PASKIMOELOA
---------------------------
"Vesihiisisihisihississä"
Suomalainen lastenloru
Toimistoportakabiinin ovesta astui ulos kesiväkaljuinen ja punapartainen apulaisprojektipäällikkö,joka esitteli Jussille itsensä Puttoseksi...insinööri Puttoseksi.
--No sieltähän meijän kadonnut varastoherra vihdoin saapuu!
Puttonen sanoi tervehdyksen perään.
--Tuuppas ensinnä sisälle soropille,niin sitten näytän kustannuspaikkas!
--Myö tarvitaan oikein inttausmiestä tuonne varaston takaiselle Raatteen tielle,minne monesta meijän rojektista,ihan Libyasta ja Irakista saakka ollaan kasattu tavaraa..
Kahvittelun jälkeen päällikkö näytti Jussille alumiiniprofiilipeltisen varaston,mikä vastasi keskisuurta suomalaista varastohallia sekä sen takaisen Raatteen tien,mikä oli täynnä hiekan peittämää kaikenlaista työmaarojua suomalaisen asuntolinja-auton ja betonivibrojen väliltä.
Puttonen sanoi vielä palkkaavansa teollisuusvartijan saitille,koska firman toisesta pikkupaskimourakasta Dammamin tien varrelta käytiin öisin nussimassa kaluja pickuppikaupalla.
Puttosen lausahdus pani suomalaiseen rehellisyyteen tottuneen papinpojan päähän varohälyttimet päälle siitä,että suomalaiset varastelevat toisilta suomalaisilta sekä vielä omasta firmasta..
Suomessa sellaista vohkimista kutsuttiin syömisenä omasta kuormasta.
Hänellä oli jo memoripankkinsa tallennettuna julkisilta tahoilta tuntematonta tietoa entisen firmansa Salora-jupakasta,missä omistajat myivät kirjanpidon ohi tuhansia televisioita pelkästä ahneudesta.
Siitä kaksi yhtiön johtajaa istui linnassa..
Myöhemmin hän oppi monien mutkien ja kolmen suomalaisen rakennusfirman palveluksesta,miten suomalaiset "lumikupulit" söivät omasta kuormasta ns.Ali Baba-urakoinnilla ilman mitään moraalista katumusta.
Edellisessä työssään Saloran televisiotehtaan know-how-pakkaamon esimiehenä hän oli kyllä saanut esimakua suomalaisten osastopäällikköjen konnuuksista ja kyräilystä palleiltaan putoamisen estämiseksi..
Juuri irtisanottuaan firmasta tv-tehtaan kaksi omistajajohtajaa saivat linnatuomiot verokavalluksesta,myytyään väritelevisioita kirjanpidon ohi turkulaisen piirimyyjän TV-Nurmen kautta.
Jussin esimies varastopäällikkö Nymanin Untokin oli ollut juonessa mukana,mutta sai uudelta valtion asettamalta toimitusjohtajalta Öhqvistiltä (Kemiran entinen päällikkö ja kannaksen taisteluiden kenraali Öhqvistin poika) potkut puoliharmittona työmaajuoppona.
Jussikin oli päivisin seurannut tehtaan know-how-pakkaamosta lähdettyään kotiin klo neljä,miten osa televisiopakkaajista ja yläkerran nauhatyöläisistä jäi ylitöihin. Firman johtajat olivat painattaneet uudet sarjanumerot valmistettaviin vastaanottimiin,jotka myytiin kirjanpidon ohi piirimyyjille.
Tehtaalla supistiin suunpielistä asiasta ja lähettämön kuskikin kertoivat Jussille pimeistä keikoista iltamyöhällä Turkuun.Ihmeellisesti myös tehtaan toisen johtajan alle oli ilmestynyt uusi Cadillac DeVille ja firman virka-ajoon musta Chrysler New Yorker-fliitti.
Finskit kuten arabitkin osasivat näyttää menestystään kerska-autoilla!
Kukaan ei virallisesti uskaltanut puhua ääneen talon sisäisistä konnuuksista,koska siitä kirjoitettaisiin pilliinpuhaltajalle lopputili henkilöstöpäällikkö Jorma Norkelan.,talon sisäisen tiedustelupalvelun,palkkatoimistossa.
Kaikki puhalsivat yhteen hiileen rikoksen julkituomisen estämiseksi.
Jussin uusi arotoimisto tuli sijaitsemaan vedenpudistuslaitosurakan varastohallin nurkkaan rakennetussa ja kuulerilla varustetussa vanerikopissa,jonka tuore varastonhoitaja risti arabiankieliseksi Al Maktabaksi.
(Al Maktaba eli toimisto myös oli kuningaskunnan laajin kirjakauppaketju).
Raatteentie todella muistutti oikeata esikuvaansa vain sillä erolla,että evakkoromut olivat arosannan eikä korpilumen peittäminä.Hiekasta löytyi aamuisin tuoreita autonrenkaan jälkiä ja Jussi päätti panna ensitöikseen filippiinotyöntekijöistä kootun inttausporukan hommiin ja kaivamaan sekä luetteloimaan aron aarteet.
Jussille annetulla uudella Chevrolet LUV-pickuppilla roinat siirrettiin varastohalliin,jonka ovet3
illalla salvattiin ja lukittiin.
Jussi piti avainta taskussaan ja varastoaukean arosantaan ei enää piirrelty vieraiden firestonien jälkiä.
Chevrolet LUV (oikeastaan japanilainen Isuzu) taas ei ollut merkin mukaan mikään lemmenlulla,vaikka iltaisin saitilta lähtiessään autonvalot monasti lentokenttätien mutkasta pelästyttivät joukon löysähousuisia pakipoikia pöksyt konteissaan sekoamassa aasiin,jonka takajalat oltiin pantu avattuihin säilykepurkkeihin.ettei rakastajatar livistäisi pakoon arolle.
Asuminen järjestyi aluksi Arabian Bechtelin,Jubail Industrial Cityn pääurakoitsijan ja konsulttifirman Camp numero 13:lle. Bechtelin pääpomona v.1974 asti silloin oli Mr.George Schultz,joka myöhemmin tunnettiin Yhdysvaltojen Secretary of Statena republikaanipresidentti Reaganin aikana. Schultz oli aiemmin ollut republikaanpresidentti Nixonin aikana v.1970 US Secretary of Treasury eli valtionvaraministerinä..
Campin ruokala oli jaettu kahteen eri keittiöön tarjoilutiskineen.
Vasemmanpuolisesta sai indopakistanilaista curry-massala-tikka-safkaa ja oikeanpuolisesta länsiliharuokaa länsirannikon salaatilla ja Keisarin salaattiliemellä (Caesar's salad dressing),mikä vastasi jenkkimurkinaa.
Melkein kuin M.A. Nummisen laulussa Tyttöystäväni kanssa Eduskuntatalon puistossa, vasemmalla puolella indopakistaanit söivät currykanaa saframiriisillä ja vesilasit kyytipoikina.
Oikealla puolella suomalaiset farkuissaan ahmivat nakkeja muusilla maitolasit kyytipoikinaan.
Projektin rantasalmelainen Pikkutimpuri kertoi syövänsä vain sellaista campin komissaarista ostamaansa kaupparuokaa,jota ei olla tehty etelämpänä kuin purkin etiketin ilmoittama ilmoittama Made in Italy.
Myöhemmin pyssykyläläinen (Sodankylä) karhukuski erehtyi ensimmäisellä ehtoollisellaan indopakistaanijonoon.
Maistettuaan ensimmäistä haarukallista currymassalaa hän suu vääränä tuhahti:
--Täthä ei tarvithe kun persheellä häpästhä!
--Hei kuule papinpoik..lähretäs liukumma Jupailiin..mullo pickuppi käytös ja sää saas ostetuks uure Sanyon reteot (stereot) taikk siite Sonyn korvalappureteot....
--Ja sitte saa melkkes joka puarist siihe reteoos kasetei,mut melkke jokase kasettikotelo kuvas on naislaulajan käret ja kintut tussattu mustiks,ettei tulis kova halu naiste perää..
--Kaupunkin mutawwat eli uskopollarit pitävät kovaa kurii eteski kasettikaupois,ku joku reteoit kuunteleva vois saara paljaist kintuist jäykkäkouristukse hameens alla.
Pöydän vastapuolelta punapartainen Esa Pakarisen näköinen ja Nilsiästä kotoisin oleva putkimies Koivisto ja kaveripiirissä vain "Pöhheikkö" puuttui keskusteluun sanomalla:
--Elä sinä hyvä mies sekottele papinpojan piätä kaekilla naesjkuvillas olj ne tussattu taej iliman tussuva!.
--Poeketkaa illemmalla minnuenj kämppään niin avataan oekee aropontikkapullo ja sekotettaan mirintaa,että varpaankynnet irtovaa!
Jussi katsoi saapuneensa vihdoin "savonmualaeseen" arokotiinsa.
Jatkuu.."Vedenlorinaa laguunilla"...
.
---------------------------
"Vesihiisisihisihississä"
Suomalainen lastenloru
 |
| GM Desert Service.Juhart 2003 |
--No sieltähän meijän kadonnut varastoherra vihdoin saapuu!
Puttonen sanoi tervehdyksen perään.
--Tuuppas ensinnä sisälle soropille,niin sitten näytän kustannuspaikkas!
--Myö tarvitaan oikein inttausmiestä tuonne varaston takaiselle Raatteen tielle,minne monesta meijän rojektista,ihan Libyasta ja Irakista saakka ollaan kasattu tavaraa..
 |
| Öistä vedenpudistamon laguunin kaivuuta |
 |
| Vedenpuhdistamon vesitankkiautot |
Puttonen sanoi vielä palkkaavansa teollisuusvartijan saitille,koska firman toisesta pikkupaskimourakasta Dammamin tien varrelta käytiin öisin nussimassa kaluja pickuppikaupalla.
Puttosen lausahdus pani suomalaiseen rehellisyyteen tottuneen papinpojan päähän varohälyttimet päälle siitä,että suomalaiset varastelevat toisilta suomalaisilta sekä vielä omasta firmasta..
Suomessa sellaista vohkimista kutsuttiin syömisenä omasta kuormasta.
Hänellä oli jo memoripankkinsa tallennettuna julkisilta tahoilta tuntematonta tietoa entisen firmansa Salora-jupakasta,missä omistajat myivät kirjanpidon ohi tuhansia televisioita pelkästä ahneudesta.
Siitä kaksi yhtiön johtajaa istui linnassa..
Myöhemmin hän oppi monien mutkien ja kolmen suomalaisen rakennusfirman palveluksesta,miten suomalaiset "lumikupulit" söivät omasta kuormasta ns.Ali Baba-urakoinnilla ilman mitään moraalista katumusta.
 |
| Saloran johtajan Jouko Nordellin 1971 Cadillac DeVille |
Juuri irtisanottuaan firmasta tv-tehtaan kaksi omistajajohtajaa saivat linnatuomiot verokavalluksesta,myytyään väritelevisioita kirjanpidon ohi turkulaisen piirimyyjän TV-Nurmen kautta.
Jussin esimies varastopäällikkö Nymanin Untokin oli ollut juonessa mukana,mutta sai uudelta valtion asettamalta toimitusjohtajalta Öhqvistiltä (Kemiran entinen päällikkö ja kannaksen taisteluiden kenraali Öhqvistin poika) potkut puoliharmittona työmaajuoppona.
Jussikin oli päivisin seurannut tehtaan know-how-pakkaamosta lähdettyään kotiin klo neljä,miten osa televisiopakkaajista ja yläkerran nauhatyöläisistä jäi ylitöihin. Firman johtajat olivat painattaneet uudet sarjanumerot valmistettaviin vastaanottimiin,jotka myytiin kirjanpidon ohi piirimyyjille.
Tehtaalla supistiin suunpielistä asiasta ja lähettämön kuskikin kertoivat Jussille pimeistä keikoista iltamyöhällä Turkuun.Ihmeellisesti myös tehtaan toisen johtajan alle oli ilmestynyt uusi Cadillac DeVille ja firman virka-ajoon musta Chrysler New Yorker-fliitti.
Finskit kuten arabitkin osasivat näyttää menestystään kerska-autoilla!
Kukaan ei virallisesti uskaltanut puhua ääneen talon sisäisistä konnuuksista,koska siitä kirjoitettaisiin pilliinpuhaltajalle lopputili henkilöstöpäällikkö Jorma Norkelan.,talon sisäisen tiedustelupalvelun,palkkatoimistossa.
Kaikki puhalsivat yhteen hiileen rikoksen julkituomisen estämiseksi.
 |
| Salora VIP-Ultra väritelevisio 1974-76 |
(Al Maktaba eli toimisto myös oli kuningaskunnan laajin kirjakauppaketju).
Raatteentie todella muistutti oikeata esikuvaansa vain sillä erolla,että evakkoromut olivat arosannan eikä korpilumen peittäminä.Hiekasta löytyi aamuisin tuoreita autonrenkaan jälkiä ja Jussi päätti panna ensitöikseen filippiinotyöntekijöistä kootun inttausporukan hommiin ja kaivamaan sekä luetteloimaan aron aarteet.
 |
| 1980 Chevrolet LUV |
illalla salvattiin ja lukittiin.
Jussi piti avainta taskussaan ja varastoaukean arosantaan ei enää piirrelty vieraiden firestonien jälkiä.
Chevrolet LUV (oikeastaan japanilainen Isuzu) taas ei ollut merkin mukaan mikään lemmenlulla,vaikka iltaisin saitilta lähtiessään autonvalot monasti lentokenttätien mutkasta pelästyttivät joukon löysähousuisia pakipoikia pöksyt konteissaan sekoamassa aasiin,jonka takajalat oltiin pantu avattuihin säilykepurkkeihin.ettei rakastajatar livistäisi pakoon arolle.
 |
| Jubailin suolavedenpuhdistuslaitos 80-luvun alussa. Tyypillinen työmaanäkymä silloisesta Jubailista |
Campin ruokala oli jaettu kahteen eri keittiöön tarjoilutiskineen.
Vasemmanpuolisesta sai indopakistanilaista curry-massala-tikka-safkaa ja oikeanpuolisesta länsiliharuokaa länsirannikon salaatilla ja Keisarin salaattiliemellä (Caesar's salad dressing),mikä vastasi jenkkimurkinaa.
Melkein kuin M.A. Nummisen laulussa Tyttöystäväni kanssa Eduskuntatalon puistossa, vasemmalla puolella indopakistaanit söivät currykanaa saframiriisillä ja vesilasit kyytipoikina.
Oikealla puolella suomalaiset farkuissaan ahmivat nakkeja muusilla maitolasit kyytipoikinaan.
Projektin rantasalmelainen Pikkutimpuri kertoi syövänsä vain sellaista campin komissaarista ostamaansa kaupparuokaa,jota ei olla tehty etelämpänä kuin purkin etiketin ilmoittama ilmoittama Made in Italy.
Myöhemmin pyssykyläläinen (Sodankylä) karhukuski erehtyi ensimmäisellä ehtoollisellaan indopakistaanijonoon.
Maistettuaan ensimmäistä haarukallista currymassalaa hän suu vääränä tuhahti:
--Täthä ei tarvithe kun persheellä häpästhä!
 |
| Caterpillar Motor Grader eli Tiekarhu Jussin ensimmäisenä päivänä Camp 13:ssa messhallissa hänen viereensä istuutui murkinoimaan kotikaupungistaan tuttu putkimies Malaskan Eikka,joka kutsui papinpojan illalla kierrokselle Jubailiin,mistä saisi ostettua tarpeellista kamaa kämppään. |
 |
| Sony Walkman |
--Ja sitte saa melkkes joka puarist siihe reteoos kasetei,mut melkke jokase kasettikotelo kuvas on naislaulajan käret ja kintut tussattu mustiks,ettei tulis kova halu naiste perää..
--Kaupunkin mutawwat eli uskopollarit pitävät kovaa kurii eteski kasettikaupois,ku joku reteoit kuunteleva vois saara paljaist kintuist jäykkäkouristukse hameens alla.
Pöydän vastapuolelta punapartainen Esa Pakarisen näköinen ja Nilsiästä kotoisin oleva putkimies Koivisto ja kaveripiirissä vain "Pöhheikkö" puuttui keskusteluun sanomalla:
--Elä sinä hyvä mies sekottele papinpojan piätä kaekilla naesjkuvillas olj ne tussattu taej iliman tussuva!.
--Poeketkaa illemmalla minnuenj kämppään niin avataan oekee aropontikkapullo ja sekotettaan mirintaa,että varpaankynnet irtovaa!
Jussi katsoi saapuneensa vihdoin "savonmualaeseen" arokotiinsa.
Jatkuu.."Vedenlorinaa laguunilla"...
.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti