1964 Teuvo Kavasto ostamassa Bluebird-fliittiä D-Autosta |
Liike sijaitsi Kirkkokadun ja Helsingintien kulmaan rakennetussa liikehuoneistokompleksissa,jossa myöhemmin kävin melko usein Helsingintien puolisessa Penan Saluunassa,jonka avajaiset pidettiin v.1968.Minua ja Hallbergin Torstenia Pena piti ensimmäisinä kanta-asiakkaina.
D-Auton omistajan oli kitulalainen Murto,jonka pojan Oskun tunsin melko hyvin.
Datsuneista en silloin liioin välittänut jenkkiautokuumeessani ja niitä Bluebirdejä eli Luupäitä näytti menevän hyvin kaupaksi,kun Kavaston autovuokraamokin osti kokonaisen fliitin D-Autosta.
Dodgeja kylläkään eli niitä Darteja ei kuitenkaan ilmestynyt edes kaupungin taksikopeille,mutta maalaspirsseiksi niitä taisi mennä muutama..
Myöhemmin D-Auto muutti Vilhonkadulle uuteen Virtasen Moottorin toimitaloon ja vanhan D-auton paikalle Kirkkokadun kulmaan muutti Instrumentarium myymään rillejä...
1962 Datsun 312 Pickup |
Ensimmäinen näkemäni japanilainen auto kotikaupungin kadulla oli 1962-mallinen Datsun Bluebird 312,minkä vanhentuneiden kuosien sisällä kävi Austin A40 Somersetin kansiventtiilinen A-sarjan 1.2L (1189cc)-moottori.
Somersetiahan 50-luvulla valmistettiin lisenssillä Japanissa ja valmistuksen vaihtuessa uuteen Cambridgeen v.1954 Japanin Austineihin asennettiin uudet B-sarjan 1.5L-moottorit.
Vielä 80-luvulla minun 1976 Datsun 100A:ssani hyrräsi samaan Austinin A-sarjaan pohjautuva pieni kansiventtiilikone.Ostin sen silloiselle vaimolleni osotoskassiautoksi saudiansioillani,mutta hän onnistui romuttamaan sen ohitustien risteyksessä korjauskelvottomaksi.
Liikenteessä näin vielä 70-luvulla,muistaakseni paikallisen Gulf-huoltamon jokapaikanautona "Luupään" eli Bluebird 312 pick-up-mallin.
Bluebirdistä alkoi japanilaisten autojen maihinnousu Suomeen.Uuteen Bluebirdiin pohjautuvia pickupeja ei taidettu tuoda maahan lainkaan.
1973 Datsun Pickup |
pomolleni Polanteelle,jonka kerrostalotyömaalla opiskelujen ohella Inkerinkadulla sekoittelin kuraa laattavaluihin..
Se n.1973 Datsun pickup oli jenkkimäisen pickupin näköinen kutistetussa koossa keskisinisenä ja Polanteen pitikin liukua sillä näyteajoissa useaankin kertaan kaupungin pääkaduilla...
V.1980 lokakuussa lensin Luftwaffella (Lufthansa) Frankfurtista Dhahraniin,Saudi Arabiaan aloittamaan uutta uraputkea erämaavedenpuhdistamourakassa.
Siellä Jubailin arolla opin tuntemaan enemmän japanilaisia automerkkejä kuin kotimaassa,koska usealla projektimiehellä oli mielessään hankkia itselleen vientiauto Suomeen.
Enimmäkseen urkumiesten ostolistalla oli Mercedes-Benz W123-mallit,mutta yksi innokas kävi ostamassa Dammamista itselleen upouuden Datsun 280Z-sportin.
Kotikaupungissani yhdellä kaverillani Jännärin Mikolla oli 70-lukuinen 240Z..ja ainoa sellainen niillä kulmilla.
Pääsin kerran saudiurakkakaverini kyytiin arosantatielle 280Z:n kyytiin,mutten pitänyt sen matalasta kulusta ja kaikesta pellin kolinasta..Jostain syystä se ei ollut mieleiseni ostovaihtoehto...
Jubailin rantakaupungissa nuorten saudimiesten mieluisimpana katukruisailuautona oli Nissan Laurel 2.4..yleensä valkoinen väriltään.Niitä tapasi aina ohittelemassa pikiteillä takapuskurissa kiinni.
Uudella compoundillame Arabian lahden rannalla Waikiki Beachin motellissa näin useasti aidan ulkpuolella taatelipalmulehdossa pari Laurelia,jonka ikkunoista nuoret huivipäämiehet ampuivat ilmakivääreillä pikkulintuja huvikseen .
1981 Nissan Laurel HC31 HT |
Luovimista erämaassa-kirjoituksessa kuvasin tapausta näin:
Motellin eksoottinen nimi oli vain vesivanariipaisu oikean Pearl Cityn Waikiki Beachin rantavedessä.
Jubailin biitsiä ympäröi kanaverkkoinen rauta-aita.
Viikonloppuisin eurooppalaiset ja amerikkalaiset perheet loikoilivat rannalla taikka surffailivat lahdella.
Aivan rantavedessä aidan toisella puolella arabinuorukaiset tölläilivät kaulaan ulottuvassa vedessä lepotuoleilla suulista ottavia bikinipukuisia jenkkirouvia,jolloin omituista vaahtoa ilmestyi polttomeduusojen kanssa vedenpintaan,arabinuorten vatkatessa ympärileikattuja libidovektorejaan uimahousujensa uumanauhojen alta.
Tällä tavoin paikallinen arabinuoriso pääsi omin käsin onnelaan.
1985 Nissan Cedric 430 HT |
Olimme silloin aliurakoimassa sähkö- ja ilmastointitöitä Jeddan Kansalliskaartin stadionilla,jonne myöhemmin Ittifadkin pääsi potkimaan palloa..
1966 Dewey Boulevard.Manila.Vasemmalla Datsun Bluebird jenkkiautojen seurassa |
1968 Nissan Cedric Special Six Japanissa. Koriltaan sama kuin 200 |
Universal Motors oli tuonut Datsuneita maahan jo 60-luvun puolivälistä,jolloin Datsun Bluebird oli yksi suosituista taksimalleista Toyopet Tiaran ja Coronan rinnalla. 1980-luvulla ne olivat jo ruostuneet pois suolaisessa Kiinanmeren ja Tyynenmeren ilmastossa.
Universal Motors alkoi myös tuomaan maahan v.1968 nelisylinteristä Nissan Cedric 200 mallia kilpaillakseen Filippiineillä kokoamiensa MB W123-mallien kanssa halvemmassa kategoriassa.,,ja joka vastasi Suomessakin tunnettua Datsun 2000-mallia.
1972 Datsun 180B Hardtop Coupe |
90-luvulla japanilaisten SUV-mallien tullessa suosituiksi Manilan varakkaampien keskuudessa ,Toyota Land Cruiser ja Nissan Patrol edustivat citymaasturien huippuluokkaa.
Vaimoni setä senaattori ja kenraali Rodolfo Biazon omisti ison neliovisen Nissan Patrol Safarin,johon hän sai mahtumaan 4 turvamiestä ajaessaan Manilassaa privaattireissuillaan.
1990 Nissan Patrol Safari |
Uncle Rudy tervehti minua ja etupihalla istuvia sukulaisia istuutumalla nauttimaan pullon kylmää San Miguel Pale Pilseniä kylmälaukusta,Utelin häneltä,missä mahdollisesti silloinen kapinaeversti ja Uncle Rudyn sotilasakatemian aikainen oppilas Gringo Honasan mahtoi piileskellä.
1986 Ruusuvallankumous.Gringo kapinaupseeriensa keskellä |
2000-luku. Senaattori Gringo Honasan |
Uncle Rudy lausahti minulle:
--He is hiding in the Hills..
Minä:
--Which Hills,Sir?
Uncle Rudy:
--Greenhills!
Greenhills oli Manilan rikkaiden yksi asuinalue...
Toisen kerran Uncle Rudy saapui Nissan Patrol Safarilla taloomme Molave Parkissa vaimon isän Papa Anteron hautajaisiin.
Papa Anteron nuorempi veli Uncle Martin poikineen olivat
myös saapuneet Baguio Citystä Papan hautajaisiin ja näyttivät olevan hyvässä vauhdissa tyhjentämässä autotallin lattialle kasatuista San Miguel-kaljakoreista mallasjuomaa kurkkuihinsa.
Geraldinen setä Uncle Rudyn eli kenraali ja senaattori Rodolfo Biazonin saavuttua isolla Nissan Patrol Safarillaan turvamiesten seuraamina surutaloon,toinen Uncle Martinin pojista humalassa kävi esittelemässä itsensä suvun korkealle senaattorisedälle provinssienglannillaan:
--I am the son of the brother of the DEAD!
(Uncle Rudy oli silloin istuva senaattori ja entinen Filippiinien puolustusvoimien komentaja.Hänen äitinsä oli Geraldinen äidin Catalinan sisko)
Uncle Rudy,senaattori Rodolfo Biazon |
.....
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti