KUKKAKAALIA,SIVIILEJÄ JA JUNA POHJOISEEN
--------------------------------------------------------------------
Iisalmen asemalla. 2. vas. Kaisa-lotta ja 4. vas.
--------------------------------------------------------------------
Antti sotilas-
pastori.
Maanantai 18.9.44.
Kontion luona kylässä.
Kukkakaalia.
Lehtosen Putkinotkoa.
Iltahartaus kon.p:llä.
(5030+ v.joukkue+jääk.joukkue)
Kuhlbergin luona tarinoimassa ja korvikkeella.
Paluu pimeässä.
Maanantai 18.9.44.
Kontion luona kylässä.
Kukkakaalia.
Lehtosen Putkinotkoa.
Iltahartaus kon.p:llä.
(5030+ v.joukkue+jääk.joukkue)
Kuhlbergin luona tarinoimassa ja korvikkeella.
Paluu pimeässä.
Kapteeni Viljo Kalervo Kuhlberg (1. syyskuuta 1910 Helsinki – 1. lokakuuta 1944 Tornio) oli suomalainen jalkapalloilija ja sotilas, joka pelasi urallaan hyökkääjänä.
Kuolema sodassa: Sotilasarvoltaan kapteenina toiminut Kuhlberg kaatui Lapin sodassa 1. lokakuuta 1944 Tornion maihinnousun ensimmäisenä päivänä. Hän oli kuollessaan komppanianpäällikkönä Jalkaväkirykmentti 11:ssä (11./JR 11).
Joel Lehtosen Putkinotko 1919-20
Putkinotko kuvaa omintakeisen vuokraviljelijä ja viinatrokari Juutas Käkriäisen monilapsisesta metsäläisperheestä sekä herraskaisesta vuokraisännästä ja kirjakauppiaasta Aapeli Muttisesta.
Romaani kuvaa yhtä heinäkuista päivää,jolloin Juutaksen vaimo Rosina lähti kaupunkikäynnille Savonlinnaan ja Aapeli Muttinen saapui tarkastamaan tiluksiaan,kun Juutas suunnittelee viinanmyyntiään.
Teoksen pohjasta on tehty elokuva v.1954.
Putkinotko-filmi 1954.Pääosissa Lasse Pöysti,
Putkinotko kuvaa omintakeisen vuokraviljelijä ja viinatrokari Juutas Käkriäisen monilapsisesta metsäläisperheestä sekä herraskaisesta vuokraisännästä ja kirjakauppiaasta Aapeli Muttisesta.
Romaani kuvaa yhtä heinäkuista päivää,jolloin Juutaksen vaimo Rosina lähti kaupunkikäynnille Savonlinnaan ja Aapeli Muttinen saapui tarkastamaan tiluksiaan,kun Juutas suunnittelee viinanmyyntiään.
Teoksen pohjasta on tehty elokuva v.1954.
Sylva Rossi ja Elvi Saarnio
Tiistai 19.9.
Kaunista luonnossa,mutta mustaa mielessä.
Välirauha solmittu Neuvosto-Venäjän ja Englannin ja Suomen välillä raskain ehdoin.
Vetäytyminen v.1940 rajojen taakse alkoi.
Vain herran avulla eteenpäin
Tiistai 19.9.
Kaunista luonnossa,mutta mustaa mielessä.
Välirauha solmittu Neuvosto-Venäjän ja Englannin ja Suomen välillä raskain ehdoin.
Vetäytyminen v.1940 rajojen taakse alkoi.
Vain herran avulla eteenpäin
 |
| Neuvostoliitto yritti pakottaa suomalaiset rauhaan pommittamalla Helsinkiä kolmeen otteeseen helmikuussa 1944. Kuvassa Ratakatu Helsingin kantakaupungissa. Kadun vasemmalla puolella sijaitsee Suomalainen normaalilyseo, joka vaurioitui suurpommituksissa pahoin. SA-kuva / E. Hedenström. |
Keskiviikko 20.9.
Päivä lekoteltiin levossa kauniissa auringonpaisteessa.
Illalla lähtö edelleen.
Raja ylitettiin klo 18.30.
Marssittiin yht. n.45 km Mäkelään.
Väsymys suuri.
Uni klo 5-8 Peltoisissa.
Sauna.
Maastoon tutustuminen.
Torstai 21.9.
Kovin oltiin pitkän matkan jälkeen väsyneitä.
Siviiliväestön näkeminen virkisti.
Työkuntoisia miehiä todella vähän.
Perjantai 22.9.
Lepoa.
Kaunista.
Pyöräilin naapurikyliin.
Brotherus lähti lomalle ja lääk.ltn. Ingman tulis sijaiseksi.
Iltahartaus pataljoonalle.
Komentopaikalla uutisilla. (Ilmeisesti uutisilla JR11:n Lappiin lähdöstä)
Lauantai 23.9.
Kaunista syksyä.
Lepoa ja Juutas Käkriäistä.
Illalla käymässä Kuhlbergin luona.
Sunnuntai 24.9.
Lähtö pohjoiseen.
Marssi Simolaan,missä kuormaus juniin.
N. klo 11 juna lähti,mutta meni Riihimäen kautta vastoin odotusta eikä Savon rataa.
(Oletettiin 3.diviisioonan matkan kulkeutuvan Savon rataa pitkin,koska JR 11 koostui pohjoissavolaisista ja kainuulaisista joukoista,jolloin asemilla voitiin tavata lähimmäisiä)
Maanantai 25.9.
Matkalla.
Seinäjoella tapasin Veikko Huttusen.
(Oliko Veikko Huttunen kuuluisa yhteiskuntaopin ja muiden kouluteosten kirjoittaja?)
Ruukissa terveisiä Aarolle (apteekkariveljelle)
Tulo Ouluun.
Purkaus Tiurassa.
Illalla lähtö edelleen.
Raja ylitettiin klo 18.30.
Marssittiin yht. n.45 km Mäkelään.
Väsymys suuri.
Uni klo 5-8 Peltoisissa.
Sauna.
Maastoon tutustuminen.
Torstai 21.9.
Kovin oltiin pitkän matkan jälkeen väsyneitä.
Siviiliväestön näkeminen virkisti.
Työkuntoisia miehiä todella vähän.
Perjantai 22.9.
Lepoa.
Kaunista.
Pyöräilin naapurikyliin.
Brotherus lähti lomalle ja lääk.ltn. Ingman tulis sijaiseksi.
Iltahartaus pataljoonalle.
Komentopaikalla uutisilla. (Ilmeisesti uutisilla JR11:n Lappiin lähdöstä)
Lauantai 23.9.
Kaunista syksyä.
Lepoa ja Juutas Käkriäistä.
Illalla käymässä Kuhlbergin luona.
Sunnuntai 24.9.
Lähtö pohjoiseen.
Marssi Simolaan,missä kuormaus juniin.
N. klo 11 juna lähti,mutta meni Riihimäen kautta vastoin odotusta eikä Savon rataa.
(Oletettiin 3.diviisioonan matkan kulkeutuvan Savon rataa pitkin,koska JR 11 koostui pohjoissavolaisista ja kainuulaisista joukoista,jolloin asemilla voitiin tavata lähimmäisiä)
Maanantai 25.9.
Matkalla.
Seinäjoella tapasin Veikko Huttusen.
(Oliko Veikko Huttunen kuuluisa yhteiskuntaopin ja muiden kouluteosten kirjoittaja?)
Ruukissa terveisiä Aarolle (apteekkariveljelle)
Tulo Ouluun.
Purkaus Tiurassa.
(Aaro Lukkarinen oli farmaseuttina Torniossa)
 |
| Ruukki-sijainti.Suomi. |
Veikko Huttunen:Talvisodasta turvakokoukseen
Keskiviikko 27.9.
Marssi majoitusalueelle Hintan taakse.(Oulussa)
Kaupungissa käymässä.
 |
| 1944 Uusikatu Oulu |
Sotahistorioitsija Anthony Upton kuvaa pohjoiseen suuntautuneiden joukkojen kuljetusten taustatapahtumista seuraavaa:
Suomalaisten piti NL:n määräyksestä joko internoida saksalaiset joukot tai ajaa ne maasta pois.
Saksalaisilla oli käsissään kylläkin yksi ongelma Suomessa pelätessään maan loikkaavan Äiti-Venäjän syliin
Saksalaisilla oli valmiina varasuunnitelma,joka jakautui kahteen operaatioon,Birkeen ja Tanneen (Koivu ja Kuusi).
Birken piti vetää saksalaisjoukot pohjoiseen Petsamon nikkelikaivoksten haltuunottoon ja Tanne kohdistui Ahvenanmaan ja Suursaaren valtaukseen.
Saksan sotajohto neuvotteluissaan Suomen kanssa suostui vetämään etelä-Suomesta pois muutamia osastoja 15.9 mennessä.Samalla saksalaiset vihjailivat alkavansa evakuoimaan Gebirgsarmeen joukkojaan Lapista lupaamalla panemaan operaatiolle mitään esteitä.
6.9 mennessä Birke-opraatio vahvistettiin,jolloin Alppijääkäriarmeijan oikea siipi ryhtyi vetäytymään Yhtäältä ja Kuollan niemimaalta,muodostamalla yhteisen rintaman suomalaisten mahdollisen asiaan puuttumisen varalta.
7.9. suomalaiset aloittivat evakuoimaan omia osastojaan ja siviiliväestöä Lapista.
Tilanne näytti vaikeasti ratkaisevalta taktisesti sivistyneellä tavalla,ja 13.9. Hitler antoi määräyksen Tanne-operaation osaksi toteuttamiselle,koska Ahvenanmaalta ei saatu mahdollisia laivauksia.
Suursaaren valtaus maksoi saksalaisille 700 sotavankia ja vetäytymisen saarelta.
Sot.pastori Lukkarinen jatkaa Ajastajassaan:
Perjantai 29.9.
Lomakielto, valmistautuminen lähtöön.
Lähtö ja peruutus.
Aamiainen ravintolassa.
Päivällinen Arinassa.
Kortti Kaisalta ja myös hänelle.
Uusi turha lähtöyritys.
Evakuointiesikunnan keskuspaikka (syys–lokakuu 1944): Kun jatkosota päättyi Moskovan välirauhaan syyskuussa 1944 ja saksalaiset oli määrättävä poistumaan maasta, Pohjois-Suomi evakuoitiin Hotelli Arinan toimiessa evakuointiesikunnan keskuspaikkana Lauri Kivisen johdolla.
Saksalaisilla oli käsissään kylläkin yksi ongelma Suomessa pelätessään maan loikkaavan Äiti-Venäjän syliin
Saksalaisilla oli valmiina varasuunnitelma,joka jakautui kahteen operaatioon,Birkeen ja Tanneen (Koivu ja Kuusi).
Birken piti vetää saksalaisjoukot pohjoiseen Petsamon nikkelikaivoksten haltuunottoon ja Tanne kohdistui Ahvenanmaan ja Suursaaren valtaukseen.
Saksan sotajohto neuvotteluissaan Suomen kanssa suostui vetämään etelä-Suomesta pois muutamia osastoja 15.9 mennessä.Samalla saksalaiset vihjailivat alkavansa evakuoimaan Gebirgsarmeen joukkojaan Lapista lupaamalla panemaan operaatiolle mitään esteitä.
6.9 mennessä Birke-opraatio vahvistettiin,jolloin Alppijääkäriarmeijan oikea siipi ryhtyi vetäytymään Yhtäältä ja Kuollan niemimaalta,muodostamalla yhteisen rintaman suomalaisten mahdollisen asiaan puuttumisen varalta.
7.9. suomalaiset aloittivat evakuoimaan omia osastojaan ja siviiliväestöä Lapista.
Tilanne näytti vaikeasti ratkaisevalta taktisesti sivistyneellä tavalla,ja 13.9. Hitler antoi määräyksen Tanne-operaation osaksi toteuttamiselle,koska Ahvenanmaalta ei saatu mahdollisia laivauksia.
Suursaaren valtaus maksoi saksalaisille 700 sotavankia ja vetäytymisen saarelta.
Sot.pastori Lukkarinen jatkaa Ajastajassaan:
Perjantai 29.9.
Lomakielto, valmistautuminen lähtöön.
Lähtö ja peruutus.
Aamiainen ravintolassa.
Päivällinen Arinassa.
Kortti Kaisalta ja myös hänelle.
Uusi turha lähtöyritys.
Evakuointiesikunnan keskuspaikka (syys–lokakuu 1944): Kun jatkosota päättyi Moskovan välirauhaan syyskuussa 1944 ja saksalaiset oli määrättävä poistumaan maasta, Pohjois-Suomi evakuoitiin Hotelli Arinan toimiessa evakuointiesikunnan keskuspaikkana Lauri Kivisen johdolla.
 |
| Hotelli Arina,Oulu. |
 |
| Fritz S.Sjöhistoriskamuseet |
S/S Fritz S. oli suomalaisen varustaja Ernst Sohnin omistaman Rederi Sohn Ab -laivanvarustamon nimissä ollut höyryrahtilaiva eli "rahtihöyry".(alunperin S/S Fritz)
Laiva valmistettiin Norjan Kristianiassa vuonna 1907 Nylands Verkstedin (Nylands Værksted) telakalla. Tuolloin laivan nimenä oli D/S Biscaya. Vuonna 1917 laiva siirtyi Britannian hallituksen omistukseen kahdeksi vuodeksi ja palautui taas alkuperäiselle omistajalleen Dampskibs-I/S Garonne:lle Norjaan vuonna 1919 säilyttäen alkuperäisen nimensä.
Vuonna 1938 Ernst Sohn osti laivan rahtilaivaksi Suomeen ja antoi sille nimeksi Fritz S. Laivan kotisatama vaihteli: aluksi se oli Helsinki, sitten järjestyksessä: Koivisto, Pori, Viipuri, Helsinki, Espoo ja jälleen Helsinki. Aluksesta tuli jatkosodan aikana viipurilainen ja tuolloin aluksen omistajaksi merkittiin Ernst Sohnin tytäryhtiö Trångsunds Ångfartygs Ab.
Lauantai 30.9.
Valmistautuminen lähtöön ja peruutus.
Lähtö Toppilaan,missä laivaus.
Minä Fritzissä kohti Torniota.
Kaunis kuutamoyö merellä.
Suo Herra onnea maihinnousulle.
(Röytän maihinnousuun osallistui 3 höyrylaivaa Norma,Hesperus ja Fritz,jotka ensimmäisen maihinnousuaallon jälkeen toivat satamaan yht 26.000 sotilasta..Maihinnousua komensi kenraali Siilasvuo ,jonka tilalle kenraali Oesch oltiin määrätty Jr11 komentajaksi Kivennapa-Ihantalan taisteluissa.
3.divisioonaa johti Torniossa Oeschin esikuntapäällikkö ev.luutnantti Wolf Halsti.)
Valmistautuminen lähtöön ja peruutus.
Lähtö Toppilaan,missä laivaus.
Minä Fritzissä kohti Torniota.
Kaunis kuutamoyö merellä.
Suo Herra onnea maihinnousulle.
Tornion maihinnousujoukot astumassa laivaan Oulussa.
3.divisioonaa johti Torniossa Oeschin esikuntapäällikkö ev.luutnantti Wolf Halsti.)
 |
| 1944 Everstiluutnantti. myöh. kenraali Wolf H. Halsti |
 |
| 1944 Maihinnousukaluston lastaamista Oulun Toppilan satamassa. |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti