 |
| Siviilikappalainen |
Toukokuu 1945
----------------------
Toukokuun alkupäivistä Aseveljen kalenteri ei mainitse mitään.
Siviiliajan virantoimitusten paljoudesta johtuen pastori ei ilmanhaistajana kuvannut ilmoja eikä kelejä kuten jatkosodassa. Sodan uhka ja kuolemanläheisyys saivat ehkä pastorin arvostamaan säiden kauneutta ja poutapäiviä enemmän,koska jokainen sotapäivä saattoi olla se viimeinen päivä. Pastori ei edes mainitse siviilisaunojen makoisista löylyistä.
Ehkä virka- ja avioelämä alkoi urauta päivärutiineiksi ja Kaisakin oli raskaana.
Sunnuntai 6.
Jumalanpalvelus klo 10.
Hautaus Laukkalassa.
Jäät lähtivät Poroselältä.
(Porovesi jakoi Iisalmen maalaiskunnan ja Pielaveden kunnan Laukkalan kylän)
(Pastorin ensimmäinen säähavainto kalenteriin)
Tiistai 8.
Railin hautaus Iisalmessa klo 13.
(Kuten siskoni mainitsi pastorin vanhempi veli Arvo ja Raili-sukulaistyttö kummatkin kuolivat lentävään keuhkotautiin eli tuberkuloosiin)
 |
| Railin hautajaiset 1930-luvulla |
Helatorstai 10.
Jumalanpalvelus kirkossa.
Äitienpäivä Niemijärven koululla.
Kaste klo 18 Make Penttisellä.
(Toivottavasti Kaisa sai aitienpäiväkukkapuskan Antilta,vaikka pastori oli koko päivän virantoimituksissa)
Perjantai 11.
Rautat.kr.yhdistys klo 19 klo 19 kulj. Niskasella.
(Näin usea rautatieläisyhdistyksen kokous takaisisi jo pastorille alennuslipun Valtion rautateillä)
Sunnuntai 13.
Puhe Äitienpäiväjuhlissa kansakoululla.
Maanantai 14.
Hautajaiset Tommanmäessä.
Tiistai 15.
Käynti kirkkokonttorissa.
Palkan nosto.
Keskiviikko 16
Käki kukkui ensimmäisen kerran.
(Tapaus oli toinen vakavampi luonnonhavainto kevätväsähtäneen pastorin aisteissa merkitsemällä,että henkinen palautuminen sodasta siviiliin oli hyvin käynnissä.)
Sunnuntai 20.Helluntaipäivä.
Pyhäkoulunopettjajat jumalanpalveluksen jälkeen.
Klo 15 äitienpäivät Tommanmäen koululla.
Maanantai 21.Toinen Helluntaipäivä.
Lähetysjuhlat.
Jlanpalv. Klo 10.
Seurat. Sääskiniemen Kalle Rissasella klo 18.
Tiistai 22.
Rippikoulu alkaa klo 9.
Äitienpäivä Tommanmäessä klo 18.
(Äitienpäiviä vietettiin ilmeisesti koko toukokuun ajan)
Keskiviikko 23.
Hautaus klo 15/Iida Sohvi Ruotsalainen.
Rippikoulu.
Torstai 24.
Rippikoulu.
Klo 10 hautausmaan puhdistustalkoot ja seurat.
Ensimmäiset pääskyset Laukkalassa.
Perjantai 25. ja lauantai 26. rippikoulua.
Sunnuntai 27.
Jlanpalvelus klo 10 kirkossa.
Setri Saastamoisen hautaus.
Vihkimys kirkossa.
(Sodanjälkeiset avioliitot olivat nousemassa)
Maanantai 28. ja tiistai 29. rippikoulua.
Keskiviikko 30.
Kotiin(Iisalmeen) klo 6:n autolla.
Kotona klo 12.
Hopinskoilla.
(Laukkalasta Poroselän toiselta puolelta siis kesti 6 tuntia matkustaa linjurilla Iisalmeen.Ilmeisesti,koska bensiini oli vielä säännösteltynä ja linjurit kulkivat tervatukkoisina häkäpöntöillä,jolloin mäetkin piti peruuttaa ylös tyhjillään,matkustajien työntäessä onnikkaa mäenlaelle)
Torstai 31.
Timo (Laitinen) lähti Tuusniemelle.
(Tuusniemi on kunta Joensuun ja Kuopion valtatien puolessa välissä Pohjois-Savon koillisosassa.
Kesäkuu 1945
---------------------
Perjantai 1.
Kotona.
Hopinskoilla
Lauantai 2.
Paluu Laukkalaan.
Sunnuntai 3.
Rippisaarna.
herättäjäseurat kirkissa klo 13.
Järvenpäässä klo 16.
Maanantai 4.
Lähtö Viitasaarelle..
Yö Kuopiossa.
Aamulla satoi.
Siirto Viitasaarelle Viitasaaren seurakunnan viralliseksi apulaiseksi oli sikäli merkittävä tulevaisuudessa,jolloin kaksi muuta Lukkarista syntyi Keiteleen rannoille keikkumaan...Anna-Kaisa saman vuoden syyskuun alussa ja Juha-Heikki vuoden 1947 syyskuun lopulla.Riitta-Liisa -sisko tuli saamaan härnättäväkseen siis kaski rääkyvää räkänokkaa.
Riitta-Liisa oli muuton aikana 2-vuotias punaletti.
Viitasaari oli kunta Keski.Suomen pohjoisosassa Keiteleen rannalla,nykyään kaupunki.
Seurakunnan henkisessä elämässä ei 50-luvullakaan ollut piirteitä hengellisistä herätysliikkeistä kuten Pohjois-Savossa,vaikkakin Kristillisellä raamattuyhdistyksellä oli suuri vaikutus seurakuntalaisiin.
 |
| 1948 Papinperhe Viitasaarella. Kirjoittaja äidin sylissä |
Tiistai 5.
Lähtö Kuopiosta junalla Jyväskylään ja sieltä autolla Viitasaarelle.
Klo 18 Viitasaarella.
Torstai 7.
Ensivisiitillä Penttilän pappilassa.
Sunnuntai 10.
Saarna.
Raamattupiiri pappilassa klo 18.
Maanantai 11.
kaste keitelpohjan Pietilässä ja Hakolassa.
Sunnuntai 17.
/\eitoupveig.
(Kreik.leitourveig--liturgia.latin.leitourgia)
NKY:n kok. pappilassa klo 18.
Keskiviikko 20.
Hautaus Haapasaaressa klo 14.
Vihkimys pappilassa.
Torstai 21.
Läksin Iisalmeen perhettä hakemaan.
Perjantai 22.
Klo 8 saavuin Iisalmeen.
Lauantai 23.
Muutto Viitasaarelle Salonpäähän.
Sunnuntai 24.Joh.Kastajan päivä.
Rippik.päästö Laukkalassa.
/\eitoupveig.
Raamattupiiri pappilassa klo 18.
Maanantai 25.
NKY:njoht.k.kokous pappilassa klo 18.
Heinäkuu 1945
----------------------
Sunnuntai 1.
Laulujuhlat Äänekoskella.
Lauantai 7.
Hart.hetki tänään Kemppaalan koululla.
Krist. nuorisokokous tänään klo 19 Huopanan koululla.
Sunnuntai 8.
Saarna jlanpalveluksessa,jossa nuoria mukana.
Huopanan koululla nuorten hart.hetki klo 19.
Maanantai 9.
Täydellinen auringonpimennys Viitasaarella,jota sydänvarjossa Salonpään mäellä nokilasilla tirkisteltiin.
Harvinainen elämys.
lauantai 14.
Aattoseurat klo 18.30.
Sunnuntai 15.
SNKL:n (Suomen nuorten kristillinen yhdistys) edustaja past. Rihkanen.
Päiväjuhla klo 14 ja iltajuhla klo 15.
Maanantai 16.
Nuorten seurat ja kirkon puhdistustalkoot klo 15.
(Pastori oli tuonut talkooaatteen Laukkalasta ja Viitasaarelta muutossa Salon kauppalaan v. 1949 ja perustettuaan partiolippukunnan hän jatkoi talkooaatetta monissa muodoissa.)
Perjantai 20.
Heinätalkoot ja nuorten seurat Esalassa.
Sunnuntai 22.
Talkoonuorten juhlajumalanpalvelus Huopanan koululla.
Tiistai 24.
Pappeinkokous Vehmersalmella.
Laiva Kuopiosta klo 14.
V.1945 Kuopiosta Viitasaarelle kulki sisävesilaiva S/S Ylä-Keitele.
Keitele on Kymijoen vesistön Viitasaaren reitin suurin järvi.Keiteleen pituus on n. 85 kilometriä,pinta-ala hieman alle 500 neliökilometriä ja pinnan korkeus 99.5 metriä merenpinnan yläpuolella. Keitele on kirkasvetinen ja kalaisa järvi. järven rannalla sijaitsevat nykyään Viitasaaren ja Äänekosken kaupungit sekä Vesannon kunta.
Keitele on yhdistetty Paatelan,Kapeenkosken,Kuusan ja Kuhankosken kanavilla Leppäveteen.Leppävesi taas on yhdistetty Päijänteeseen Vaajakosken kanavalla.
Päijänne sijaitsee 41 metriä alempana kuin Keitele ja yhdistävä kanavaverkosto on reitiltään 45 kilometriä pitkä.
 |
| SS Ylä-Keitele |
Laivaliikenne oli ollut Keski-Suomessa tärkeä liikennemuoto 1920-luvulla,mutta 1930-luvulla se laantui. keiteleellä laivat Viitasaari ja Ylä.Keitele kuljettivat vuonna 1927 yli 27.000 matkustajaa,mutta vuonna 1938 enää 9.800 matkustajaa. Sota,auto- ja polttoainepula antoi laivaliikenteelle jatkoaikaa ja vuonna 1944 laivat kuljettivat Keiteleellä yli 45.000 ja vuonna 1945 lähes 50.000 matkustajaa. Luvut olivat Keiteleen laivaliikenteen ennätyksiä. Autoistumisen päästyä taas vauhtiin laivaliikenteen kannattavuus laski. Vuonna 1948 kuljetettiin enää vajaat 15.000 matkustajaa ja Viitasaaren Höyrylaiva Osakeyhtiö lopetti toimintansa.Nykyään keiteleellä on ajoittain turistiliikennettä.
Keskiviikko 25.
Pappeinkokous jatkuu.
Torstai 26.
Pappeinkokous jatkuu.
(...ja niin me papit naurettiin....)
Lauantai 28.
Rauhanyhdistyksen seurat.
Sunnuntai 29.
3. Rukousp. rauhanyhd.
Herätysseurat P-putaalla.(Pihtiputaalla)
Hautausmaajuhla.
Maanantai 30.
Herätysjuhlat P-putaalla jatk.
Elokuu 1945
------------------
Sunnuntai 5.
Vesannon retki
Nuorten seurat kauppalan koululla klo 20.
Sunnuntai 12.
/\eitoupveig (liturgia).
Iltahartaus maal.kerholaisten leirillä klo 20.30.
Maanantai 13.
Aamuhartaus klo 9.
Iltahart. klo 20.
Sunnuntai 19.
Herättäjäseurat Laukkalassa.
Päiväsaarna V-märellä.
Veisuuharj. ja hart.hetki Päivälässä Suovanlahdessa klo 19.
(Pastori oli käymässä Laukkalassa Iisalmen nurkilla)
Sunnuntai 26.
Veisuuharj. ja hart.hetki Kempanmäen koululla klo 15.
Maanantai 27.
Käräjäsaarna.
(Ilmeisesti syyskäräjien avajaisiksi pidettiin käräjäsaarna.
Käräjäsaarnan pito oli vanha vanhaa perinnettä 1600-luvulta,jolloin papisto tuomitsi erikseen palvelijoitaan,jotka istuivat kirkon edessä jalkapuussa monen tunnin pituisen saarnan aikana.)
Tiistai 28.
Ajettava Hakalaan.
2 lasta kastettavana Löytänällä.
Hartaushetki Löytänällä Lehtolassa klo 19.
Torstai 30.
Nuorten seurat pappilassa klo 19.
Syyskuu 1945
---------------------
Sunnuntai 2.
Herättäjän seurat Karttulassa.
Hartaushetki Mäntykylän Rautalassa klo 19.
Keskiviikko 5.
Nuorten seurat Eirolassa.
Torstai 6.
Synnytyslaitoksella.
(Kaisa oli laitoksella synnyttämässä toista tyttölastaan ja pastori ei mainitse kalenterissaan asiasta sanallakaan eikä jakele varvassikareja odotushuoneessa ylpeänä isänä.)
Perjantai 7.
Iltakirkko klo 19.
 |
| Viitasaaren kunnansairaala 1928 |
Näin alkoivat pastorin kalenteriviennit vähentyä.
Ilmeisesti hänellä oli virantoimituksiin tullut hankittua toinen päiväkirja ja erillinen ristimiskirja senaikaisessa "baby boomissa".
Kun selailee pastorin,kappalaisen ja myöhemmin rovastin ns. kastekirjaa,niin havaitsee miten ajan muotinimet ovat vaikuttaneet lasten nimeämiseen.
50-luvulla tyttölapsia kastettiin,Pirkoiksi,Britoiksi ja Tainoiksi iskelmälaulajattarien ja filmijulkkisten mukaan (Pirkko Mannola,Brita Koivunen ja Taina Elg).Poikalapsista tuli Taunoja,Einoja,Henryjä sekä Olaveja Tauno Palon,Eino Grönin,Henry Theelin ja Olavi Virran esikuvista.
60-luku toi uudet kastenimet kuten Katri-Helenat,Ankit,Fredit,Dannyt,Frederikit sekä Johnnyt.
Sunnuntai 16.
Kunnalliskoti.
Sunnuntai 23
Toulaudet.
Lokakuu 1945
--------------------
Perjantai 9.
Jalkapallo-ottelu klo 15.30.
(Teksti ei paljasta osallistuiko pastori pelaamaan potkupalloa vaiko katsomaan matsia.
Vasta 60-luvulla hän alkoi itse säännöllisesti pelaaamaan lentopalloa oikein joukkuekilvoissa uudessa Salo-Uskelan seurakunnan seurakuntatalon voimistelusalissa)
Sunnuntai 14.
Hartaushetki Huopanan koululla klo 19.
Marraskuu 1945.
------------------------
Sunnuntai 11.
Nuorten juhla Huopanan koululla klo 19.
Torstai 15.
Hartaushetki Vuorilahden Kolarissa klo 19.
Joulukuu 1945
---------------------
Torstai 6.
Puhe Keitelpohjan NS:ssa klo 19.(Nuorisoseura(
Tämän joulukuisen päivän jälkee pastori ei enää kirjannut virantoimituksiaa Aseveljen taskukalenteriin.Kirjan loppusivut pysyivät tyhjinä.
Kirjasen loppusivujen osoitemerkinnät olivat pastorille tärkeitä hyvinpukeutuneelle siviiliherrasmiehelle,kuten:
K.Eckelundin käsinetehdas
Kolkontaipale
820:- 5.pist.
(Pastorilla oli aina käsissään parhaat nahkasormikkaat)
Muut osoitteet:(Ilmeisesti jollain Helsingin vierailulla)
60628 Salpio
Maneesink. 4 a 27.
Kaisaniemenk. 3A klo 8
Lääket.tutkimuslaitos.
Tri Anni Seppänen klo 17.
Fredrikink. 63.
-----------------------------------------------------------------------------------------
Kurki-Suoniolla Aarnen terveiset Portaanpään opistolaisille.
Uusi Hattu- ja lakkikauppa
H:ki Aleksanterink. 50.
(Pastorilla oli aina musta virkaborsa päässään virantoimituksiin mennessään.
Siviilihuopahattuina hänellä oli pari harmaata fedoraa.Talvipäähineenä hän käytti mustaa lammaskarvahattua,jota pappilan lapset kutsuivat pässinpyllyksi.Lippalakissa hänet nähtiin vasta 80-luvulla ja kesämökin hellepäähineenä hänellä oli neljästä kantista solmittu nenäliina.)
 |
| Aseveljen kalenteri 1945 vasemmalla |
Vuoden 1945 Aseveljen kalenterin alkusivuilta löytyi myös nimipäiväluettelo,mikä palveli osviittana ristimänimille.
50 vuotta vanhasta nimipäiväkuettelosta oltiin oistettu vanhoja nimiä,joiden alkujuuret lähtevät kansanhistoriasta,latinasta,muista eurooppalaisista kielistä ja mytologiasta.
Fennofiilisyyden aikoina ulkolaisperäiset nimet katosivat hiljalleen.Poistuvat nimet katosivat poimenneiden mukana,joskin osaa oltiin otettu uudelleen käyttöön.
Kiinnostavaa lukemista luettelo oli monelle lingvistille kuten pastorille,joka osasi arameat,hebreat,antiikin- ja nykykreikat,latinat,saksat ja ruotsit.
Jumaluusopin luvuissa piti osata tulkata luomiskirjat,Johanneksen ilmestyskirjat, septuagintat,toorat ja Wurttenbergin teesit alkukieliltä.
Nimiluettelosta poistetut nimet:
Aake
Absalom
Adrian
Agapetus
Agneta
Albinius
Alfonso
Alisa
Amandus
Ambrosius
Amos
Anatolius
Ansgarius.
Barnabas
Basilius
Beda
Betty
Blenda
Cyprianus
Edmund
Eenokki
Evert
Eleasar
Erasmus
Erhard
Eufenia
Eufrosyne
Eukarius
Eulalia
Fausta
Filemon
Florentina
Frnasiska
Gallus
Gideon
Gotthard
Haakon
Hannibal
Hektor
Hesekiel
Hieronymus
Hoseas
Ignatius
Ikäheimo
Isidor
Israel
Jeremias
Job
Justina
Justus
Karoliina
Kasimir
Kasper
Kaukovalta
Klaudius
Klemens
Klemetti
Klotilda
Konkordia
Konstantinus
Kunikunda
Kustaava
Kypria
Kyrus
Lambert
Latsarus
Leander
Liinus
Lucina
Luukas
Malakias
Malkus
Metusalem
Mikeas
Nero
Nikodemus
Noa
Oihonna
Olympia
Optatus
Perpetuna
Petronella
Pius
Polykarpus
Pontian
Pontus
Primus
Priska
Prokko
Rebekka
Reili
Reita
Romulus
Rosina
Rufus
Runo
Rupert
Sabina
Sakeus
Sanfred
Sebastian
Senobia
Serafia
Sigismund
Skolastika
Stanislaus
Teobald
Teofilus
Tertillianus
Tiburtius
Timon
Timoteus
Titus
Ulrikus
Ulrikka
Ursula
Uuno
Valerian
Valerius
Veronika
Vigilius
Villehard
Wolfgang
----------------------
Poistettujen nimeien perästä kalenteri antaa lukijalle hyviä sananpartoja:
--Hyvä sana sydämen lämmittää.
--Pientä haavaa ja köyhää ei pidä ylenkatsoa.
--Hyvä omatunto on pehmeä omatunto.
--Sana miehen ja terä veitsen kunnia.
Jälkikirjoitus
------------------
 |
| 1970 Rovastin psykedeelinen kirkkokansuri Juhart 2010 |
Rovasti kaarteli Volkswagen Polollaan Kemiön saaren mäkistä ja mutkaista santatietä mökilleen.Yhdessä jyrkässä kaarteessa hän väisti Jooseppi Vainion harmaan Hetku-bussin täpärästi. Bussikuljettaja oli töötännyt torvella väärää puolella ajelevalle rovastille vilkuttamalla vielä pitkiä valoja,jolloin rovasti oli karauttanut autollaan penkan puolelta.
Rovasti oli ajanut kortin yli 60-vuotiaana ja vanhetessaan reflektit ja muut reaktiot tienkamaran vaaratilanteissa olivat hidastuneet.Useat autoilijat Kemiön tiellä tunnistivat tämän beessinharmaan Polon ja antoivat jo ajoissa tietä taivaantietä ajavalle hengenmiehelle,joka aina luotti omaan taivaalliseen kartturiinsa.
Ennen Poloa hänellä oli ollut kolme pikkuautoa:
1.Laivastonsininen Neckar Jagst 770.Saksalainen Neckarsulmissa valmistettu Fiat 600-kopio.
Rovasti uskoi saksalaiseen laatuun ja torinolaiseen ajatukseen pikkuautosta.Autolla vuonna 1969 rovasti kävi Italiassakin ns.mustapaitaisten huru-ukkojen kanssa kollaamassa vanhat Campo di Mussolinit,Roomat ja Vatikaanit.
 |
| 1965 Neckar Jagst 770 |
2.Taivaansininen 1967-mallinen kansanauto eli Volkswagen.Käydessään Italian matkallaan v.1936 Berliinin olympialaisia seuraamassa,valtakunnan kansleri Aadolf Hitler oli ensiesitellyt tohtori Ferdinand Porschen suunnitteleman KdF-auton (Kraft durch Freude...voimaa ilosta) eli myöhemmin kaikille tunnetun kansurin.
3.Tummanpunainen Volkswagen 1300 vm.1970,jonka etupenkillä istui toinen kartturi,yksisilmäinen Tiibetin apso Titu.
Rovastin kyytiläisiksi joutuneet joutuivatkin useasti hokemaan:
--Aja varovasti ajava rovasti!
Jotain yhteistä papinviralla ja kuljettajalla olikin,koska molemmissa ammateissa hän sai alamaisensa rukoilemaan,pappina Pyhää henkeä ja kuljettajana henkensä puolesta.
Kesämökkiläiseksi rovasti päätyi vuonna 1979 päästyään eläkkeelle muuttaessaan pysyvästi kaupungista Kemiön Killankyläntalviasuttavaan kesäasuntoonsa.
Hän nautti eläkevuosistaan täysin siemauksin omenapuutarhassaan ja vihannesrekolissa,kalassa ja tietysti siinä makoisessa rantasaunassaan.
Saunanverannalla kylvyn jälkeen ilmojen haistelijana hän tuntikaupalla istuskeli laskemassa sorsa- ja uikkupesueita rantakaislikossa,ukkohauen molskahduksia katiskan kyljessä.
Auringon nousuja ja- laskuja hän nautti varhaisena nousijana ja myöhään nukkumaan menijänä, haistamalla tulevan päivän ilman ja toteamalla iltaruskosta,tuleeko huomenissa poutapäivä.
Näin hän teki ilmojen ja säiden ennustajana,koska vanhana sodan käyneenä kenttäpappina pystyi ennakoimaan,että hänen aamukammastaan piikit olivat tippumassa vähitellen ja komeenus oli tulossa koska tahansa uuteen hiippakuntaan.
 |
| Ukkirovasti lomailemassa Juhart 2012 |
Kaisa oltiin pantu maan poveen vuonna 1974..
Rovasti kutsui leikillisesti pitkää avioliitoaan Kaisan kanssa 30-vuotiseksi sodaksi.
Itse rovasti olajanut kaupunkiin ostoksille ja lääkärintarkastukseen tänä kesäpäivänä ja käytyään apteekissa hän oli suunnannut takaisin maalle.
Eräänä talviaamuna hän oli liukastunut mökin jäisillä rapuilla ja murtanut lonkkaluunsa.Makuhuoneeseen raahautumalla hän oli soittanut kaupungista ambulanssin kylmenevässä makuuhuoneessa,mökin ulko-oven jäätyä auki .
Ambulanssia odotellessaan makuukamarin lattialla hän kylmissään ja puolitajussaan muisti talvisodan Suomussalmen taistelut,jolloin mittarin elohopea oli laskenut -45-asteeseen.
Silloin hän oli kevyen kenttätykkipatterin tulenjohtajavänrikkinä oli maannut lumivaippaisen katajannäreen takana kiikaroimassa vihollisen liikkeitä
Maatessaan lumessa vänrikin jaloista oli katoamsssa tunnot aivan samalla tavalla kuin nyt rovastilla kylmällä puulattialla.
Rovasti oli herännyt sairaalassa,missä leikkaava lääkäri oli havainnut syöpäpesäkkeen lonkkaluussa.Tutkimuksissa hänen todettiin kärsivän eturauhassyövästä,joka oli levinnyt myös lonkkaluuhun asti.Potentiaalista elinaikaa annettiin muutama vuosi.
 |
| 1960 Kaisan rekoli (puutarha) Juhart 2005 |
Kimoterapia jal lääkitys oli hidastanut syövän etenemistä toviksi,heikentämällä ajavan rovastin reaktio- ja huomiokykyä,eikä hengenmiehen ajotavassa ollut näkynyt suurempaa muutosta.
Rovastin Polo kulki yleensä pienellä ylinopeudella.
Mökille päästyään reissusta elävänä hän oli jäänyt makaamaan vuoteensa päiväpeiton päälle,minkä yläpuolella ylipäällikkö katseli lasin takaa valkoisessa turkissa lumisessa maisemassa kiikari kaulassaan.Kärsivä Kristus alpakkaisella ristillä piti kunniapaikkaa marskin vasemmalla puolella ja Rukajärven taisteluiden puinen ja petsattu muistoplakaatti oikealla puolella.
Kristus kirjoitusten mukaan oli kuollut ristillä kahden pahantekijän välissä ja ,joista toinen oli nimeltään Barabbas.
Rovastin memorabiliaseinä oli pysynyt samnlaisessa järjestyksessä,kuin kaupunkiasunnossa ja koristeltu samanhenkisesti.
50-luvulla pastorina hän oli maannut pappilan työhuoneen sohvalla saman sotamuistoseinän vieressä päivänokosilla pahkainen tuhkakuppi tärkätyn papinpaidan päällä ja pajuholkkiin työnnetty pikkuboston huulessa.
Lukemattomissa päiväunissa hän oli palannut Kannaksen ja lapin joukkosidontapaikoille.
Samalla sohvalla hän makasi vuosina 1954-56 Harjavallan pikkupappilan työhuoneessaan uneksimassa Kivennavan pommituksista kesällä 1944.Kokemäenjoki ja pappilan naapurin teurastamo ja toisen rajanaapurin Harjavallan kirkon hautausmaan ruumishuone toivat pastorin sieraimiin liejun ja raadon hajut kuin haavoituneiden etulinjamiesten likaiset vaatteet ja kaatuneiden ruumiit Jsp:llä.
Pastorintutkinnon hän suoritti Turussa vuonna 1955 ja vuonna 1956 papinperhe palasi evakosta Harjavallan rikkinummilta takaisin Salon kauppalaan.
Maatessaan mökin kamarin vuoteella rovasti kuuli nokosillaan iivanasotilaiden uraa--uraa huudot,venäläisten hyökätessä aukiolla suomalaisten Maxim-konekiväärien suolattavaksi.
Venäläiset aina rynnivät leveässä muodossa,kun taas suomalainen korpisoturi oli piiloutunut metsän suojaan.
Berliinin valtauksen aikana sodan lopussa iivanoiden uraa-huudot olivat muuttuneet uuri--uuriksi,jolloin venäläissotilaat pysäyttelivät saksalaisia siviilejä riisumalla nämä rannekelloistaan (Uhr)
Kuuluisassa valokuvassa,jonka eräs venäläinen taistelukuvaaja oli näpännyt berliiniläisen talon katolla,sotavoimien tiedotustoimisto oli retusoinut yhden punalippua nostavan sotilaan ranteesta kolme rannekelloa.Näin valokuvaaja oli tunnustanut eräässä haastattelussa.
 |
| 1984 Rovasti ilmanhaistajana ja sääprofeettana |
Sota-ajan jälkeen puhuttiin paljon ns. ryssänvihasta.
papisto ei koskaan avoimesti puhunut asiasta,koska kirkollinen ja papillinen etiikka ei sallinur moista.Pastorikin monasti kutsui entisiä vihollisia rysvenäläisiksi.
Papinpoika ja tämän jutun kirjoittaja muistaa tapauksen olympiakesän 1952 junareissulta Salosta Karjaan kautta Helsinkiin isänsä kanssa.
karjaan asemalla vaihdettiin venäläinen veturi matkustajavaunujen eteen ja vaunujen ikkunay suljettiin luukuilla.Oltiin menossa Neuvostoliitolle vuokratun Porkkalan alueen läpi.
Papinpoika näki isän jäänharmaiden silmien vetistyvän nähtyään venäläisen vintovkaselkäisen sotilaan astuvan vaunuosaston ovelle.
Vihreäunivormuinen ja vinosilmäinen kirgiisisotilas haisi mahorkalle ja hymyili matkustajille nikotiinin kellastamilla hampailla.
Papinpoika toivoi,että sotilaan piippalakin yläpuolisesta lasilaatikosta olisi tippunut kirves tämän päähän.
Isä katseli silmät erikoisessa kiillossa vaunun katossa hehkuvaa sokerikupin muotoista valokuuppaa,voimatta edes vilkaista vihassaan kivääriä rennosti roikottavaa neuvostosoturia.
Papinpoika kuuli luukkujen kiinnittämisen aikana aseman ämyristä että...snälltåget från Helsingfors ankommer till spår nummer två...
Helsingistä saapuva junavaunuletka jätti kakkoslaiturin katveeseen,missä venäläissotilaat olivat valmiina irroittamaan Turkuun menevän laivapikajunan luukut vaunujen ikkunoista .
Aseman ämyrissä alkoi soittamaan bakeliittilevy...jag har bott vid en landsväg i hundrade år..och sett människor komma och gå...
 |
| karjaan asema 50-luvulla |
Rovastin viimeiset elinvuodet kuluivat kesämökillä.
Useasti hän kävi turistina Italiassa,Espanjassa ja Pohjois-Afrikassa kasvattamassa laajaa fotoalbumikokoelmaansa.
Monet hänen rintamapappikaverinsa olivat joko kuolleet tai ylenneet asessoreiksi ja piispoiksi tai muiksi tuomiokapitulin ylipapeiksi.Hiljalleen nämäkin siirtyivät taivaallisiin hiippakuntiin.
Rovasti makasi Salon aluesairaalan sisätautiosaston kakispetisessä huoneessa.
Sinä vuotena 1987 hän oli saanut useita verensiirtoja,valkoisten verisolujen syödessä punaisia.Tämä oli vastakkainen ilmiö kapina-ajoista,mitkä hän oli kokenut pikkupoikana Iisalmessa.
Huonekaverikseen hän oli saanut vanhan kirkkokuorolaiisen ja seurakuntalaistutun vakuutustarkastaja Vaaran,jota kutsuttiin leikillisesti vakuutusvaaraksi peräänantamattomasta myyntityylistään.
Rovasti kuunteli kärsivällisesti vaaran selostuksia Y-vakuutuksen piiritarkastajana ja iltaan mennessä tarkastaja oli yrittänyt myydä hänelle henkivakuutusta.
Hoitaja oli tuonut iltaruoan mukana vahvat kipulääkkeet,joita rovasti ei halunnut ottaa päivisin lastensa ja tuttujensa vieraillessa,koska lääkitys pani puheen kankeaksi ja mielen tylsäksi.
Tänä iltana hän otti lääkkeet nurkumatta vakuutusvaaran loputtomassa puhemyllyssä.
 |
| Sotilaspastorin Arvi-veli Iisalmen aseman junanlähettäjänä Antton-veturin vieressä Juhart 2010 |
Rovasti heräsi Iisalmen rautatieasemalla.
Oli tulipalopakkanen ja rautatieaseman edessä nytkytti musta suflettikattoinen ja kuttaperkkaikkunainen viiksifoordifeetoni.Viiksifoordin lumiporoisesta Kuopion läänin rekisterikilvestä hän erotti vuosiluvun 36.
Auton konepellin päälle oli levitettynä harmaa siniraitainen viltti.
Auton vieressä leukapussista kauranjyviä puresklevalla tammalla oli selässään samanlainen huopa.Elukan selkää taputteli pieksujalkainen ja koivistoläispäinen isäntä,joka rauhoitteli sitä.
Hevonen nosteli turpaansa useasti ikäänkuin nyökkäämällä,ettei vieressä sytkyttävä musta ja käryttävä masiina pelota eläimen sielua.
Tämä ymmärsi isännän puheen.
 |
| Viitasaaren kunnallinen vesijohto Juhart 2012 |
Auton vierellä hääräili tukevahko talvipomppaan pukeutunut ja karvalakkipäinen neitonen,jonka kauluksen ympärille oli kiedottu punavalkoraidallinen villakaulaliina.
Isäntä uteliaana savolaisena kysäisi neidiltä:
Mistöö kaakoo työ uotta,kunnen uo nähänynnä moesta viiksvoortija naesjimmeisen suhhaavan?
Neitonen kullanväristä polkkatukkaansa karvalakin alle rukkasella työntäessään vastasi topakkana:
No.. minnuon Kaappisen Kaesa Iisalamen mualaiskunnan Mulanniemestä.
Issäenj on kaapijasj Kalle Kaappinen.
Eikä tämä viiksivoert uo mikkää ooto näky Iisalamen kavuilla.
Työ taejatte olla muualta kotoesinj?
Isäntä hevosen vilttiä oikoessaan vastasi:
No minnoenj Pöksyläesenj Tuavetti Nilisijästä.
Uon vuottamsassa poekaenj Piökaapunnista..se lukkee siellä lakija..että tuomarj siitä tulloo kahen vuojen piästä.
Isäntä istuutui reenreunalle sytyttämään äkkiväärää piippuaan ja tokaisi kysymään:
Kuenkasj noenj nuorj tyttö onm piassyt aaton rattija viäntelemmään?
Eekös se viiksivoorti oo vikurj,kun pittää ihan viiksitä ohjaella?
Neiti napitellessaan kuttaperkkaikkunaa kiinni vastasi:
No issäenj minulle opetti ne viiksijen sallaesuuvet mualla,missä pikkutiet ovat vappaena liikenteestä.Iijensalamen vallesmanj se kirjoeeti minulle ajoluvan iliman suurempoo ajonäätettä,kun ajoen ite kamarille.
Kyllä ne muutkin naeset ajjaa aatolla Iisalaman kavuilla kuten kaapunninjohtajan tytärj lokomopiilijä ja apteekkarinj tytärj kraislejkuppeetta.
Eekös siinä ole näättövä naesjajureista:
Neitonen kiipesi vastattuaan autoon kuljettajan puoleiselle nahkapenkille vääntämään ohjauspyöräputkesta töttöttävästä metalliviiksestä kaasua pienemmälle ja toisesta sääti sytytystä aikaisemmalle,moottorin melkein tukehduttua ennakosta viltin alla.
Isäntä ryhtyi päivittelemään reen reunalla pyyhkiessään lumenporoa rukkasen syrjällä olkapaäältään:
Kylläpä ollaan aekoehinj eletty kun akkavalta jo hallihtee ajurinvirkoja!
Taetaa vossikka-ajureilla loppuva rieskanj purenta,jos naesimmeeset alakoo veevaella voortinkammesta pirssejä kääntiinj tolopilla.
Neitonen vastasi isännälle pieni hymyntapainen suupielissään:
Ettekös te isäntä tiijä,että uuemmissa vaanuessa on jo oekeet sähköstartit,että vaenj napinpaenalluksesta aato lähtöö kääntiin!?
Isäntä jatkoi päivittelyään:
No...elähän ihimeessä---että ihan sähvöllä tartataan aatomopiilejä?
Veetäänkö Iisalamen kaapunnin kavunvarren tolopista lankoja jo aatoehinkin,että pirssit lähtöö kääntiin?
Taetoo näättää siltä kun pirssijen peräkirstujenj piällä kiiltöö valakoeset posliinikukot kuten toloppien piässä,mitä poejankollit käävät kivittämässä!
Mahtoo aatonomistajille iskevä oeken mätkähyslasku Iisalamen sähkölaetokselta?
Nousoo siinä aatovakkuutuksetkin moestenj lankatarttijen kanssa!
Neitonen vastasi tähän:
Ee niitä lankoja tarvihe vettöö kilometrikaapalla aatojen perässä,kun aatojen konepeittojen alla on sellaeset akkumulaattorit ,jotka antoo virtoo moottorille.
Ameriikoessa on keksitty oekeet sähköaatotkin,joessa ee oo ies bensiinimoottorija kuten Edisonin ja Bakerin malleissa ja ne on tarkoetettu naesjväjellle helepon käätön takija.
Niitten akkumulaattoreja pitää lavata aeka ussein ja ilimeisesti niitä miesväkj ostoo naesille,ettri vaemovaäkij piäsis kaapunnin rajojen ulukopuolelle suhhaelemmaan mutkatonta muantietä näkymättömiin.
Rovasti oli kuunnellut ja katsellut parin porisemista kymmenisen minuuttia,kun juna Kuopiosta vihelsi asemalla.
Kuopion juna oli saapunut päästämällä höyryjä ulos venttileistään kirkkaaseen pakkasilmaan.
Rovasti näki Arvi-veljensä kiirehtivän asemakonttorin ovesta laiturille punaisessa koppalakissaan ja lähetyskilpi kainalonsa alla.
Kolmannen luokan vaunusta astui alas kaksi nuorta miestä tumman matkustajajoukon keskeltä.
Ensimmäinen nuori mies oli pitkä mustaan ulsteriin ja eedeniin pukeutunut herrasmies,jota isäntämies kiirehti tervehtimään.
Isäntä taputteli innoissaan miestä rukkaskädellä selkään.
Toinen lyhyempivartinen nuori mies harmaassa ulsterissa ja harmaa fedora päässään piti kukkapakettia kainalossaan ja mustaa salkkua nahkasormikaskädessään.Nuori vanttera neitonen lapikkaissaan kiiruhti miestä vastaan puristamalla herrasmiehen syleilyynsä.
Junalähettäjä kävi tervehtimässä herrasmiestä,jolloin neitonen hellitti puserruksensa.
Neitonen kysäisi mieheltä:
No mittee siinne piäkaapuntiin kuuluu?
Toetkos niitä villalankoja mitä tilasin puhelimessa?
Uon tekemässä sinulle oekeen pässinpökkimät kalasongit,kun Helesingissä puhaltoo kylymä merjtuuli.
Mies kysäisi:
Tulitkos tammalla ja reellä vaej onko se jo poekinna?
Neitonen vastasi nauraen:
No on se poekinna oekeen kommeen varsan...minä tulinj voortilla!.
Kalle-isäj on Kuopijossa ostamassa uutta aatova..tämän vuojen mallista Oopel Olympijjaa,että viiksivoorti jiä kesäaatoks.
Käävään ensiksi Sandelssinkavulla issäesj tappaamassa ja ajetaan Kaapinmäkkeen ja sieltä Mulanniemeen.
Mistäs sinä uot hankkinna noen kalliit vuatteet?
Mistäs sinulla on tullunna varraa hankkija oekeenj riätälintekemijä vuatteita?
Mies ei vastannut,vaan muutti puheenaihetta huutamalla junanlähetäjälle:
Arvi...kaet tuut illemmalla Kaapinmäkkeen kahaville!
Neitonen oli jo kiiruhtanut tomerin askelin eteenpäin asemalaiturilla ja nuoren miehen piti puolijuoksussa ottaa tämä kiinni.
Nuori mies,jota neitonen kutsui Antiksi sanoi:
Pittee kiirhetijä ettei aato sammu!
Antti vastasi hengästyneenä:
Kuuleppasj Kaesa...ee meijän pijä olla jänön selässä...minulla on kahen viikon loma..
Ja esnkevvänä meinoon tervata Mulassa venneen ja tilikitä sen ja kesällä piästään kallaan ja suahaan uistimella ukkohaukija,mitä sinä suat paestoo tuvan uunissa..ja syyvään uusijen pottujen kanssa,että maha rutisoo.
Sitten sinä suat paestoo saanarannassa niitä makkeita muurinpohjalettuja?
Sinä yönä Antti-rovasti oli nukahtanut ikuiseen uneen.
Rovasti sai kaupungilta,seurakunnalta ja partiolaisilta kunnioitetut hautajaiset.
Uskelan kivikirkon hautausmaan etelärinteeseen oli kokoontunut suuri joukko saattajia.
Perheen ja sukulaisten lisäksi paikalla olivat seurakunnan,kaupungin,partiolippukunnan,palokunnan,sotainvaliidien.resevinupseerien,lionsijen ja rotareiden,lyseon opettajien edustajia ja muita kaupungin 'piällysmiehiä'.
Sotilaspastori ja resevin luutnantti oli vihdoin päässyt ansaittuun lepoonsa lottavääpeli Kaisansa viereen.
Saattoväki surussaan ja hautausmaan honkien suhinassa ei kuullut Kaisan kuiskausta Antilleen:
Myö nyt muataan jalat vastatusten sinun esjmiehes Auliksen kanssa!
(Teologian tohtori ja kirkkoherra Aulis Zidbäck vaimoineen oli haudattu käytävän vastapuolelle)
Antti olisi voinut kirjata Ajataikaansa hautajaispäivästä seuraaavaa:
Hautaus Uskelan kirkon hautausmaalla klo 12.
Muistojuhla seurakuntatalolla klo 13.
Klo 16.00 Kaisan tekemää matikkakeitto ja räiskäleitä kotona.
Öljysin pappilan ovien saranat Singer-ompelukoneöljyllä.
Klo 18.00. makoisa sauna.
Klo 20.00 saarnan tekoa ja kirjallisia töitä.
(Huomenna valnistautuminen lähtöön uuteen hiippakuntaan.Aku Räty,Kurki-Suonio ja Malmivaara asemalla vastassa...ja sotamies Lallukka)
 |
| 1941.08.15 maallikkosaarnaaja Aku Räty ja asessori Kurki-Suonio siellä jossain rintamalla Alakuva Aku Räty tuohikontteineen Juhart 2012  |
----------------------------------------------
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti