A Scarlet hood ornament Juhart 2003 |
----------------------------------------------------
Ja mitä avioliitto olisi ilman seksiä?
50-lukuisissa tutkimuksissa neljä viidestä naisesta kertoi saaneensa paljon tai keskinkertaisesti tyydytystä seksistä.
Korkeimman tyydytyksen saaneita tai niitä ,jotka kertoivat saaneensa olivat naiset,joidenka miehet kuuluivat ylempiin ammattikerroksiin.
Suulliset tunnustukset kertoivat toista.
Eräs lääkäri,joka oli haastatellut satoja avioituneita naisia kertoi,että puolet näistä eivät olleet koskaan kokeneet fyysistä tyydytystä,minkä olisi pitänyt olla sitä todellista ja rikasta nautintoa,mitä aviomiehet olivat kertoneet saaneensa.
Jotkut naiset ilmaisivat tyytymättömyyttään siitä,että seksiakti kesti vain kaksi minuuttia...wham-bam-thank-you-mam!!
Toiset seksologiatutkijat olivat päätyneet tulokseen,että useimmat naiset pitivät sukupuoliyhteyttä osana avioelämää siitäkin huolimatta,etteivät nauttineet siitä.
Eräs kuuden lapsen äiti antoi erittäin paljaan ja riisutun kuvan rakkauselämästään:
--Jokikinen kerta minun piti vilkaista kelloa,milloin isäntä saapuisi kuppilasta kotiin.
--Kuullessani rappusissa askeleet sammutin kamarin valot teeskentelemällä nukkuvani.
--Se tulee sänkyyn vatsa täynnä kaljaa ja alkaa kohmimaan minua.
--Haluaisin vain nukkua eikä tilannetta auta,että panisin vastaan tai kieltäytyisin.
--Saat kämmensyrjästä poskille,jollet alistu.
--Siihen ei liity mitään hellyyttä eikä rakkautta.
--Makaat seljälläsi siinä laskemassa välikaton halkeamia ajattelemalla,että katto tarvitsisi lipauksen tuoretta maalia..
--Minulle se on kauhea velvollisuus eikä mitään huvia,vaan likaista ja inhoittavaa arvonalistusta.
Tämä tutkimus voisi olla suuri isku 50-lukuisen naisen imagolle onnellisesta ja molemmin puolin tyytyväisestä aviosuhteesta.
Kuitenkin aina verratessa sitä aikaa nykyaikaan,missä aviopuolisot ovat tasa-arvoisia ja missä kummatkin osapuolet nauttivat seksistä oletamme,että sen puute vanhempiemme sekä esivanhempoiemme elämässä kuolettavasti haavoitti avioelämää.
Tällainen tiivistetty olemus ei yleensä pidä vettä.
Molemman osapuolen sopiessa siitä,mitä oletettiin ja tultaisiin tekemään eli isä leivän hankkijana ja äiti kotirouvana,niin avioliittoa katsottiin lujaksi liitoksi.
50-luvulla suurimpana tehtävänä oli pitää perhesirkus rattailla sekä tien päällä siitäkin huolimatta,että siihen liittyi turhautumista ja halveksintaa.
"Love and marriage..gotta make like a horse and carriage!" lauloi Frank Sinatra,monesti avioitunut kruuneri.
1900-luvun alun perheet olivat enimmäkseen suurperheitä.
Pappilan Jussin isovanhempien perheissä Iisalmessa oli viisi lasta kummassakin,mikä laskettiin pieneksi lapsimääräksi.
Köyhemmissä perheissä 8-10 lasta oli yleisin pellavapäämäärä,vaikkakin lapsi- ja kehtokuolemat olivat yleisiä.
Pappilan pesueessa oli viisi lasta,neljä siskoa ja Jussipoika kahden siskon välissä kinkkusiivuna. Siskot olivat ne sekaleipäsiivut. Siksi Jussia kutsuttiinkin kerrosleipälapseksi.
Vuonna 1956 nelilapsista perhettä pidettiin suurperheenä.mutta vanha kansa katsoi,että perheestä tuli vasta perhe kolmen lapsen poikimisen jälkeen.
Neuvolat ja perhesuunnittelukeskukset ehkäisyneuvonnan lisääntyessä alkoivat supistaa perheiden päälukuja.
Naisille essunlenkkien löysääminen oli alkua myös pienelle löysäämiselle vapauteen.
KOTIROUVA TUOTEVAMPPINA JA KODINKONEENA
--------------------------------------------------------------------------------
Audrey Hepburn Aamiainen Tiffanyllä 1959 Juhart 2010 |
"Nainen on feminisyyden ruumillistuma velvollisesta ja hyvästä kumppanista ja kätevästä sekä hyväntuulisesta kotirouvasta."
Naisen rooli on koti- ja aviomieskeskeisenä nelinkertaista.
Naisihannetta korvaamattomana femiinisenä ja fyysisenä ihailun kohteena ei kukaan pane kyseen alle.
"Kuinka pukeutua ja viehättää miehiä" oli monen naistenkehden sarjakertomusten otsikkona 50-luvulla.
Erityistä painoa oltiin pantu mainoksissa yksilöllisiin kampauksiin lauseella "Hän haluaa sinut silkinpehmeänä".
50-luvun Fairy-tiskiainemainos korosti äidin pehmeitä ja sitruunantuoksuisia käsiä.
Vain maalla emännät pistivät lipeäpyykin ja lypsämisen karhaisemiin kouriinsa pehmennykseksi Tummeli-nännivoidetta.
Kaupungissa pyykkituvan lipeän karhaisemat kädet olivat jo historiaa Hoover-pesukoneiden ja sähkömankelien vallatessa muuripadat ja pyykkilaudat.
Siroluiset,ampiasvyötäröiset,isorintaiset ja leveälantioiset mannekiinit esiintyivät muotilehtien sivuilla kävely- ja cocktailasuissa riikinkukkomaisen koreina minkkistoolissa.
Yhdellä tasolla vaimo oli miehensä kumppani ja lastentekokone,jolle oltiin luotu elokuvataivaan liha sekä tyylikkyys.
Toisin sanoen hän halusi mieheltään rakkautta,kumppanuutta,kotia,lapsia sekä taloudellista tukea,muttei antaisi miehen olla talouden päänä.
Kotiliesi-lehden pääslogaaninksi olisi sopinut sanonta,että "keittiö on kodin sydän,missä päivästä toiseen vaimo luo miehelleen rakkauden lahjoja".
Naisen paikka on keittiössä ja kuten eräs shovinisti irvaili "nyrkin ja hellan välissä".
Kodin ylistystä kuuluteltiin maan kaikissa naislehtijulkaisuissa,joissa taloudenpito- ja ruoanlaittotekniikassa vaimolla piti olla Sammatin Elias Lönnrootin Emännyyskoulun sekä ravintolakokin diploomit essuntaskussaan.
--Jos pyykki meni kotiovesta ulos kemialliseen pesulaan,ei lapsillekaan jäänyt mahdollisuutta kotitalousoppiin!
Eräs kotirouva huokaili pyykkipäivän tärkeydestä..
Lehtien ja uuden näköradion pesupulverimainokset häpeämättömästi yhdistivät vaimon naisellisen puhdasta moraalia miehen Valo-,OMO-ja Sunlight-pulverien pesemiin vitivalkoisiin kauluspaitoihin.
Naistenlehdet tarjosivat muitakin neuvoja helpottamaan kotitöitä,oppimaan uusia keitti;reseptejä sekä tulemaan oikeaksi kutsuemännäksi.
Niksipalstoilla korostettiin järkeviä ostovaihtoehtoja sekä kulinaarisia taitoja,jotka olivat jääneet unholaan pitkän puutteen ja säännöstelyn vuosina.
Nainen oli talon tärkein henkilö erään naistenlehden mielestä.
Hänen aviomiehensä saattaa olla vahvempi ja älykkäämpi.
Hän voi olla firmansa johtaja.älykkö taikka kuuluisuus.
Vaimo voi tuntea itsensä alhaisemmaksi,mutta omalla hienolla tavallaan hän voisi lyödä koska tahansa miehensä laudalta.
Sitä kutsutaan naisen vaikutusvallaksi kotona.
Erään papin vaimo oli kerran lausunut raamatullisesti naisen osasta pappilassa:
--Minä palvelen!
Jussin kotipappilassa äitikappalaiska vahvana savolaisena "piällysjnaesena" olisi siihen lausunut: Minä komennan!
Yllätysvierailu rintamalta Juhart 2012 |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti