KESÄKUUN LOPUN HYÖKKÄYKSIÄ
--------------------------------------------
Kenttäpastori jatkaa Ajastajassaan kesäkuun lopun vientejään:
Tiistai 27.6.44
Takaisin Heinjoen tien varteen.
Montun kaivua.
Kirje,kauan odotettu Kaisalta
Illalla siirtyminen eteen tien oikealle puolelle vastaiskuun.
Isku lykkääntyi.
Talissa ryssä.
3. divisioona motissa.
Keskiviikko 26.6.
Yö rauhallinen.
Menin käymään D:ssa ja huollossa.
Palasin vasta illalla.
Ankaria taisteluja.
Hellettä.
Muutamia kaatuneita.
Torstai 29.6.
Tilanne ennallaan.
Päivä lämmin.
Kortti Kaisalle.
Rauhallista.
Iltapäivä ja yö rauhallista.
Perjantai 30.6.
Ihmeen hiljainen päivä.
Hellettä.
Vain lentotoiminta vilkasta.
Kirje Kaisalle ja Kaisalta.
Yö suhtrauhallista.
Vain vähän tykkitulta.
HEINÄKUU 1944
--------------------
Lauantai 1.7.
Hiljainen ja helteinen päivä.
Heitin talvitakin.
Taas kirje Kaisalta, tosin vanha.
Kesäkuun 25. päivänä Neuvostoliiton sodanjohto Stavka oli epäilemättä yllättynyt saavutetuista voitoistaan Kannaksella,antaessaan uusia komennuksia:
1.59. Armeijakunta kenraali Korobkinovin johtamana siirretään nevan rintamalle määränpäänään ylittää Viipurinlahti,rantautua ja vallata edessä oleva maasto.Tämä oli toisto menestyksekkäälle manööverille vuoden 1940 VKT-linjan murtamisessa.
2. Govorovin armeijan piti murtaa rintama Talissa,Viipurin eteläpuolella ja liittyä 59. Armeijakuntaan. Lisäksi kyseessä oli eteneminen Kymijoelle aivan vuoden 1940 rajan länsipuolelle.
3. Venäläisten oikealla rintamalohkolla 23. Armeijakunnan oli määrä puskea Vuokselle Vuosalmella ja edetä laatokalle.
4. Samanaikaisesti offensiivin alussa itä-Karjalassa pitäisi tuhota kaikki suomalaiset joukot,jolloin koko Suomi voitettaisiin kunniallisesti.
Seuraavat tapahtumat vihjaavat,ettei venäläisillä ollut minkäänlainen kiire. Sodanjohto tarvitsi joukkojaan muualla voimatta sitoa niitä toisarvoiseen sotateatteriin.
Venäläiset olivat valmiusasemissa aluksi Talissa,missä kesäkuun 30. päivänä 30. Kaartinarmeijakunta iski uudelleen,lyömällä rintaman heikkoon kohtaan. Suomalainen XVII divisioona oli juuri ottanut haltuunsa sektorin ja havainnut,että puolustusvalmistelut olivat keskeenjäneitä sekä ammukset kastuneet käyttökelvottomiksi varastoissa,hautaamattomien kaatuneiden kelluessa vedentäyttämissä juoksuhaudoissa.
Kerkiämättä minkäänlaisiin valmisteluihin venäläiset hyökkäsivät ja suomalaiset vetäytyivät sektorilta.
Tali-Ihantala 1939-1944.
Tali Viipurin itäpuolella kartassa.
KOVIN TAISTELU
---------------------
Seurasi kampanjan kovin taistelu.
Suomalainen panssaridivisioona iski takaisin yhdessä saksalaisen rynnäkköprikaatin kanssa.
Taistelut kieppuivat edestakaisin.
Kesäkuun 27. päivänä itä-Karjalasta lähtenyt tuore suomalaisdivisioona saapui ja seuraavana päivänä vielä toinen lisää. Toimenpide sai suomalaiset joukot maksimivahvuuteen,mutta siitä huolimatta kenraali Oesch havaitsi 29. päivään mennessä olevansa kykenemätön alkuperäisen rintamalinjan pitämisessä. Hän määräsi vetäytymisen tuoreisiin uusiin asemiin..
Venäläiset pyyhkivät eteenpäin suomalaisten perässä ja kesäkuun 30. päivään mennessä iskivät kovalla rytinällä uuteen linjaan.Hyökkäysyrityksiä kesti viikon ajan.
Erinäiset tekijät vaikuttivat tähän tulokseen.
Suomalaisten asemat olivat luonnostaan vahvoja eivätkä sallineet venäläisille liikkumatilaa. Suomalainen tykistö sekä saksalaiset syöksypommittajat olivat erittäin tehokkaita pinkkaan kasautuneissa venäläisissä marssijonoissa.Suomalaiset joukot lisäksi olivat täysvahvuudessa rintamalle kutsuttuine lomalaisineen ja reserviläisineen.
Hyökkäysaalto kiihtyi kesäkuun 9. päivästä lähtien 10.000:sta kaatuneesta ja haavoittuneesta huolimatta..
Uutta saksalaista kalustoa oli saapunut rintamalle ja yli kaiken taistelumoraali oli kohonnut.Kurittomuus,käpykaartilaisuus ja paniikki ,joka oli polttanut ikävän merkin joukkojen otsiin,oli täysin kadonnut.
Venäläisellä puolella poikkeavasti kärsittiin väsymyksestä eikä kesäkuun 30. päivän perästä uusia joukkoja tuotu enää etulinjaan.
Venäläisten hyökkäysterä oli tylsynyt.
Pastori kirjoitti Ajastaikaansa heinäkuun alkupäivistä seuraavasti:
Sunnuntai 2.7.
Verrattain rauhallinen sunnuntai lohkollamme.
Hellettä.
Kirjoittelin osaanottokirjeitä vainajien omaisille.
Yksi tuntematon kaatunut tl. (tunnuslevy) 252155.
Illalla Haverin luona.
Aamulla kortti Kaisalta 17/6:lta.
Maanantai 3.7.
Helteinen,myös suhtrauhallinen päivä.
Kortti Kaisalta.
Osaanottokirjeitä.
Illalla virkistävä uinti Erin ja Viikarin kanssa.
Haavoittuneita ja yksi kaatunut omasta kranaatista.
Yöllä jonkin verran tulitoimintaa,mutta hyvin merkein.
Tiistai 4.7.
Helteinen päivä,myös suhtrauhallinen lohkollamme.
Oikealla Talin suunnassa ttaisteluja.
Komentopaikalla ja huollossa käymässä.
Keskiviikko 5.7.
Kaunista ja rauhallista.
Kirjallisia töitä.
Hovikoski,Viitasaari ja Kontio käymässä luonani.(Divisioonan kenttäpappeja)
Komentopaikalla kylässä.
Torstai 6.7.
Edelleen kaunista ja aurinkoista.
Muutama haavoittunut.
Kirjeitä kaatuneitten omaisille.
Er.P28 lähti ympäriltämme.
Komentopaikalla tohtorin kanssa saunassa yöllä.
Perjantai 7.7.
Kaunista ja lämmintä sekä rauhallista.
Töpinässä käymässä asioita selvittelemässä.(Huollossa)
Yöllä toimintaa naapurissa.
Lauantai 8.7.
D:n pappien kokous Rouhialassa B-sairaalassa.
Kinos ja Kettunen.
Virkistystä ruumiille ja sielulle.
Yöksi jäin huoltoon.
Jääski.Rouhialassa sijaitsi B-sairaalan lisäksi vesivoimalaitos.Rouhiala joen isossa mutkassa.
Sunnuntai 9.7.
Poutasää jatkuu.
Järjestin itselleni apulaisen stm Lallukan.
Komentopaikalla ja illalla Pajalinnan luona kylässä.
Punttalan jutun selvittelyjä.(Liittyi ilmeiseti Töpinä-juttuun..ehkä ruokavarkauteen)
Kirje Kaisalta.
Maanatai 10.7.
Stm Lallukka ilmottautui.
Rauhallista koko päivän ja kaunista poutasäätä.
Kirjallisia töitä.
Tiistai 11.7.
Pitkästä aikaa pilvistä.
Kirjallisia töitä.
Langat kuumina puhelimessa.
Punttalan juttu selvisi.
Yöllä siirryimme lepoon Kangasjärven maastoon.
Kontion porukka Vuosalmelle.
---------------------------
--------------------------------------------
 |
| Kenttäpappien kuoro kannaksella. Antti kenttäpastori eturivissä äärioikealla |
Kenttäpastori jatkaa Ajastajassaan kesäkuun lopun vientejään:
Tiistai 27.6.44
Takaisin Heinjoen tien varteen.
Montun kaivua.
Kirje,kauan odotettu Kaisalta
Illalla siirtyminen eteen tien oikealle puolelle vastaiskuun.
Isku lykkääntyi.
Talissa ryssä.
3. divisioona motissa.
 |
| Kaisa kesäkuussa 1944 lukemassa rintama-uutisia Juhart recolored 2010 |
Keskiviikko 26.6.
Yö rauhallinen.
Menin käymään D:ssa ja huollossa.
Palasin vasta illalla.
Ankaria taisteluja.
Hellettä.
Muutamia kaatuneita.
Torstai 29.6.
Tilanne ennallaan.
Päivä lämmin.
Kortti Kaisalle.
Rauhallista.
Iltapäivä ja yö rauhallista.
Perjantai 30.6.
Ihmeen hiljainen päivä.
Hellettä.
Vain lentotoiminta vilkasta.
Kirje Kaisalle ja Kaisalta.
Yö suhtrauhallista.
Vain vähän tykkitulta.
HEINÄKUU 1944
--------------------
Lauantai 1.7.
Hiljainen ja helteinen päivä.
Heitin talvitakin.
Taas kirje Kaisalta, tosin vanha.
Kesäkuun 25. päivänä Neuvostoliiton sodanjohto Stavka oli epäilemättä yllättynyt saavutetuista voitoistaan Kannaksella,antaessaan uusia komennuksia:
1.59. Armeijakunta kenraali Korobkinovin johtamana siirretään nevan rintamalle määränpäänään ylittää Viipurinlahti,rantautua ja vallata edessä oleva maasto.Tämä oli toisto menestyksekkäälle manööverille vuoden 1940 VKT-linjan murtamisessa.
2. Govorovin armeijan piti murtaa rintama Talissa,Viipurin eteläpuolella ja liittyä 59. Armeijakuntaan. Lisäksi kyseessä oli eteneminen Kymijoelle aivan vuoden 1940 rajan länsipuolelle.
3. Venäläisten oikealla rintamalohkolla 23. Armeijakunnan oli määrä puskea Vuokselle Vuosalmella ja edetä laatokalle.
4. Samanaikaisesti offensiivin alussa itä-Karjalassa pitäisi tuhota kaikki suomalaiset joukot,jolloin koko Suomi voitettaisiin kunniallisesti.
Seuraavat tapahtumat vihjaavat,ettei venäläisillä ollut minkäänlainen kiire. Sodanjohto tarvitsi joukkojaan muualla voimatta sitoa niitä toisarvoiseen sotateatteriin.
Venäläiset olivat valmiusasemissa aluksi Talissa,missä kesäkuun 30. päivänä 30. Kaartinarmeijakunta iski uudelleen,lyömällä rintaman heikkoon kohtaan. Suomalainen XVII divisioona oli juuri ottanut haltuunsa sektorin ja havainnut,että puolustusvalmistelut olivat keskeenjäneitä sekä ammukset kastuneet käyttökelvottomiksi varastoissa,hautaamattomien kaatuneiden kelluessa vedentäyttämissä juoksuhaudoissa.
Kerkiämättä minkäänlaisiin valmisteluihin venäläiset hyökkäsivät ja suomalaiset vetäytyivät sektorilta.
Tali-Ihantala 1939-1944.
Tali Viipurin itäpuolella kartassa.
KOVIN TAISTELU
---------------------
Seurasi kampanjan kovin taistelu.
Suomalainen panssaridivisioona iski takaisin yhdessä saksalaisen rynnäkköprikaatin kanssa.
Taistelut kieppuivat edestakaisin.
Kesäkuun 27. päivänä itä-Karjalasta lähtenyt tuore suomalaisdivisioona saapui ja seuraavana päivänä vielä toinen lisää. Toimenpide sai suomalaiset joukot maksimivahvuuteen,mutta siitä huolimatta kenraali Oesch havaitsi 29. päivään mennessä olevansa kykenemätön alkuperäisen rintamalinjan pitämisessä. Hän määräsi vetäytymisen tuoreisiin uusiin asemiin..
Venäläiset pyyhkivät eteenpäin suomalaisten perässä ja kesäkuun 30. päivään mennessä iskivät kovalla rytinällä uuteen linjaan.Hyökkäysyrityksiä kesti viikon ajan.
Erinäiset tekijät vaikuttivat tähän tulokseen.
Suomalaisten asemat olivat luonnostaan vahvoja eivätkä sallineet venäläisille liikkumatilaa. Suomalainen tykistö sekä saksalaiset syöksypommittajat olivat erittäin tehokkaita pinkkaan kasautuneissa venäläisissä marssijonoissa.Suomalaiset joukot lisäksi olivat täysvahvuudessa rintamalle kutsuttuine lomalaisineen ja reserviläisineen.
Hyökkäysaalto kiihtyi kesäkuun 9. päivästä lähtien 10.000:sta kaatuneesta ja haavoittuneesta huolimatta..
Uutta saksalaista kalustoa oli saapunut rintamalle ja yli kaiken taistelumoraali oli kohonnut.Kurittomuus,käpykaartilaisuus ja paniikki ,joka oli polttanut ikävän merkin joukkojen otsiin,oli täysin kadonnut.
Venäläisellä puolella poikkeavasti kärsittiin väsymyksestä eikä kesäkuun 30. päivän perästä uusia joukkoja tuotu enää etulinjaan.
Venäläisten hyökkäysterä oli tylsynyt.
Pastori kirjoitti Ajastaikaansa heinäkuun alkupäivistä seuraavasti:
Sunnuntai 2.7.
Verrattain rauhallinen sunnuntai lohkollamme.
Hellettä.
Kirjoittelin osaanottokirjeitä vainajien omaisille.
Yksi tuntematon kaatunut tl. (tunnuslevy) 252155.
Illalla Haverin luona.
Aamulla kortti Kaisalta 17/6:lta.
Maanantai 3.7.
Helteinen,myös suhtrauhallinen päivä.
Kortti Kaisalta.
Osaanottokirjeitä.
Illalla virkistävä uinti Erin ja Viikarin kanssa.
Haavoittuneita ja yksi kaatunut omasta kranaatista.
Yöllä jonkin verran tulitoimintaa,mutta hyvin merkein.
Tiistai 4.7.
Helteinen päivä,myös suhtrauhallinen lohkollamme.
Oikealla Talin suunnassa ttaisteluja.
Komentopaikalla ja huollossa käymässä.
Keskiviikko 5.7.
Kaunista ja rauhallista.
Kirjallisia töitä.
Hovikoski,Viitasaari ja Kontio käymässä luonani.(Divisioonan kenttäpappeja)
Komentopaikalla kylässä.
 |
Torstai 6.7.
Edelleen kaunista ja aurinkoista.
Muutama haavoittunut.
Kirjeitä kaatuneitten omaisille.
Er.P28 lähti ympäriltämme.
Komentopaikalla tohtorin kanssa saunassa yöllä.
Perjantai 7.7.
Kaunista ja lämmintä sekä rauhallista.
Töpinässä käymässä asioita selvittelemässä.(Huollossa)
Yöllä toimintaa naapurissa.
Lauantai 8.7.
D:n pappien kokous Rouhialassa B-sairaalassa.
Kinos ja Kettunen.
Virkistystä ruumiille ja sielulle.
Yöksi jäin huoltoon.
Jääski.Rouhialassa sijaitsi B-sairaalan lisäksi vesivoimalaitos.Rouhiala joen isossa mutkassa.
Sunnuntai 9.7.
Poutasää jatkuu.
Järjestin itselleni apulaisen stm Lallukan.
Komentopaikalla ja illalla Pajalinnan luona kylässä.
Punttalan jutun selvittelyjä.(Liittyi ilmeiseti Töpinä-juttuun..ehkä ruokavarkauteen)
Kirje Kaisalta.
Maanatai 10.7.
Stm Lallukka ilmottautui.
Rauhallista koko päivän ja kaunista poutasäätä.
Kirjallisia töitä.
Tiistai 11.7.
Pitkästä aikaa pilvistä.
Kirjallisia töitä.
Langat kuumina puhelimessa.
Punttalan juttu selvisi.
Yöllä siirryimme lepoon Kangasjärven maastoon.
Kontion porukka Vuosalmelle.
---------------------------
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti