Kas-Kas-plankkipurkki ja harja istuivat siististi komeron oven pussissa
Yhden ylikäytetyn ja kannoista linttaanastutun papin lakerikenkäparin ruustinna oli pistänyt vuoden 1963 joulunalusviikolla HOP:in pankin kulman Pelastusarmeijan koriin.Siitä kyllä nousi suuri haloo kotona,ruustinnan sanoessa etteivät patinat edes kelvanneet Hotokan juoppojen suutarien korjattavaksi ja että pikisuutarien sanojen mukaan kengät oltiin valmistettu jo ennen kapinavuosia.Papin kenkien kärjet nauroivat kuulema yhtä pahasti kuin "Kuopijon puuhevoset" siitä,että rovasti oli aina puheittensa ja saarnojensa aikana noussut päkiöilleen ikäänkuin pontta saadaksen.Tällä tavoin varpaillaan kuulema muutkin pienet suurmiehet,kuten Hitler ja Mussolini esiintyivät kuin ballerinat palopuheita pitäessään. Puheitaan kappalainen ei kylläkään Aatun tavoin harjoitellut vessanpeilin edessä.
Pappilan pääeteisen vaatenaulakossa seisoi samanlainen militaristinen järjestys puuhengareiden harmaissa ja mustissa poplareissa,talvimantteleissa ja ulstereissa.Naulakon hattuhyllyllä seisoi ryhdissä rivi mustia ja harmaita eedeneitä,fedoroita sekä homburheja.
Ruustinna oli "kasvantaviäräleekaasena" savolaisena laukaissut,että "vain rumat ne vuatteilla korreilee" verhotessaan omat runsaat muotonsa säyseisiin jakkupukuihin ja polvenpeittäviin hameisiin.Hän piti jaloissaan lievästi ulospäin linttaanastuttuja läskäreitä arkipäivinä tai mustia matalakorkosia kävelykenkiä virkatilaisuuksiin.Ainoana koruna mustassa puhäkoltussa hän piti kultaista Kalevala-brossia.
Vaatimattomuus kun kuulema kaunistaa.
 |
| Ruustinna rekolissa Juhart 2002 |
Pukeutumisessaan rovasti ja ruustinna erosivat toisistaan kuin koppelopari,rovasti koreana luonnon kruununa ja ruustinna värittömänä kuin maastoon sopivana.
Samoin myös luonteeltaan he erosivat täysin.
Antti ja Kaisa olivat kasvaneet yhdessä Iisalmen Sandelsinkadulla naapureina,Antti ruumisarkkupuusepän poikana ja Kaisa varakkaan tilallisen ja kauppiaan tyttärenä.
Kaisa oli lupsakka huulenheittäjä ja samalla tiukka komentaja eli sellainen savolainen piällysjnaenen.
Antti oli perheen painekattila,joka otti sisäänsä kaikki seurakunnan huolet.Pappilan pesueen riehaannuttua talvikylmillä sisätiloissa,hän ärjäisi Kaisalle siitä,miten oikeen ollaan lapsia kasvatettu ja kuritettu,kun jälkikasvu käyttäytyy kuin seinästä repäistyinä.
Sellaisesta epäluottamuslauseesta ja militaristisesta ärjähdyksestä perhekomppanian lottavääpelikin keittiölottana kulki varpaillaan melkein viikon,koska perheen päämiehen saarnantekoaiheet ja sinipilvissä leijuvat ajatukset olivat pudonneet alas harmaalle arkirealismin korkkimatolle.
Antti antoikin Kaisan hoitaa pesuen kurituksen sekä kasvatuksen,koska papin ammatissa hän omalta osaltaan sielunpaimenena joutui holhoamaan aitauksessa suurta seurakunnan karitsalaumaa,julistamaan kateedereilla ja saarnastuoleissa Raamatun Sanaa ja seisomaan tuulisilla haudoilla siunaamasssa pilvien taakse tuntemattomaan hiippakuntaan muuttaneita sekä pitämään vetoisten kyläkoulujen voimistelusaleissa rippikoulua ja kinkereitä.
Papin arki alkoi aina lauantaina päättymällä sunnuntai-iltaan,jolloin häntä odotti kuuma,sauna,missä hän omien sanojensa mukaan sai kuurata pois nahastaan sen haudoilta saamansa alituisesti tarttuvan kalmanhajun.
Saunanlauteilla papin mahaa kurni kymmenet paulakavikupilliset,piparkakut ja leivokset häistä,hautajaisista ja kasteitilaisuuksista,vaikkei hän ollut omasta mielestään mikään leipäpappi,vaan aito körttikodista lähtenyt kansanpappi,joka kuuluisan körttisaarnames Aku Rätyn vaatimattoman sarkapukuisen ja konttiselkäisen olemuksen sijasta pukeutui keikarimaisesti jo 30-luvulla kuin Stockmannin miestenasuvitriinin muotinukke.
Uskonnolliset aatteet hänellä Akun kanssa kyllä olivat samanlaisia herättäjäjuhlilla käynneillä ja Siionin virsien pakkopausseilla värssyjen välissä.
 |
| Aku Räty Juhart 2012 |
Vielä 50-luvulla pappilan pesue sai kuulla isän päästelevän kantensa alta paineita äidille kyökin puolella kovemmin kuin äidin uusi ALU-painekattila tai kuten silloinen pastorska ja kappalaiska ilmaisi "kirkastuvan".Äidin omat kirkastumiset olivat lapsille jokapäiväistä pullaa,jolloin enimmäkseen pappilan Jussi joutui hakemaan pihan riippakoivusta sen Koivulan herran. Siskot saivat puolestaan lettisaparosta vetoa,tukistusta sekä luunappeja fyysisenä kuristuksena.
Ne isän kirkastumiset leimahtivat pelottavammin kuin se kyökin seinälle asennetun tohtori Junkersin "kylmänvedenkuumennusaparaatin" kosankaasuliekki isän jyristessä ukkosen lailla taivaankannen ankarana tuomarina,jonka valkokalvosisen käden etusormi heristeli uhkaavasti äidin nenän alla.
Silloin yleensä riideltiin talousrahoista.
Kovan ovenläiskimisen jälkeen pappilaan laskeutui välirauha äidin pitäessä viikon mykkäkoulua ja isän maatessa yönsä olohuoneen sohvalla.
Erään kerran 50-luvun puolivälissä isäpastori oli pistänyt melkein koko papinpalkkansa turkulaisen kraatarin tekemään mittapukuun,pastorskan joutuessa ostamaan kuukauden einekset Kallion lihakaupasta tiliin.
Riita aina puhkesi isän pukeutumisesta,äidin ilkuttua,että miten sitä papin pitää pukeutua kukkomaisen koreana virantoimituksissa kuin Tivoli Sariolan sirkustirehtöörin,kun lapset joutuvat töppäämään keitetyn perunan lohkoja muikunsuolaveteen läskisoosin sijasta ja jyrsimään Ylhäisten näkkileipää ilman meijerinvoita.
Kerran 60-luvulla rovastin vaatekomeron alkaessa pursua yli ,ruustinna oli kysäissyt,jos niitä vanhempia käyttämättömiä vaatteita voisi lahjoittaa vaikka Pelastusarmeijalle.
Isärovasti oli vastannut valkkaavansa itse sitten joulunalusviikolla,kun hän tavallisesti menee keräämään partiopoikien kanssa puliukkoja toripuiston soittolavan kyljestä seurakuntatalon saunaan pestäväksi vanhan vuoden lioista. Saunassa rovasti pesi puliukkojen selät sekä haarukat ajamalla tai trimmaamalla nikotiinin kellastamat parrat sekä leikkaamalla homeiset varpaankynnet.Saunoituksen perästä nämä saivat puhtaat vaatekerrat ja mahan täyteen papusoppaa sekä muutaman markan kouraan leipään eli Vilhonkadun Alkosta ostettavaan Vinetto- ja Sorbuspulloon.
Kaupunkilaiset kyllä ihmettelivät myöhemmin,miten viinakaupan jonossa seisoi liekille haiskahtavia ja rovastin näköisiä asiakkaita pyhäpompissa ja kirkkoeedenit korvilla.
Ruustinna taas ei pitänyt juovikkaista Kalle-isävainaansa tuurijuoppoilun takia.
Hän kerran oli tyrkännyt kirkkoherra Savolaisenkin pää edellä alas pappilan portaista ,kun Aulis oli piruillessaan tullut soittamaan ovikelloa pultsarin vaatteissa.
Kunnallisten luottamustehtävien,Punaisen Ristin puheenjohtajuuden sekä monien liittojen jäsenyyksien takia rovastille pukeutumisen lisäksi ulkonäkö oli tärkeätä.
Hän kävi Rummunlyöjänkadun Heiskasen parturissa melkein joka viikko 50- ja 60-luvulla.
Jussi-poikakin yleensä pääsi isänsä mukana singleerauttamaan niskakarvojansa rajalla.
Isä leikkautti samoin kiharansa niskasta singleeratun rajan kanssa,jättämällä päälaineet pitemmiksi kaljun alun peittämiseksi.
Papin astuessa hoviparturinsa salonkiin parturitytöt piiloittivat lehtipöydältä kaikki Jallut ja
Kallet Heiskasen rouvan tarjotessa tälle viimeisen Seuran tai Apulehden,vaikka sielunpaimen olisi mieluummin lukaissut Suomen kuvalehteä.
Isä savolaisen viekkaana kerran oli kysäissyt Heiskasen rouvalta,että miten se parturinhomma pitäisi leivässä,jos kaikki miehet olisivat kaljuja.
Heiskasen rouva oli vastannut,että harva mies sentään kaljuuntuu ohimoilta.
Jussi viereisessä parturintuolissa lakana kaulassaan oli melkein pakon usuttamana ollut valmis laukomaan,että kaikki parturit ovat huoria,muttei kaikki huorat ole partureita.Asemakadun Pullin kolme kertaa eronnut parturitäti ja kaupungin kähertäjäliiton osaston puheenjohtajatar kun melkein joka viikonloppu kyhnii kuulema Hotelli Salon kabinetissa uuden varakkaan miesasiakkaansa kainalossa.
Näin korttelin pojat olivat kertoneet.
Jussi sai vain vängällä pidettyä suunsa kiinni.
70-luvulla mieskuontalomuodissa kutrit olivat pidentymässä harvojen mieskorvien nipukoiden enää näkyessä ikään kuin typistettyinä.
Seurakuntatalon talonmies ja meripartiolaisten partiojohtaja Jorkkukin oli kasvattanut punaisen korvia peittävän kuontalon sekä leukaansa ferrexin värisen pukinparran. Jorkku halusi näyttää oikealta kipparilta kuin Amiraali-kaljapullon etiketin amiraali Togo.
Seurakunnan mustatukkainen ja Koivistossa syntynyt nuoriso-ohjaaja Veikkokin oli kasvattanut mustat ohjaustankoviikset ylähuuleensa.
Veikko polki viikset vipattaen runko-Tunturipyörällä virassaan,vaikka hänellä oli harmaansininen Commer Cob-piilofarmari..
Rovastinkin parturikäynnit alkoivat vähentymään sukiessaan vessanpeilin edessä ohenevia ja harmaantuneita sekä pitemmäksi kasvaneita laineitaan ohimoilta ja päälaelta niskaan päin takatukaksi.Hän oli jo vessan loistelampun alla peilissä havainnut päälakensa sisäkumin paistavan.
Ruustinna kerran palatessaan kampaamosta uusi permanentti päässään oli käynyt näyttämässä olohuoneen sohvalla Bonanzaa katselevalle rovastille kampaustaan kysäisemällä:
--Eekös se Salome-kampaamo ossoo tehä oekeen mukkinmenevän permanentin?
Rovasti vastasi haukotellen:
--Noh...minnoon kyllä nähänä yhen Salomen ratsastavan hevosella nakuna yhessä elokuvassa ja sen naesenkuvan kiharat kyllä olj enemmin mättäänä huarukoissa!
--Sen kiharat kun ajjaa palajaaksi,niin ne sua mahtumaan desilitran emaljmukkiin.
Ruustinna oli laukonut takaisin silmääkään räpäyttämättä:
--Noh..millä iliveellä sinnäen sitten annat noetten niskakarvojes ankanpyrstön kasvoo noenj pitkiks?
--Pijan alat näättää lentoon lähtevältä telekältä!
Pappilan Jussi oli kuullut ulos mennessään vanhempiensa irvailua kuiskaamalla keittiössä tiskihukissa olevalle pikkusiskolleen:
--Isä ihan varman on kattonu kinos sen uuren hippioopperan Jeesus supertähti ja sen Hair-musikaalin.
Äiti oli kurkistanut eteiseen,nähdessään vain poikansa farkunlahkeen häviävän ovenraossa tiikkioven paukahtaessa abloylukkoon.
Alasmenevästä hissitä kuului hoilotusta:
--When the moon is in the seventh house....
Torikadulta lyseon rapatuista seinistä vielä kaikui Harekrishnaa,kun ruustinna tokaisi rovastille:
--Kasvatappas vielä poskilles oekeen pulisongit kun niin pojallas!
--Näätät sitten ihan aijolta Jonesin Tommilta!
--Kertovatten,ett sillä olisj pulisongit ihan pilissään!
--Pitkällä tukalla suat varoa sillä mopedilla ajjaessas,etteevät Absalomin kutrisj takerru kesämökin rannan punkkisiin lepänoksiin.
 |
| 16-vuotias pappilan Jussi v.1963 Juhart 2012 |
.
