 |
| JsP:llä jossain Kannaksella |
KIVENNAPA KESÄKUUN 10.PÄIVÄ
Puolifiktio..
Sotilaspastori levitti Yhdysvaltojen ylijäämävaraston untuvamakuupussin kolhiintuneen hetekan päälle.Oliivinvihreä makuupussi oli palvellut häntä Talvisodan monissa kahinoissa,siihen aikaan kun Amerikka oli tarjonnut myötätuntoa ja materiaalista apua urhealle ja pienelle Suomenmaan armeijalle kommunismin uhan torjunnassa..Nyt jatkosodassa asenteet olivat muuttuneet Washingtonissakin,jossa mukailtiin brittien pääministerin Winston Churchillin mallia sodanjulistuksella Suomelle,maan ottaessa avosylin kamaralleen saksalaiset Waffenbrüderit taistossa bolshevismia vastaan.Marskikin oli vielä 30-luvulla ollut Churchillin ystävä, joka oli myöntynyt jonkinlaiseen sotilaalliseen materiaaliapuun,Carl Augustin silloin istuessa puolustukomitean puheenjohtajana.Lontoon amiraaliteetissa oltiin brittiläisesti kylmiä marsalkan pyynnöille,koska maan omat puolustusvoimat olivat kurjemmassa kunnossa kuin Saksassa,missä koko 30-luvun oltiin taottu aseita,panssareita,lentokoneita ja sotalaivoja suurta Blitzkriegiä silmällä pitäen.
 |
| Marski rintamalla Juhart |
Samoin Antin Amerikan tantan lahjapakettien lähettäminen Michiganin Ypsilannista katkesi.Amerikkalaisten siviilien ja yhteisöjen suuri anteliaisuus Talvisodassa oli muuttunut vuoden 1941 joulukuun 7. päivänä Pearl Harborin japanilaishyökkäyksen ponkaisemana omaksi peloksi ja havaannukseksi oman armeijan kykenemättämyydestä puolustaa rajojaan.
Pakon edessä Suomi joutui ottamaan vastaan Lappiin kenraalieversti Dietlin johtamat Gebirgejägerit oman olemassaolonsa jatkamiseksi,vaikka loppusaldona saksalainen Juno-savuketta tuprutteleva paraatisotilas Steyr- puolitela-autoineen ei pärjännyt läheskään yhtä hyvin korpisalossa kuin suomalainen lökäpöksyinen ja holkkityömiestä polttava jalkaväkisotilas suomihevosen ohjaksissa .
Saksan valtakunnan kanslerilla Suomiavussaan oli ensisijalla silmät karttapohjoisessa Petsamon nikkelikaivoksissa.,saatuaan jo puolueettomalta Ruotsilta luvan teräksen toimitukseen sotateollisuudelleen.
Pastori kierteli tarkastamassa punamullatun mökin tupaa.Talo oli ilmeisesti jäänyt tyhjäksi Talvisodasta lähtien,karjalaisevakkojen muuttettua lounais-Suomessa sijaitsevaan Kiskon kuntaan.
Itänaapurit kylläkin olivat jäljistä päätellen asuneet talossa Pravdan ja Isvestijan sivujen lepatellessa vienossa kesävireessä tuvan hirsiseinillä tapettien korvikkeena.
Useista lehdensivuista puuttuivat kulmat,mistä päätellen sotilaat olivat repäisseet pilaantuneen kaalisopan nauttimisen tuloksena difteriassaan ja ripulissaan peräpyyhkeitä sekä kierrepaperia mahorkkaan..
Uuninpankon räystäältä pastori vetäisi kellastuneen kirjekuoren käteensä.Kuori oli postileimattu Imatralla tammikuun 5. päivänä 1940 ja kirje oli osoitettu Puuseppä Ossian Oravalle Kivennavalle,lähettäjänä Apteekkari Oskari Orava,Imatra.
"Mihinkähän kummaan tämänkin töllin pesuve on mahtanna jootuva pakkoon!?
Pastori huokaisi puoliääneen.jolloin tuvan ovella vartiossa seisova sotamies hätkähti asentoon kantojaan kopsauttelemalla..
"Puappa Mäkelä vuan leppoon..minnee vuan iäneen uattelin!"
Pastori lepytteli sotamiestä,joka kourakuppinsa piilosta pisti holkkitupakkansa takaisin huulilleen.
Pastori käänteli kuorta käsissään ja mietti:
"Mahtaakohan apteekkarj Orava Imatralta tunteva apteekkarjveljmiestäen sieltä Viipurin sotilasapteekista?
Ne kun taetaa olla yhtä sissäänlämpiävvää veljeskuntoo kunniin vappaamuuurarit."
Istuuduttuaan tuvan ainoan, mööpelin hirrestä sahatun keittiönpöydän ääreen tyhjän kenttätykkikranaattilaatikon päälle,pastori vetäisi kesäpusakkansa rintataskusta alpakkaisen savukerasian nostamalla etusormipihdissä sen kumilangan alta yhden Gold Leaf-tupakan huulillen.
"Evakoituja venäjäntulijaesija!"
Pastori puoliääneen myhäili avaamalla toisen rintataskun,josta hän asetti vuoden 1944 Ajastaikansa pöydälle.
Sytytettyään savukkeensa Sampo-tikulla pajuholkissa huomiomerkkinä seisovaan savukkeensa hän jäi ihailemaan hopeadupleisen askin kaiverrettua kantta..Rasia kuului kuolleelle iivanaluutnantti Konstantin Davidoville,joka oli kaatunut Suomussalmen motissa Talvisodassa tammikuussa 1940.Pastori oli vaihtanut sen erään sotamiehen kanssa,joka oli kaivellut luutnantin manttelin taskuja sotasuveniirien haussa, Gold Leaf-savukerasiaa vasten.
Kenttäpastori Kurki-Suoniokin oli löytänyt erään kuolleen iivanasotamiehen bajonetin vintovkan piipun suusta osoittamassa Suomussalmea kohden."Kurki" oli kehaissut veitsen sopivan oivasti saunavirikkeiden vuolemiseen.
Evakuoimiseksi "Kurki" pakko-ottamistaan oli kutsunut eikä Anttikaan katsonut asiaa muuksi kuin kenttäpastorin pikkusynniksi.Ihmisiä ne papitkin ovat heikkouksineen.
Silloin Suomussalmen tulipalopakkasissa Antti oli vielä pitänyt kaulassaan kenttätykistön vänrikin punaisia kauluslaattoja yksillä tinanappiruusukkeilla..
Vasta jatkosodassa vuoden 1941 toukokuussa hän oli vaihtanut punalaatat mustapohjaisiin kultaristilaattoihin.
Pastori ruuvasi auki mustetäytekynänsä ja ruiskautti siitä kokeeksi mustaa Akvilaa puupermannolle,alkaessaan tutkimaan viimeisiä kalenterivientejä kesäkuulta.
Kalenteri oli auki kesäkuun 4. päivän kohdalla,missä vastasivun alanurkassa oikealle kaatuvan pienen kirjoitustekstin alla näkyi kirjoittamaton väli kesäkuun 10.päivän palstaneliössä..
Täytekynä alkoi piirrellä hitaasti tupakansavun vetistellessä papin silmiä.
"Erinomaisen lämmintä.
Asuinpaikkojen järjestelyä.
Ilmatoimintaa.
Kovin pommitus,missä olen ollut.
3 haavoittunutta,lieviä tapauksia.
Vihollisen Tshaikahävittäjät ja Aeracobrat sekä SU-pommikoneet olivat kylväneet Kivennavan yltä tulta ja palopommeja,Antin oman yksikön etsiessä uutta tukikohtaa kylän syrjältä, komppania oli päätynyt Oravien hyljätyn mökin tontille,jonka tuparakennusta päätettiin käytttää joukkosidontapaikkana.
Linja-autosta muunneltu valkoiseksi maalattu ambulanssi oli peruuttanut mökin eteen ja haavoittuneita kanneltiin paareilla sisään. JsP:n kaljupäinen tohtori Kuhlberg seisokeli pihalla verinen kumiessu kaulasta roikkuen polttamassa Fennian tumppia kultarenkaisessa holkissa.Haavoittuneita alkoi tupa olla täynnään,jolloin pastori kantoi kirjoitusvälineensä pihalle kranaattilaatikon päällä ,asettumalla rautukoivurinnan varjoon muistiinpanotöihinsä koivuhaloista halkaistun puutarhapöydän kannelle.
Eilen kesäkuun 9.päivänä hän oli krjoittanut:
Ihana kaunis kesä Karjalassa.
Koivunlehdet jo täyskokoisia.
Pitkästä aikaa makoisa sauna..
Kovana saunojana hän nytkin oli kylpenyt Oravien maapenkereeseen kaivettussa savusaunassa.Kipinän saunomiseen hän kai oli saanut siitä,että oli syntynytkin Kuopiossa saunassa vuonna 1914.
Tänä päivänä Karjalan ihanan kesän oli rikkonut vihollisen ilmavoimat muniessaan palopommeja Kivennavan kirkonkylään,jolloin kylän keskusta syttyi palamaan kymmenin ennenaikaisin juhannuskokoin
Juhannukseen oli vielä parisen viikkoa.
"Kylläpä se iivana pannoo heittelemmään pataljoonaa paekasta toeseen kunniin mustilaesija!."
Hän huokaisi.
(Kyläpaikat kyllä tulivat vielä muuttumaan tulevaisuudessakin.Kuusamojärveltä mobilisoiduttuaan , sivuttuaan vielä etelä-Lappiakin kuin tunnusteluna tuleviin koetuksiin viimeisessä Lapin sodan taisteluoffensiivissa.)
 |
| Kenttäpappi ja välskäri |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti