maanantai 21. tammikuuta 2013

Miten Jussi tapasi lastensa äidin . Suomikirja

Jussi 1960-luvun lopussa

1970

Betonikuraa Abbey Roadilla
----------------------------------------
Pappilan Jussi oli jättänyt taakseen Turun Opettajakorkeakoulun sekä Nummenbakan nähtävästi ikuisesti.
Korkeakoulun rehtori,vahvasilmälasinen urkurikanttori henkilökohtaisesti oli saattanut papinpojan koulun pääovelle hyvästelemään,ettei koskaan enää tavattaisi. Jussikin oli samaa mieltä,ettei hänestä omassa levottomuudessaan koskaan tulisi kasvattajaa kateederille meluisten luokkien eteen. Hän ei kestänyt suutaan soittavia kakaroita,jotka opetusluokassa nauroivat opettajakokelaat luokasta ulos,naiskokelaiden itkiessä ja mieskokelaiden kiroillessa käytävällä yritettyään nuijia näiden kalloihin peruskoulun alkio-oppia. Jussistakin koko peruskoulun alkio-oppi vastasi poliisiopiston pääsykokeita,missä puunuijalla piti iskeä voimalla pyöreitä palikoita neliskulmaisiin reikiin.
Jussilta loppui mielenkiinto koko opettajakoulutukseen,missä koulun homehtuneet ja lönrootimaiseen utopiaan unohtuneet lehtorit opettivat opettajakokelaille samaa virttä,mitä hänen kirkkohistorian ja uskonnon opettajansa ja isäkappalaisen esimies kirkkoherra Zidbäck kuivalla ja nukuttavalla paatoksellaan oli puuduttaneet lukioluokkaa..
Jussista oli tullut purnari ja levottomien herjojen heittäjä revanssissaan,mitä korkeakoulun vanhoillinen oppositio ei kestänyt.
Jussi päätyi kotikaupungissaan töihin luppovuodeksi paikallisen urakoitsijan kerrostalorakennukselle betoniporukkaan pohjalaattavaluun. Hänellä oli jo aiemmin jotain kokemusta rakennuksilta.
V.1966 hän oli ollut kesätöissä seurakuntatalon toimenhaltijoiden asuintalon ja  kappelin laajennuksen urakassa,missä häntä papinpoikana mestarit sekä muurarit pistivät kurankantoon ja naulojen repijäksi  eli lyhyesti hanttihommiin.
V.1968 syksyllä intin jälkeen hän pääsi KOP:n pankkitalourakan mittamiehen apulaiseksi,missä osuuskaupan tavaratalon miestenvaateosaston päällikön poika ja vasta ammattikoulusta valmistunut mittarikokelas Jussin avulla saivat pankin osumaan pari metriä naapurin hammaslääkäri Eklund-Äyhön tontille.
Mestarikaan ei äkännyt moista fibaa,koska yleensä pohjavalujen aikana iltatuurissa putoili kännipäissään betoniseiniltä pohjalaatalle harjakankitartuntojen ja kottaraisten väliin...
Jussi oli kavereita mittamiehen kanssa ja viikonloppuisikin irroittelivat yhdessä kaupunginhotellissa sekä Penan Saluunassa kultanappiset klubitakit niskassaan,koreat huivit kaulassaan ja ruudulliset upslaakiset ja leveäpunttiset ruutuhousut sekä mokkalouferit jalassaan.
Siihen aikaan jopa rakennusmiehet olivat tyylikkäitä pikapermanenttikutreissaan ja pulisongeissaan kuin liverpoolilainen telakkatyömiehestä kansainvälseksi kultakurkuksi noussut Tom Jones!
Mittamiesapulaisen työrupeaman päätteeksi Jussin kaveruus mittarinkin kanssa päättyi pyydellessään toistamiseen melkein vuoden kaveriansa palauttamaan lainaamansa Beatlesien Abbey Road-LP-albumin.
Kovan kinumisen perästä mittari palautti levyn täysin kierona säilytettyään sitä ikkunalaudalla auringonpaisteessa.
Abbey Roadin levyurista tällä säilytysmenetelmällä oli tullut A Long and Winding Road.

Abbey Road
Lontoossa on  kaksi Abbey Roadia,yksi alkuperäinen albumissa kuvattu Cityssä ja toinen Newham Boroughin Westhamissä.mihin jopa
japanilaiset turistit erehdyksissään tulevat filmaamaan Abbey Roadin rautatieaseman kylttiä.

Jussilla oli takanaan kihlojen purkaminen säkyläläisen ja taistolaisen opiskelijaneitosen kanssa Turussa,vaikka lujasti oli uskonut poliittisten risuraja-aitojen jo kaatuneen rakkauden huumassa tytön kovapohjaisella laverisängyllä.
Sinisilmäisyydessään hän odotteli morsiantaan kesäisin tämän vuokrayksiössä Puutarhakadulla takaisin töistä keskiyön aikoihin Ikituurista,missä tämä oli tarjoilijattarena.
Kaikesta huolimatta onneksi opiskelijatarjolijattaren painamisesta ei tullut nappulaa,kuten niihin aikaan naurettiin kapakoissa siihen aikaan.
Yleensä morsiantarjoilijatar saapui aamutunneilla rättiväsyneenä ja jalkojaan valittaen kotiin,Jussin jo nukahdettua levottomaan puudutukseen algerialaisen punaviinipullon laaduttamana.
Punkkuhan oli silloin hyvin suosittu vasemmistolaisopiskelijoiden juoma,vaikkei Jussilla ollut patamustan porvarin poikana omasta mielestään mitään puoluetaustaa.

1970-luvun miesasu

1970-luvun alku oli tuonut suomirockin.ja nuoriso alkoi kulkemaan leveäpunttisissa farkuissa. Iltaisin katseltiin kahta televisiokanavaa..Yliopistonuoret taas samettijakuissa sekä berioshkahuiveissa kuuntelivat partisaanilauluja ja keskustelivat kuumeisesti politiikasta. Kesällä tytöt pukeutuivat mikrohousuihin ja paksupohjakenkiin- sekä saappaisiin,,jotkut urheat jopa hiostaviin lakkanailonpusakoihin,hipit taasen  mokkasiin hapsuliiveihin. Naishiusmuotiin tulivat pompadourikampaukset,minkälaisessa kuontalossa Johanna Raunio valittiin Miss Suomeksi.
60-luvun harmaudesta oltiin siirrytty psykedeelisiin kirkkaisiin väreihin,vaikka tavallinen kansa kulki töihin harmaana pomppamassana.
Tavallinen nuoriso kuunteli radiosta ja c-kaseteilta Frediä,Irwiniä sekä Marion Rungia.
Kapakoiden levyautomaatista kuultiin Erkki Junkkarista,"matalaa matkaviheltäjää" ja Ruusuja hopeamaljasta.Tango samoin soi suomalaismelankoolisena sykkeenä  tanssipaikoilla pariutumismuotona.
Ulkolaisia hittejä soiteltiin samoin levyautomaateissa ja mankkareissa.
Suosituimpia hittejä olivat:
Simon & Garfunkelin Bridge Over the Troubled Water
Engelbert Humperdinkin Raindrops Keep Falling on My Head
Diana Rossin Ain't No Mountain Enough
Jackson Fiven ABC ja I'll Be There
Christien Yellow River
Carpentersien We've Only Just Begun
Joe Cockerin Cry Me a River
Geoge Harrisonin My Sweet Lord
Beatlesien Let It Be
Tom Jonesin I Who have Nothing
Santanan Evil Way

Kohtalokas ilta Saluunassa
------------------------------------------


Penan Saluuna
70-luvun vaihteessa
Lokakuisena lauantai-iltana Jussi suihkuntuoreena istumassa Penan Saluunan seinänpuoleisessa pöydässä kaveriporukassa nauttimassa Lahden nelosta..Porukassa taisi olla Salmin Repe,Tarkkasen Pena ja Vähäsillan veljekset ja joku pikaistujakin,koska yleensä illan mittaan sakki jakautui kabinetin puolelle pienempiin ryhmiin. Jussi tuoksui Old Spicelle,mitä hän oli lotrauttanut hieman enemmän maskuliinisuutensa korostamiseksi sivellessään huulipartaansa,mikä muodin mukana oli kasvanut alasroikkuviksi ohjaustangoiksi. Pöytään tuuli kylmää talvi-ilmaa käytävästä vähän väliä saluunan portsarin Lähtisen Penan availlessa paksua puupanelotua ulko-ovea,kehoittaessaan sisääntulijoita tervetulleiksi protolausellaan "Teretulemast,teretulemast!" Käytävässä samoin kilisi pajatso vessanovien paukkeessa,uroiden kourulla ähkiessä peränykäyksissä vetoketjujen kiinnivedossa "Kyllon kumm ku yhrest Karjalast saa kusta kuus pottuu kusikouruun!?"
Karvalakkipuolella öristiin sakeassa tupakansavussa tynnyrituoleilla Rockolan toistamiseen kilahtaessa kolikoita Pettäjän tien jälleensoittoon..
Baaritiskin takana hintihtävä Asser bongaili kassakonetta ruskeassa minipermanentissaan,ravintolanomistaja Koskisen Penan kulkiessa baarin klaffiovissa ruskea kirjekuori seteleitä pullistaen harmaan teryleenipuvun povitaskussa.
Jussin porukka näytti vaihtuvan tasaiseen tahtiin kaverusparien vaihtaessa kabinetin puolelle Marlboro-askeineen,joidenkin helssatessa Lähtisen Penaa ovella panemalla portierin avoimeen kouraan taskunpohjakolikoita,Penan toivotellessa "Teretulemast uurelleen!" Lauantai-illan alkumetrit lähtivät "Penasta",jatkumalla Kaupunginhotelliin ja sieltä uuteen KOP:in talon Rikalaan,mitä Jussikin oli ollut rakentamassa vuosina 1968-69. Jussi Hallbergin Torstenin kanssa kuuluivat Penan vakioasiakkaisiin jo vuoden 1968 avajaisista lähtien.
Torsten ei kylläkään ollut nyt mukana porukassa,koska tällä ei yleensä ollut tarpeeksi varaa keskeytettyään lukion eikä koskaan edes tienestiksi päätynyt suorittavaan työhön hienohelmana ja varakkaan eläinlääkärin poikana. Torsten sai kyllä monasti papaltaan lainaksi valkoisen Favorit-kupla-Volvon,millä hän Jussin kanssa  Jose Felicianon Rain-biisin soidessa Clarion-kasettisoittimesta vuoden 1970 kesän juhannuksena ajoivat Hangon Silversandiin. Siellä Torsten leirintäalueella kohtasi entisen tyttökaverinsa Acen,joka vielä oli tähän lemmessä.
Jussi sai silloin nukkua teltan ulkopuolella,kaverinsa lämmitellessä vanhaa suhdettaan,omien sanojensa mukaan vastahakoisesti. Acen rintsikatkin roikkuivat ulkona telttanarussa.

Karjalasta kajahtaa...
Juhart 2012

Jussi katsoi saluunan käytävään,mihin ovenavauksessa sisään oli astunut kolmipäinen ja nahkasaappainen naisjoukko. Ensisilmäyksellä hän ei tuntenut naisia,jotka hyvinkin voisivat olla ulkopaikkakuntalaisia,Lähtisen Penan autellessa höveliäänä näiltä talvitakkeja ja karvalakkeja narikkaan. Tyttöjen hävitessä naistenvessan puolelle tupeeramaan käsiveskoineen,Jussi ei sen enempää näkemisestään ollut moksiskaan,sytyttämällä kertakäyttösytkärillään huulipartansa alle uuden Marlboron.
Keskustelussa kavereiden kanssa naureskeltiin Vanhan valtausta,Salmin Repen mennessä karvalakkipuolelle pistämään kolikoita levyautomaattiin,mistä alkoi kuulumaan Beatlesien Let It Be-biisiä,kolpakkoukkojen mölistessä perään,että "tankon sen piräs tunkee yässä"..
Repe huusi perään "Let It Bleed"!
Naistenvessan oven auetessa naiskolmikko astui salin puolelle naistarjoilijan prikka kädessä yrittäessä etsiä vapaita tuoleja.
Jussin ja hänen kavereiden pöydästä oli juuri vapautunut kolme tuolia,Tarkkasen Penan ja Vähäsillan veljesten muutettua kabinetin puolelle.
Vieruspöydästä pitkin silmäyksin lohkaistiin:
--Komei naissii!

jatkuu...

Ei kommentteja: