TERVEISIÄ MARKUS-SEDÄLTÄ!
--------------------------------------------
"Politiikka tekee outoja petikavereita."
John S. Bassett
Vanhemmat Marcosin diktatuurihallinnon kokeneet muistelevat aktiivisen unohtamisensa nostalgiassaan kuinka silloin maassa oli laki ja järjestys ja rikollisuuskin melkein nollassa.
Samanlaista nostalgiamuistelua harrastavat pesunkestävät vanhat kommunistit Venäjällä.
Nykyinen demokratia ja vapaus on tehnyt filippiinoista liian valveutuneita oikeuksistaan ja kansalaiskuri on laskenut punaiselle...nämä valittavat nähdessään televisioiltauutisissa monenmoisia mielenosoituksia poliitikkojen korruption sekä kondomien vapauttamisen väliltä.
Pappilan Jussi oli seuraillut Filippiinien poliittista valtapeliä Marcosin,Aquinon,FVR:n,Erapin,Glorian ja nyt Coryn pojan Nonoy Aquinon hallituskausilla.
Yhteisinä tekijöinä presidenttien Sona-puheissa (Sona--State of Nation Adress eli vuotuinen valtion tilanteen selostus) on ollut se,että kaikki maan epäoikeudet ja puutteet ovat edellisten hallitusten aikaan saamia.
Jokaisella hallintokaudella poliitikot ovat kiemurrelleet korruptiokyinä valtion pesopesässä eikä mikään ole uutta aukinaisina saloina valtiopatruunoiden itsensä kehumisessa sekä rikastuttamisessa.
Heidän sipulinkuoren ohuet nahkansa eivät koskaan ole kestäneet kritiikkiä, yhden ja toisen alituisesti taistellessa paikallisoikeuksissa häväistyssytteistä.
Vaalitkin pohjautuvat ehdokkaiden imagoon ja suosioon eikä itse poliittiseen vakaumukseen tai areenaan,minkä takana pitäisi seistä puhtaassa barong tagalog-juhlapaidassa.valtion sinipohjainen ja keltatähtinen medaljonkinappi kauluksessa.
Harvalla ehdokkaalla on taskussaan mitään suunnitelmaa maan olojen parantamiseksi vedotessaan omaan biodatalistaansa sekä vanhaan poliittisesti geneettiseen valtasukuunsa.
Oman edun ajaminen kävelee pitkällä maan etujen edellä.
Eräs vanha traditionaalinen poliitikko eli trapo (trapo myös merkitsee likaista pesurättiä) sodan jälkeen presidentti Quirinon hallituskaudella olikin vastannut erään reportterin kyseltyä,miksi hän ajaa ensimmäisenä Pork Barrelliään eli valtion jakamaa budjettirahoja vaalipiirilleen sekä itselleen.,että.:.
--"That is what we are in Power for eli siksi me pysymme vallassa.."
Minimaalinen osa valtion lahjoittamasta possunlihasta menee silmänlumeeksi kongressimiehen tai senaattorin vaalipirin kotikaupungin taikka provinssin jonkun pienen tienpätkän asvaltoimiseen,bussikatoksen pysyttämiseen taikka koripallokentän betonoimiseen ja nekin poliitikon oman residenssin näköetäisyydellä..Loput liksoista jakaantuu urakoitsijoiden voitelemiseen ja oman hyvän elämänsä parantamiseen..Urakoitsija puolestaan pissaa poliitikkoa silmään ala-arvoisella materiaalilla,jolloin kokonainen poliittisen luonnon ruokaketju umpeutuu päätekäyttäjien kaihisten silmien ja hampaattomien suiden edessä.
Terveydehuoltoon sekä koulujen rakentamiseen ei löydy varoja eikä köyhällä terveysministeriöllä sekä kasvatusministeriöllä ole budjetissaan varoja,koska byrokratian rattaissa budjetit jakaantuvat rakentajien,materiaalitoimittajien ja satojen alikomissaarien taskuun.
Vastineeksi rahoilleen koulut avaavat ovensa ilman pulpetteja ja saavat oppivuoden alkaessa makulatuuripaperisia oppikirjoja,joidenka englanninkieli on kaukaa opittua kapulakieltä virheineen.
Sairaalat sekä paikallisklinikat samoin ostavat kalliita lääkkeitä tai sitten geneerisiä ja väärennettyjä vastineita..Tarjolla olevat kipulääkkeetkin äkkiä kyhätyissä vaneriklinikoiden apteekeissa voivat olla vain kalkkitabletteja..
Opettajien palkat viivästyvät kuukausikaupalla paikallispolitiikkojen pistettyä määrärahat taskuunsa omiin lempiprojekteihinsa ja köyhille sairaille ei anneta vuodepaikkoja ennen kuin joku varakas sukulainen tarjoaa sisäänkirjoitusmaksun..Yleensä potilaat kuolevat abakamatoilleen sairaalan käytävillä.
.No Credit..No Bed..In Cash we Trust lukee klinikan vastaanottopöydän edustassa..
Moni filippiino on kysäissyt papinpojalta mikä politiikan hahmo on häneen vaikuttanut syvemmin.
Elettiin silloin Fidel Ramosin hallintokautta ja pinoyt odottivat Jussin edes pikkaisen kehuvan istuvaa presidenttiä,koska tämä entinen Marcosin ajan Philippine Constabularyn eli poliisivoimien ylipäällikkökenraalina oli uskaltautunut hyppäämään opposition leiriin ja vastustamaan diktatuuria..
Ramosin tiedettiin vaihtaneen silloisen puolustusministeri Juan Ponce Enrilen kanssa leiriä henkensä uhalla, ,koska tulevaisuudessa EDSA:n laukauksemattoman ruusuvallankumouksen jälkeen olisivat joutuneet syytteeseen ihmisoikeusrikoksista.
Tänä päivänä Ramosta kunnioitetaan vanhempana ja viisaana valtiomiehenä ja Enrile istuu puolikalkkeutuneena senaatissa,antamatta sijaa nuoremmille ehdokkaille.
Jussi oli eräillä Suomen itsenäisyyspäiväjuhlilla suurlähettilään vastaanotossa tavannut Ramosin,joka kulki sikari kädessä kättelemässä Nokian ja Wärtsilän johtajia.
Jussista tämä kääpiökenraali ei näyttänyt kokolattian päällä puolitoistametrisenä kovinkaan merkittävältä.
Ramosin Taivastieprojekti (Skyway) oli silloin jäänyt siintämään liikennnesmogin ylle betonipilareiksi ja hänen tiikeritaloutensa pienentyneet kissataloudeksi ja ulkolaisten sijoittajien Promisory Noteiksi eli paperilupauksiksi entisen presidentin siannahkasalkkuun.
Plussapointtina Ramosilla oli pääsytutkinto Westpointista.
Pappilan Jussi oli ehdottanut pinoykyselijöille Ferdinand Marcosia,jolloin ystäväpiiri kaikkosi ympäriltä.
Jussi ei ole koskaan tykännyt utelijoista.
Jussin dela Cruz-suvussa vaimon äidin siskonpoika Rodolfo Biazon eli Uncle Rudy on melkein kaksimetrinen kenraali ja entinen Filippiinien puolustusvoimien komentaja.
Uncle Rudylla on vielä tänäänkin singlattu vaikkakin harmaantunut mariinitukka.
Hänkin päätyi sotilasuransa päätteeksi päiväpoliitikoksi,kongressimieheksi ja senaattoriksi.
Pinoypoliitikassa ei ole harvinaista,että eläkkeelle siirtyneille kenraaleille tarjotaan valtion pehmeimpiä tuoleja palveluksistaan isänmaan puolesta tai he kampanjoivat sekä kamppaavat itsensä hallintolaitoksen ylä-ja alahuoneisiin.
Hänkään kuten FVR(Fidel Valdez Ramos) eivät kuole kenraalipoliitikkoina kuin maihinnousukengät jaloissa.
Ramosin suurin virhe aasialaisessa poliitikassa oli Kiinan tiikeritalouden matkiminen makrokoossa.
Uncle Rudy samoin oli saanut West Pointin sotilaallisen koulutuksen Yhdysvalloissa kuten FVR ja hän nykyään jatkaa pitkän senaattoriuransa jälkeen kongressin kymmenissä eri valtuuskunnissa.
Päästyään kadetiksi PMA:han (Philippine Military Academy) Baguio Cityssä v. 1957 Jussin vaimon perhe auttoi häntä taloudellisesti .
Rodolfon äiti oli koulutukseltaan pyykkäri ja vaimoni äidin Catalina Fransisco dela Cruzin sisar.
Papinpojan vaimon isä Antero dela Cruz ansaitsi elantonsa omistamallaan Gabrera Drugs apteekilla Baguio Cityn Session Roadilla ja joka päivä kadettikoulun palvelusten jälkeen Rodolfo kävi syömässä heidän kotonaan militaarisin ja robottimaisin pöytätavoin.
Antero lisäksi antoi Rodolfolle taskurahaa tarpeiden,kuten tupakan ostamiseksi John Haysin tukikohdan PX:n komissaarikaupasta (Postal Exchange) koska kadetin äidillä ei ollut sellaisiin luksuksiin varoja pyykkärinä Manilan Pasay Cityssä..
Antero kuolinvuoteellaan Jussin talossa v.1994 oli lausunut viimeiset sanansa osoitettuna kenraali Rodofo Biazonille kiittämättämyydestä..."Putang Ina Mo...Son of the Bitch!"!
Rodolfo ei koskaan maksanut takaisin filippiinomaista ja odotettua kiitollisuuden velkaansa eli Utang na Loobia..
jatkuu..."Rautaperhonen ja sissipäällikkö"
--------------------------------------------
"Politiikka tekee outoja petikavereita."
John S. Bassett
 |
| Marcosin kommentti uudesta Corazon Aquinon presidenttiydestä 1.4.1986. |
Samanlaista nostalgiamuistelua harrastavat pesunkestävät vanhat kommunistit Venäjällä.
Nykyinen demokratia ja vapaus on tehnyt filippiinoista liian valveutuneita oikeuksistaan ja kansalaiskuri on laskenut punaiselle...nämä valittavat nähdessään televisioiltauutisissa monenmoisia mielenosoituksia poliitikkojen korruption sekä kondomien vapauttamisen väliltä.
Pappilan Jussi oli seuraillut Filippiinien poliittista valtapeliä Marcosin,Aquinon,FVR:n,Erapin,Glorian ja nyt Coryn pojan Nonoy Aquinon hallituskausilla.
Yhteisinä tekijöinä presidenttien Sona-puheissa (Sona--State of Nation Adress eli vuotuinen valtion tilanteen selostus) on ollut se,että kaikki maan epäoikeudet ja puutteet ovat edellisten hallitusten aikaan saamia.
Jokaisella hallintokaudella poliitikot ovat kiemurrelleet korruptiokyinä valtion pesopesässä eikä mikään ole uutta aukinaisina saloina valtiopatruunoiden itsensä kehumisessa sekä rikastuttamisessa.
Heidän sipulinkuoren ohuet nahkansa eivät koskaan ole kestäneet kritiikkiä, yhden ja toisen alituisesti taistellessa paikallisoikeuksissa häväistyssytteistä.
Vaalitkin pohjautuvat ehdokkaiden imagoon ja suosioon eikä itse poliittiseen vakaumukseen tai areenaan,minkä takana pitäisi seistä puhtaassa barong tagalog-juhlapaidassa.valtion sinipohjainen ja keltatähtinen medaljonkinappi kauluksessa.
Harvalla ehdokkaalla on taskussaan mitään suunnitelmaa maan olojen parantamiseksi vedotessaan omaan biodatalistaansa sekä vanhaan poliittisesti geneettiseen valtasukuunsa.
Oman edun ajaminen kävelee pitkällä maan etujen edellä.
Eräs vanha traditionaalinen poliitikko eli trapo (trapo myös merkitsee likaista pesurättiä) sodan jälkeen presidentti Quirinon hallituskaudella olikin vastannut erään reportterin kyseltyä,miksi hän ajaa ensimmäisenä Pork Barrelliään eli valtion jakamaa budjettirahoja vaalipiirilleen sekä itselleen.,että.:.
--"That is what we are in Power for eli siksi me pysymme vallassa.."
Minimaalinen osa valtion lahjoittamasta possunlihasta menee silmänlumeeksi kongressimiehen tai senaattorin vaalipirin kotikaupungin taikka provinssin jonkun pienen tienpätkän asvaltoimiseen,bussikatoksen pysyttämiseen taikka koripallokentän betonoimiseen ja nekin poliitikon oman residenssin näköetäisyydellä..Loput liksoista jakaantuu urakoitsijoiden voitelemiseen ja oman hyvän elämänsä parantamiseen..Urakoitsija puolestaan pissaa poliitikkoa silmään ala-arvoisella materiaalilla,jolloin kokonainen poliittisen luonnon ruokaketju umpeutuu päätekäyttäjien kaihisten silmien ja hampaattomien suiden edessä.
Terveydehuoltoon sekä koulujen rakentamiseen ei löydy varoja eikä köyhällä terveysministeriöllä sekä kasvatusministeriöllä ole budjetissaan varoja,koska byrokratian rattaissa budjetit jakaantuvat rakentajien,materiaalitoimittajien ja satojen alikomissaarien taskuun.
Vastineeksi rahoilleen koulut avaavat ovensa ilman pulpetteja ja saavat oppivuoden alkaessa makulatuuripaperisia oppikirjoja,joidenka englanninkieli on kaukaa opittua kapulakieltä virheineen.
Sairaalat sekä paikallisklinikat samoin ostavat kalliita lääkkeitä tai sitten geneerisiä ja väärennettyjä vastineita..Tarjolla olevat kipulääkkeetkin äkkiä kyhätyissä vaneriklinikoiden apteekeissa voivat olla vain kalkkitabletteja..
Opettajien palkat viivästyvät kuukausikaupalla paikallispolitiikkojen pistettyä määrärahat taskuunsa omiin lempiprojekteihinsa ja köyhille sairaille ei anneta vuodepaikkoja ennen kuin joku varakas sukulainen tarjoaa sisäänkirjoitusmaksun..Yleensä potilaat kuolevat abakamatoilleen sairaalan käytävillä.
.No Credit..No Bed..In Cash we Trust lukee klinikan vastaanottopöydän edustassa..
Moni filippiino on kysäissyt papinpojalta mikä politiikan hahmo on häneen vaikuttanut syvemmin.
Elettiin silloin Fidel Ramosin hallintokautta ja pinoyt odottivat Jussin edes pikkaisen kehuvan istuvaa presidenttiä,koska tämä entinen Marcosin ajan Philippine Constabularyn eli poliisivoimien ylipäällikkökenraalina oli uskaltautunut hyppäämään opposition leiriin ja vastustamaan diktatuuria..
Ramosin tiedettiin vaihtaneen silloisen puolustusministeri Juan Ponce Enrilen kanssa leiriä henkensä uhalla, ,koska tulevaisuudessa EDSA:n laukauksemattoman ruusuvallankumouksen jälkeen olisivat joutuneet syytteeseen ihmisoikeusrikoksista.
Tänä päivänä Ramosta kunnioitetaan vanhempana ja viisaana valtiomiehenä ja Enrile istuu puolikalkkeutuneena senaatissa,antamatta sijaa nuoremmille ehdokkaille.
Jussi oli eräillä Suomen itsenäisyyspäiväjuhlilla suurlähettilään vastaanotossa tavannut Ramosin,joka kulki sikari kädessä kättelemässä Nokian ja Wärtsilän johtajia.
Jussista tämä kääpiökenraali ei näyttänyt kokolattian päällä puolitoistametrisenä kovinkaan merkittävältä.
Ramosin Taivastieprojekti (Skyway) oli silloin jäänyt siintämään liikennnesmogin ylle betonipilareiksi ja hänen tiikeritaloutensa pienentyneet kissataloudeksi ja ulkolaisten sijoittajien Promisory Noteiksi eli paperilupauksiksi entisen presidentin siannahkasalkkuun.
Plussapointtina Ramosilla oli pääsytutkinto Westpointista.
Pappilan Jussi oli ehdottanut pinoykyselijöille Ferdinand Marcosia,jolloin ystäväpiiri kaikkosi ympäriltä.
Jussi ei ole koskaan tykännyt utelijoista.
 |
| Ramos in Pentagon.Juhart 2011 |
Uncle Rudylla on vielä tänäänkin singlattu vaikkakin harmaantunut mariinitukka.
Hänkin päätyi sotilasuransa päätteeksi päiväpoliitikoksi,kongressimieheksi ja senaattoriksi.
Pinoypoliitikassa ei ole harvinaista,että eläkkeelle siirtyneille kenraaleille tarjotaan valtion pehmeimpiä tuoleja palveluksistaan isänmaan puolesta tai he kampanjoivat sekä kamppaavat itsensä hallintolaitoksen ylä-ja alahuoneisiin.
Hänkään kuten FVR(Fidel Valdez Ramos) eivät kuole kenraalipoliitikkoina kuin maihinnousukengät jaloissa.
Ramosin suurin virhe aasialaisessa poliitikassa oli Kiinan tiikeritalouden matkiminen makrokoossa.
Uncle Rudy samoin oli saanut West Pointin sotilaallisen koulutuksen Yhdysvalloissa kuten FVR ja hän nykyään jatkaa pitkän senaattoriuransa jälkeen kongressin kymmenissä eri valtuuskunnissa.
Päästyään kadetiksi PMA:han (Philippine Military Academy) Baguio Cityssä v. 1957 Jussin vaimon perhe auttoi häntä taloudellisesti .
Rodolfon äiti oli koulutukseltaan pyykkäri ja vaimoni äidin Catalina Fransisco dela Cruzin sisar.
 |
| Uncle Rudy |
Antero lisäksi antoi Rodolfolle taskurahaa tarpeiden,kuten tupakan ostamiseksi John Haysin tukikohdan PX:n komissaarikaupasta (Postal Exchange) koska kadetin äidillä ei ollut sellaisiin luksuksiin varoja pyykkärinä Manilan Pasay Cityssä..
Antero kuolinvuoteellaan Jussin talossa v.1994 oli lausunut viimeiset sanansa osoitettuna kenraali Rodofo Biazonille kiittämättämyydestä..."Putang Ina Mo...Son of the Bitch!"!
Rodolfo ei koskaan maksanut takaisin filippiinomaista ja odotettua kiitollisuuden velkaansa eli Utang na Loobia..
 |
| Philippine Military Academy Cadets at John Hays Military Base in Baguio City.Juhart 2003 |
jatkuu..."Rautaperhonen ja sissipäällikkö"
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti