MONENLAISTA HENGENRUOKAA JA SYDÄMEN KIRKASTUSTA
------------------------------------------------------------------------------
Tiistai 15.8.
Aamupäivän ja osan iltapäivän satoi.
Kylmää.
Lämmittelemässä sot.kodissa.
Illalla viihdytystlilaisuus: torvisoittoa.
Halstin tulannekatsaus, harmonikkasooloja ja -soittoa, palkintojen jakoa.
Kekrit sot.kodissa.
Keskiviikko 16.8.
Ihmeen lämmin päivä kylmän yön perästä.
Lomailua.
Kortti Kaisalta ja kirje vastaan.
Sauna.
Komentopaikalla käymässä.
Torstai 17.8.
Aamupäivän satoi,iltapäivällä puolipilvistä.
Hartausharjoitusta Tapparaan ja Pohjan Poikaan.
PM:n (Päämajan) hengellinen kiertue: sot.pastori Seppälä ja Hovikoski, luutn. Pesonen, alik. Karttonen, kopr. Toivo Elomaa, laulajatar Eloi Oranti.
Perjantai 18.8.
Sateista.
Päivä kului ilman ihmeempiä tapauksia.
Kylpy viestin saunassa.
Kirje Kaisalle.
lauantai 19.8.
TsT.harj. maastossa (taisteluharjoitukset)
Olin aamupäivän mukana.
Kylpy.
Aamulla sumuista,iltapäivällä hellettä.
Tst.harj. onnistuivat Halstin mielestä ainakin.
Paketti Kaisalta.
Antin luutakomppania
Sunnuntai 20.8.
Päivä helteinen.
TsT.harjoitus maastossa.
En ollut mukana.
Hengelliset virkistyspäivät Sintolan ns:n (nuorisoreuran) talolla.
Puhe.
Palatessa Kontion luona kylässä.
Maanantai 21.8
Hellettä.
Kirje Kaisalle ja muutama virkakirje.
Muuten päivä meni lekottelun merkeissä.
Illalla sauna ja kanttiinielämää.
Tiistai 22.8.
Aamupäivällä aurunkoinen,illalla sadetta.
Seurat Sintolassa Leinon luona.
Aku Räty vieraana.
Puhe.
Illalla juhla V-rannan (Vuoksenrannan) kirkossa.
Kirkko ääriään myöten täynnä.
Otso Kianto, Jussi Kuoppala ja Aku Räty puhuivat.
Jlan siunaama tilaisuus.
Kirje Kaisalta.
Kylässä sot.kodissa.
Aku Räty.Maan ja taivaan matkamies.
Kirj.Minna Kettunen,tytär
Aku Räty puhumassa Kiuruveden herättäjäjuhlilla 30-luvulla
Aku (August) Räty (19.6.1897 Kiuruvesi-1.12.1965 Kuopio) körttiläinen maallikkosaarnaaja.Ammatti maanviljelijä.Vähemmän uskonnollisten vanhempiensa suvuissa oli kuitenkin äidin herännäistaustaa.Siementä saarnamieheksi hän sai äidinäidiltään ja enoltaan.Veljensä äkillinen kuolema sai hänet tutkimaan uskonkysymyksiä ja Kiuruveden kirkossa v.1907 kuulemansa jumalanpalvelus kuului hänen peruskokemuksiina.
Rovasti Malmivaaran Lapualla toimivaan Karhumäen kristilliseen opistoon hän halusi ja Malmivaara otti hänet koitinsa melkein perheenjäseneksi.Rädystä tuli Malmivaaran kyytipoika puhujamatkoilla.Kansalaisopiston oppilaana Räty harjoitteli myös puheen pitämistä lukuvuosina 1921-22.
Loppiaisena 1928 hänet asetettiin vastustuksestaan huolimatta Herättäjäyhdistyksen Savon alueen toimivaksi matkapuhujaksi.Hän avioitui 30.9.1928 opettaja Helmi Wilhelmiina "Miina" Väisäsen kanssa.Väinö Malmivaara vihki parin ja nuoripari asettui Miinan kotitilalle Kiuruvedelle.
keväällä Miina kuoli ja lapset jäivät isovanhempien hoitoon.
Aku oli saanut laajan maineen puhujana ja körttipuvussa,tuohikontin taikka vaneriaskin kanssa hänet tunnettiin kautta maan.Jopa meillä Salo-Uskelan seurakunnan Aku vieraili usein ja muistan pikkupoikana 50-luvun alussa,miten hänen nahkaiset lapikkaanpohjansa narisivat salin puunatulla korkkimatolla..
Aku jäi pois matkapuhujan toimesta v.1959 sydäninfarktin takia, jäämällä eläkkeelle v.1960.
Väinö Malmivaarasta (vuoteen 1906 Malmerg.s.7.11.1879 Kiuruvesi-13.11.1958 Kiuruvesi.Oulun piispa 1943-54.Hänen isänsä Wilhelmi Malmivaara oli körttiläisyyden johtomiehiä 1900-luvun alussa.
Pastori Antti Lukkarisen sukua löytyy myös Kiuruvedeltä.
Herätystilaisuudessa puhui myös sot.pastori Otso Kianto,Ilmari Kiannon poika,Vuoksenrannan kirkossa.Otsosta tuli myös rovasti kuin Antti Lukkarisesta.Otso Kianto hautasi myös oman isänsä.
Jumaluusopin yo:n Antti Lukkarisen kaveripiiri Iki-Kiannon luona hauskaa pitämässä 30-luvulla.
Toisena puhujana Vuoksenarannan kirkossa oli sotilaspastori Jussi Kuoppala (s.1911).Hänet tunnettiin yhtenä herännäisten ylioppilaskodin perustajana Helsinkiin v.1928 Roehrigin kanssa (Körttikoti).
Vuosina 1945-48 sodan jälkeen VALPO oli kommunistien kanssa suunnittelemassa vallankaappausta,jolloin listaa Siperiaan lähetettävistä sivistyneiden ja akateemisisten isänmaanystävien parhaimmistosta laadittiin.
Listasta löytyy pappeja,insinöörejä,lehtoreita,lääkäreitä yliopistojen professoreja jne.
Sotilaspastori Antti Lukkarisen tuntemasta pappispiiristä Siperia-listalle olivat joutuneet mm. pastori Jussi Kuoppala (1911) Helsingistä,pastori Erkki Kurki-Suonio (1901) Iisalmesta,Ylioppilas Martti Lönnrot (1915) Helsingistä sekä Oulun piispa Väinö Malmivaara (1897) Oulusta.
Keskiviikko 23.8.
Aurinkoa, illalla sadetta.
Kirje Kaisalle.
"Viihdytystilaisuus" l. väkivaltaa omilletunnoille.
Maunulan kanssa Kontion luona kylässä.
Pimeä ja likainen tri kotiin keskellä yötä.
(ehkä spiritus forten vahvistamana?)
Torstai 24.8.
Päivä aurinkoinen ja lämmin.
Söin jopa kananrinnan.(Oli luksusruokaa vielä 40-luvulla)
Kortti Riitalle.
Illalla ulkoilmateatterissa "Kirkastettu sydän".
Kompp.päällikön puhuttelu ennustanee vitjaan lähtöä..
Kirkastettu sydän on Martta Haatasen romaaniin pohjalta ohjattu Suomi-Filmin 25-vuotisjuhlakuva,joka sijoittuu sotavuoteen 1941.Elokuva on omistettu suomalaisille äideille.Sotaa käsitellään kirkkoherra Ahti Helpin perheen kautta.Kirkkoherra (Joel Rinne) on myös sotilas,joka pukee ylleen kapteenin univormun,kun jatkosota syttyy.Vaimo Lea Helpi (Emma Väänänen) jännittää yhdeksän lapsensa kanssa kotirintamalla.Elokuvan Ahti Helpin esikuvana on Kivijärven kirkkoherra Väinö Havas,joka kaatui hyökkäysvaiheessa loppukesällä 1941.
Elokuvan kerronta perustuu rinnakkaisten koti- ja sotarintaman kuvaukseen,ja kuvaa yksilön halua uihrautua isänmaansa hyväksi.
Elokuva joutui poliittisen suuntauksen muututtua sodan jälkeen pannaan,että seuraavan kerran se nähtiin julkisessa levityksessä syksyllä 1975 TV2:lla MTV:n toimesta.Silloinkin filmi sai suomalaisen vasemmistolehdistön,Kansan Uutisten ja Tiedonantajan ankaraa kritiikkiä pitäen esitystä neuvostoliiton ja Suomen ulkopoöitiikan vastaisena provokaationa.
Lisäksi neuvostolehdistössä Sovjetskaja Rossija tuomitsi elokuvan esityksen.
Kirkastettu sydän 1943
.
------------------------------------------------------------------------------
Tiistai 15.8.
Aamupäivän ja osan iltapäivän satoi.
Kylmää.
Lämmittelemässä sot.kodissa.
Illalla viihdytystlilaisuus: torvisoittoa.
Halstin tulannekatsaus, harmonikkasooloja ja -soittoa, palkintojen jakoa.
Kekrit sot.kodissa.
Keskiviikko 16.8.
Ihmeen lämmin päivä kylmän yön perästä.
Lomailua.
Kortti Kaisalta ja kirje vastaan.
Sauna.
Komentopaikalla käymässä.
Torstai 17.8.
Aamupäivän satoi,iltapäivällä puolipilvistä.
Hartausharjoitusta Tapparaan ja Pohjan Poikaan.
PM:n (Päämajan) hengellinen kiertue: sot.pastori Seppälä ja Hovikoski, luutn. Pesonen, alik. Karttonen, kopr. Toivo Elomaa, laulajatar Eloi Oranti.
Perjantai 18.8.
Sateista.
Päivä kului ilman ihmeempiä tapauksia.
Kylpy viestin saunassa.
Kirje Kaisalle.
lauantai 19.8.
TsT.harj. maastossa (taisteluharjoitukset)
Olin aamupäivän mukana.
Kylpy.
Aamulla sumuista,iltapäivällä hellettä.
Tst.harj. onnistuivat Halstin mielestä ainakin.
Paketti Kaisalta.
Sunnuntai 20.8.
Päivä helteinen.
TsT.harjoitus maastossa.
En ollut mukana.
Hengelliset virkistyspäivät Sintolan ns:n (nuorisoreuran) talolla.
Puhe.
Palatessa Kontion luona kylässä.
Maanantai 21.8
Hellettä.
Kirje Kaisalle ja muutama virkakirje.
Muuten päivä meni lekottelun merkeissä.
Illalla sauna ja kanttiinielämää.
Tiistai 22.8.
Aamupäivällä aurunkoinen,illalla sadetta.
Seurat Sintolassa Leinon luona.
Aku Räty vieraana.
Puhe.
Illalla juhla V-rannan (Vuoksenrannan) kirkossa.
Kirkko ääriään myöten täynnä.
Otso Kianto, Jussi Kuoppala ja Aku Räty puhuivat.
Jlan siunaama tilaisuus.
Kirje Kaisalta.
Kylässä sot.kodissa.
Aku Räty.Maan ja taivaan matkamies.
Kirj.Minna Kettunen,tytär
Aku (August) Räty (19.6.1897 Kiuruvesi-1.12.1965 Kuopio) körttiläinen maallikkosaarnaaja.Ammatti maanviljelijä.Vähemmän uskonnollisten vanhempiensa suvuissa oli kuitenkin äidin herännäistaustaa.Siementä saarnamieheksi hän sai äidinäidiltään ja enoltaan.Veljensä äkillinen kuolema sai hänet tutkimaan uskonkysymyksiä ja Kiuruveden kirkossa v.1907 kuulemansa jumalanpalvelus kuului hänen peruskokemuksiina.
Rovasti Malmivaaran Lapualla toimivaan Karhumäen kristilliseen opistoon hän halusi ja Malmivaara otti hänet koitinsa melkein perheenjäseneksi.Rädystä tuli Malmivaaran kyytipoika puhujamatkoilla.Kansalaisopiston oppilaana Räty harjoitteli myös puheen pitämistä lukuvuosina 1921-22.
Loppiaisena 1928 hänet asetettiin vastustuksestaan huolimatta Herättäjäyhdistyksen Savon alueen toimivaksi matkapuhujaksi.Hän avioitui 30.9.1928 opettaja Helmi Wilhelmiina "Miina" Väisäsen kanssa.Väinö Malmivaara vihki parin ja nuoripari asettui Miinan kotitilalle Kiuruvedelle.
keväällä Miina kuoli ja lapset jäivät isovanhempien hoitoon.
Aku oli saanut laajan maineen puhujana ja körttipuvussa,tuohikontin taikka vaneriaskin kanssa hänet tunnettiin kautta maan.Jopa meillä Salo-Uskelan seurakunnan Aku vieraili usein ja muistan pikkupoikana 50-luvun alussa,miten hänen nahkaiset lapikkaanpohjansa narisivat salin puunatulla korkkimatolla..
Aku jäi pois matkapuhujan toimesta v.1959 sydäninfarktin takia, jäämällä eläkkeelle v.1960.
Väinö Malmivaarasta (vuoteen 1906 Malmerg.s.7.11.1879 Kiuruvesi-13.11.1958 Kiuruvesi.Oulun piispa 1943-54.Hänen isänsä Wilhelmi Malmivaara oli körttiläisyyden johtomiehiä 1900-luvun alussa.
Pastori Antti Lukkarisen sukua löytyy myös Kiuruvedeltä.
Herätystilaisuudessa puhui myös sot.pastori Otso Kianto,Ilmari Kiannon poika,Vuoksenrannan kirkossa.Otsosta tuli myös rovasti kuin Antti Lukkarisesta.Otso Kianto hautasi myös oman isänsä.
Toisena puhujana Vuoksenarannan kirkossa oli sotilaspastori Jussi Kuoppala (s.1911).Hänet tunnettiin yhtenä herännäisten ylioppilaskodin perustajana Helsinkiin v.1928 Roehrigin kanssa (Körttikoti).
Vuosina 1945-48 sodan jälkeen VALPO oli kommunistien kanssa suunnittelemassa vallankaappausta,jolloin listaa Siperiaan lähetettävistä sivistyneiden ja akateemisisten isänmaanystävien parhaimmistosta laadittiin.
Listasta löytyy pappeja,insinöörejä,lehtoreita,lääkäreitä yliopistojen professoreja jne.
Sotilaspastori Antti Lukkarisen tuntemasta pappispiiristä Siperia-listalle olivat joutuneet mm. pastori Jussi Kuoppala (1911) Helsingistä,pastori Erkki Kurki-Suonio (1901) Iisalmesta,Ylioppilas Martti Lönnrot (1915) Helsingistä sekä Oulun piispa Väinö Malmivaara (1897) Oulusta.
Keskiviikko 23.8.
Aurinkoa, illalla sadetta.
Kirje Kaisalle.
"Viihdytystilaisuus" l. väkivaltaa omilletunnoille.
Maunulan kanssa Kontion luona kylässä.
Pimeä ja likainen tri kotiin keskellä yötä.
(ehkä spiritus forten vahvistamana?)
Torstai 24.8.
Päivä aurinkoinen ja lämmin.
Söin jopa kananrinnan.(Oli luksusruokaa vielä 40-luvulla)
Kortti Riitalle.
Illalla ulkoilmateatterissa "Kirkastettu sydän".
Kompp.päällikön puhuttelu ennustanee vitjaan lähtöä..
Kirkastettu sydän on Martta Haatasen romaaniin pohjalta ohjattu Suomi-Filmin 25-vuotisjuhlakuva,joka sijoittuu sotavuoteen 1941.Elokuva on omistettu suomalaisille äideille.Sotaa käsitellään kirkkoherra Ahti Helpin perheen kautta.Kirkkoherra (Joel Rinne) on myös sotilas,joka pukee ylleen kapteenin univormun,kun jatkosota syttyy.Vaimo Lea Helpi (Emma Väänänen) jännittää yhdeksän lapsensa kanssa kotirintamalla.Elokuvan Ahti Helpin esikuvana on Kivijärven kirkkoherra Väinö Havas,joka kaatui hyökkäysvaiheessa loppukesällä 1941.
Elokuvan kerronta perustuu rinnakkaisten koti- ja sotarintaman kuvaukseen,ja kuvaa yksilön halua uihrautua isänmaansa hyväksi.
Elokuva joutui poliittisen suuntauksen muututtua sodan jälkeen pannaan,että seuraavan kerran se nähtiin julkisessa levityksessä syksyllä 1975 TV2:lla MTV:n toimesta.Silloinkin filmi sai suomalaisen vasemmistolehdistön,Kansan Uutisten ja Tiedonantajan ankaraa kritiikkiä pitäen esitystä neuvostoliiton ja Suomen ulkopoöitiikan vastaisena provokaationa.
Lisäksi neuvostolehdistössä Sovjetskaja Rossija tuomitsi elokuvan esityksen.
Kirkastettu sydän 1943
.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti