SARJAKUVASANKARIMAAILMAA
----------------------------------------------
Lännensarjakuvien suosio poikapiireissä oli aika mahtavaa 50-luvun lopulla.
Sarjiksia sai lukea aamulehdistä vasta sen jälkeen, kun perheen isät olivat lukeneet päivän uutiset ja äidit katsoneet päivän tarjoukset osuuskaupasta.
Kauppalan rautatiekirjakaupan kioskeista torin varrelta ja linja-autoasemalta sai ostaa kuukauden Pecos Bill- ja Tex Willer-sarjakuvalehden. Pecos Bill oli A4-kokoinen lehti, mutta Tex Willer kapea ja pitkä takataskuun taitettava luiskalehti,jota voi tsiikata jopa kuivien historian tuntien aikana kirjan välissä.
Molemmat sarjakuvalehdet toivat ennen 60-luvun italialaisia Sergio Leonen ohjaamia ja Clint Eastwoodin näyttelemiä "spaghetti westernejä" poikien makuukamareihin spagettisarjakuvin jännitystä painetussa muodossa. Tex Willeristä tuli koulun välitunneilla hyvä vaihtovaluutta ,jonka yhtä numeroa vastaan sai kourallisen Chymoksen karkkipussien moottoripyörämerkkejä tai pari Pauligin kahvipakettiautokuvaa.
Yhdellä Jussin Esterinkadulla asuvalla luokkakaverilla Eikalla oli joka koulupäivä nahkasalkkunsa pohjalla pino Tex Willer-vaihtovaluuttaa.
Eikka oli itsekin haka piirustuksessa luodessaan omia sarjakuviaan lyijykynällä ruutuvihkoihin,kun muut taitamattomat kopsasivat kuvia läpinäkyvälle voipaperille sarjiksien lehdiltä.
Eikka kuten Ylängön Ekikin taiteilivat Bill Haley-lettinsä ennen kouluun lähtöä eteisalkovin peilin edessä sokerivedellä. Koulusta palattuaan kummankin jämähtäneet tukkalaitteet olivat muuttuneet pölynharmaiksi.
Pecos Billin oli piirtänyt italialainen Raffaella Paprella (1919-2001) Guido Martinan kirjoittamana.
Tex Willerin ensimäinen sarjis esiteltiin Jussin syntymäpäivänä vuoden hänen syntymänsä jälkeen 30.9.1948 Italiassa. Lehden kirjoittajana oli Gian Luigi Bonelli ja kuvittajana Aurelio Gallapini.
Harjavallan evakkoaikana 1954-1956 Jussi luki Satakunnan Sanomista vain Jussi Pulli-sarjakuvia (John Bull).
Harjavallan rikkinummet olivat köyhempiä lännen sarjoissa,vaikka sijaitsivat Suomen lännessä.
Jussi jo saapuessaan vuoden 1954 kesäkuussa Salon Seudun osuuskaupan Austin-kuormurilla isän kanssa muuttokuormalla Harjavaltaan havaitsi,että kirkonkylän pirssitolpalla puunattiin vain brittiläisiä takseja kuten Humber Hawkeja sekä Austin Herefordeja,joista jälkimmäinen kuului autotehtaan maakuntasarjaan (County Series..Hereford,Devon.Somerset ,Hampshire,Dorset ja Westminster).
Satakunta ilmeisesti kuului maakuntiin eli asuttiin landella ja pirssit olivat sen mukaisia..
Papinpoika oli fundeeranut myös vuonna 1958.kun Wihuri-tehtailla esiteltiin uusi suomalainen rättimuovikorinen Wiima-pikkuauto,että tuotannon laajetessa mallistoon saataisiin omat kansalliset maakuntamallit Satakunta.Häme,Pohjanmaa,Uusimaa,Savo,Karjala,Lappi ja rantaruotsalainen Åland. Tekniikan maailma esitteli ylpeänä pikkuauton,joka valitettavasti jäi ainoaksi kappaleeksi.
Wiima-nimi tuli markkinoille myöhemmin linja-autokoreissa,joita ammattiväki kutsui Hetkuiksi ja maakuntanimiä lainattiin laivaston tykkiveneisiin..
Suomalaisvalmisteinen ensimmäinen auto esiteltiin v. 1913 ja samoin ainoaksi kappaleeksi jääneenä se pysyi keksijänsä mukaisesti historiaan kirjoissa Korvensuu-nimisenä.
Auto muistutti muodoltaan Aku Ankan autoa.
Eräs suosituimpia sotasarjoja oli Battler Britton,missä lentäjä-ässä tiputteli taivaallisissa koiratappeluissa alas Englannin kanaalin syöväreihin Krautien sekä Fritzien Mersuja lei Messerschmidtejä
Amerikkalaista sotapilottisankaria kuvasi amerikkalainen Johnny Huimapää- eli Johnny Hazard-sarjis.
Kummatkin sarjakuvat olivat saaneet ponnahduksen vuonna 1951 filmatuista Errol Flynnin sotakuvista.Useissa suomalaisissa päivälehdissä Johnny Huimapää,Johnny Hasard tai Johnny Hazard taisteli Tyynenmeren sotaansa koko 50-luvuna ajan, Battler Britton puolestaan Battle of Britain'iään erillisenä sarjakuvalehtenä.
Monissa pikkulehdissä ja viikkolehdissä julkaistiin saksalaista Max ja Moritz-sarjakuvaa,joka nyky-yhteiskunnassa pantaisiin kukkahattutätien painostuksesta pannaan väkivaltaisena ja sadistisena,missä veljekset pahan palkaksi paistettiin leivinuunissa rusinapullina.
Kirja sisälsi paljolti mustaa huumoria ja sen kirjoittaja Wilhelm Busch julkaisi vuonna 1869 ensimmäisen lastenkauhukirjansa nimellä "Eine Geschichte in Sieben Streichen".Amerikassa otettiin kirjan sisältö mielenkiinnolla vastaan sarjakuviin ja kuuluisa Katzenjammer Kids-sarjis mukaili saksalaista tuhmakakaramallia erinomasesti (suomeksi Kissalan pojat).
Lisäksi lapsihorroriin (nykyisten pehmolapsipsykologien kauhistukseksi) suomalaisiin kirjakauppoihin tuli Lauri Pohjanpään kääntämä ja Gummerruksen kustantama Jörö-Jukka-kirja v.1922.
Alunperin kirja julkaistiin jo v. 1845 ja myöhemmin 1865 Stuwwelpeter-nimisenä ja suomalaiset lapset saivat lastenkamareissaan loruilla Jörö-Jukan runoa toistensa korviin...Jörö-Jukka,koikkakynsi,pörhötukka..."
Jörö-Jukan ensipainos julkaistiin Suomessa v. 1869 ja idean siihen antoi suomennuksella Yrjö Sakari Yrjö-Koskinen,annettuaan lapsilleen iltalukemiseksi Stuwwelpeterin.
----------------------------------------------
 |
| Pecos Bill. English market |
 |
| Suomenkielinen Pecos Bill |
Sarjiksia sai lukea aamulehdistä vasta sen jälkeen, kun perheen isät olivat lukeneet päivän uutiset ja äidit katsoneet päivän tarjoukset osuuskaupasta.
Kauppalan rautatiekirjakaupan kioskeista torin varrelta ja linja-autoasemalta sai ostaa kuukauden Pecos Bill- ja Tex Willer-sarjakuvalehden. Pecos Bill oli A4-kokoinen lehti, mutta Tex Willer kapea ja pitkä takataskuun taitettava luiskalehti,jota voi tsiikata jopa kuivien historian tuntien aikana kirjan välissä.
Molemmat sarjakuvalehdet toivat ennen 60-luvun italialaisia Sergio Leonen ohjaamia ja Clint Eastwoodin näyttelemiä "spaghetti westernejä" poikien makuukamareihin spagettisarjakuvin jännitystä painetussa muodossa. Tex Willeristä tuli koulun välitunneilla hyvä vaihtovaluutta ,jonka yhtä numeroa vastaan sai kourallisen Chymoksen karkkipussien moottoripyörämerkkejä tai pari Pauligin kahvipakettiautokuvaa.
Yhdellä Jussin Esterinkadulla asuvalla luokkakaverilla Eikalla oli joka koulupäivä nahkasalkkunsa pohjalla pino Tex Willer-vaihtovaluuttaa.
Eikka oli itsekin haka piirustuksessa luodessaan omia sarjakuviaan lyijykynällä ruutuvihkoihin,kun muut taitamattomat kopsasivat kuvia läpinäkyvälle voipaperille sarjiksien lehdiltä.
Eikka kuten Ylängön Ekikin taiteilivat Bill Haley-lettinsä ennen kouluun lähtöä eteisalkovin peilin edessä sokerivedellä. Koulusta palattuaan kummankin jämähtäneet tukkalaitteet olivat muuttuneet pölynharmaiksi.
Pecos Billin oli piirtänyt italialainen Raffaella Paprella (1919-2001) Guido Martinan kirjoittamana.
Tex Willerin ensimäinen sarjis esiteltiin Jussin syntymäpäivänä vuoden hänen syntymänsä jälkeen 30.9.1948 Italiassa. Lehden kirjoittajana oli Gian Luigi Bonelli ja kuvittajana Aurelio Gallapini.
 |
| Tex Willer |
Harjavallan rikkinummet olivat köyhempiä lännen sarjoissa,vaikka sijaitsivat Suomen lännessä.
Jussi jo saapuessaan vuoden 1954 kesäkuussa Salon Seudun osuuskaupan Austin-kuormurilla isän kanssa muuttokuormalla Harjavaltaan havaitsi,että kirkonkylän pirssitolpalla puunattiin vain brittiläisiä takseja kuten Humber Hawkeja sekä Austin Herefordeja,joista jälkimmäinen kuului autotehtaan maakuntasarjaan (County Series..Hereford,Devon.Somerset ,Hampshire,Dorset ja Westminster).
Satakunta ilmeisesti kuului maakuntiin eli asuttiin landella ja pirssit olivat sen mukaisia..
Papinpoika oli fundeeranut myös vuonna 1958.kun Wihuri-tehtailla esiteltiin uusi suomalainen rättimuovikorinen Wiima-pikkuauto,että tuotannon laajetessa mallistoon saataisiin omat kansalliset maakuntamallit Satakunta.Häme,Pohjanmaa,Uusimaa,Savo,Karjala,Lappi ja rantaruotsalainen Åland. Tekniikan maailma esitteli ylpeänä pikkuauton,joka valitettavasti jäi ainoaksi kappaleeksi.
Wiima-nimi tuli markkinoille myöhemmin linja-autokoreissa,joita ammattiväki kutsui Hetkuiksi ja maakuntanimiä lainattiin laivaston tykkiveneisiin..
Suomalaisvalmisteinen ensimmäinen auto esiteltiin v. 1913 ja samoin ainoaksi kappaleeksi jääneenä se pysyi keksijänsä mukaisesti historiaan kirjoissa Korvensuu-nimisenä.
Auto muistutti muodoltaan Aku Ankan autoa.
 |
| 1913 Korvensuu.Ensimmäinen suomalainen auto |
 |
| Aku Ankan auto ja Roope- sedän limusiini Helsingin Ankkalinnassa.Juhart 2011 Maakuntasarjojen lisäksi,koska Brittein saaret tarvitsivat äärettömästi jälleenrakentamiseensa länsivaluuttaa (90 prosenttia valmistetuista autoista meni vientiin) ,Suomeenkin saapuivat brittisarjikset. |
Amerikkalaista sotapilottisankaria kuvasi amerikkalainen Johnny Huimapää- eli Johnny Hazard-sarjis.
Kummatkin sarjakuvat olivat saaneet ponnahduksen vuonna 1951 filmatuista Errol Flynnin sotakuvista.Useissa suomalaisissa päivälehdissä Johnny Huimapää,Johnny Hasard tai Johnny Hazard taisteli Tyynenmeren sotaansa koko 50-luvuna ajan, Battler Britton puolestaan Battle of Britain'iään erillisenä sarjakuvalehtenä.
 |
| Battler Britton |
 |
| Johnny Hazard |
Kirja sisälsi paljolti mustaa huumoria ja sen kirjoittaja Wilhelm Busch julkaisi vuonna 1869 ensimmäisen lastenkauhukirjansa nimellä "Eine Geschichte in Sieben Streichen".Amerikassa otettiin kirjan sisältö mielenkiinnolla vastaan sarjakuviin ja kuuluisa Katzenjammer Kids-sarjis mukaili saksalaista tuhmakakaramallia erinomasesti (suomeksi Kissalan pojat).
Lisäksi lapsihorroriin (nykyisten pehmolapsipsykologien kauhistukseksi) suomalaisiin kirjakauppoihin tuli Lauri Pohjanpään kääntämä ja Gummerruksen kustantama Jörö-Jukka-kirja v.1922.
Alunperin kirja julkaistiin jo v. 1845 ja myöhemmin 1865 Stuwwelpeter-nimisenä ja suomalaiset lapset saivat lastenkamareissaan loruilla Jörö-Jukan runoa toistensa korviin...Jörö-Jukka,koikkakynsi,pörhötukka..."
Jörö-Jukan ensipainos julkaistiin Suomessa v. 1869 ja idean siihen antoi suomennuksella Yrjö Sakari Yrjö-Koskinen,annettuaan lapsilleen iltalukemiseksi Stuwwelpeterin.
 |
| Jörö-Jukka |
 |
| Max ja Moritz |
jatkuu...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti