lauantai 12. heinäkuuta 2014

Jeddan Sitikasta Riyadhin Magnumiin.Vanhan roddarin muistelmia..


Yanbun vanhaa kaupunginosaa ja
vanha ca.1965 Plymouthin raato

Jubaililaisten Eldojen ja urakoiden jäätyä taakseni aromuistoiksi mä olin päätynyt aliurakoitsijan projektiostajaksi Punaisen meren rannalle Yanbuun,sitten Riyadhiin ja Jeddaan ostopäälliköksi.
Sitten uraputkeni katkaisi pohjoisirlantilainen finskifirman uusi toimitusjohtaja Kettusen Jussi eli John Fox riideltyäni tämän dikatuurisesta johtotavasta.
Se oli kahden Jussin kipakkaa sanasotaa ja vasta v.1991 tulin kokemaan oikeata sotaa Saddam Hussainin Scudien liidellessä harhaillen Kuvaitista Riyadhiin.
--If Mr. Lukkarinen disagrees with my company policies..he is writing his ticket home!
John kerran yhdessä sadoista memoistaan oli skrivannut minulle..ja päädyin etsimään uutta terveellisempää työpaikkaa.
Olin parisen vuotta aiemmin eronnut Bicolin Nancystänikin ja saanut tämän Riyadhissa asuvalta isobroidilta uhkaus- ja tapposoittoja konttoriini viestein "Finish the Finnish!"
Koin eläväni vaarallista aikaa muuten niin rauhallisessa erämaakuningaskunnassa, korttelimoskeijan kutsuessa kasettinauhalta compoundin naapurin minareetin kaiuttimesta uskovaisia aamurukouksiin töihin lähtiessäni uudella firman grafiitinharmaalla Volvo 760:llä... ja joskus punaisella Opel Senatorilla.Elämä tuntui joltakin modernin kuluttajayhteiskunnan ja binladenilaisen fundamentalistisen kyläyhteisön fuusiolta.

1984 Yanbun pertokemiallisen
laitoksen
 urakka.
Pappa Itkonen ja salolainen
 Malaskan
 Eikka sekä Mazda 929
Onnella olin saanut osto-ja finanssipäällikön paikan Riyadhista suomalaiselta betonitehdasurakoitsijalta ja asetuin uuden filipinasairaanhoiturirouvani kanssa kuningaskunnan pääkaupunkiin,ensin Betonbau Kochin tehdascompoundille Dammamin tien varteen ja lopulta keskikaupungin Sulemaniyahin kaupunginosan Finncampille.
1984 Citroen BX16 eikä TRS..kuitenkin
 samanvärinen
kuin mulla.TRS:sä oli pleksilasinen
 tummennettu
vartti-ikkuna takaoven perässä.
Olin vinksahtanut v.1984 ostamaan vaaleanmetallinvihreän Citroen BX 16 TRS:n,joka sattui olemaan elämäni eka uusi auto..ja ehkä viimeinenkin.Sillä sai mukavaa kaasunestejousituskyytiä Jeddaa vuosittain rankaisevissa tulvissa,jolloin ajoin tai oikeastaan navigoin joeksi muuttunutta Cornichen rantabulevardia pitkin saviselle kansalliskaartin stadionin työmaasaitille Al Hamran keskikaupunkitoimistostani. Sitikan sain nostettua kaasunestejousituksella yläasentoon amfiibioautoksi ,muiden saudikuskien sukellellessa Capriceilla ja Cressidoillaan umpisukkeloon uudessa joenuomassa.
Yhtenä aamuna startatessani BX:ää Al Hamran villan edessä saitille menossa se syttyi konehuoneesta palamaan Weber-kaasarin vuodosta kuumassa ilmassa..Sain sammutettua tulen  pienellä autopalosammuttimella.Sitikan lasikuituiseen konepeittoon palo aiheutti jalkapallon kokoisen reiän. Vakuutuskorvauksen todistukseksi jouduin juoksemaan läheiselle paloasemalle,missä jouduin herättämään koko askaripalokunnan aamusiestalta. Paloauton lopulta tullessa sirrat vinkuen palopaikalle tuli oli jo sammunut,joskin auto savutti. Urheat palopojat kuitenkin halusivat näyttää sammutustaitojaan kelaamalla paloruuttaletkun auki.Kaikesta huolimatta pruutasta ei tullut pisaraakaan sammutusvettä,koska letku sattui olemaan litassa paloauton paripyörän alla. Kun letku saatiin pienellä pakituksella vapaaksi,koko Sitikka täyttyi vedestä kuin uppoava Titanic.
Lopputuloksena vesivahingot tulivat suuremmiksi kuin palovahingot.
Mieleeni tuli eräs tapaus Jubailista,missä kerran työmaasaitille mennessäni firman Passatilla pysähdyin katsomaan sähkömuuntajapaloa kadun varrella.Palopaikalle oli saapunut paikallista mieshameväkeä pussaillemaan toisiaan poskille.."Ahlan wa Sahlan"-tervehdyksin,kun kadun vastapuolella sijaitsevalla paloasemalla tehtiin hälytys. Pari amerikkalaista ja kirkuvan vihreätä jenkki-Mack-paloautoa sirrat vinkuen joutui ajamaan pitkän kadun päähän tekemään U-käännöksen korkean keskijakajan takia.
Palopaikalle saavuttuaan palopojat ryhtyivät sammuttamaan sähkömuuntajapaloa vedellä,mutta kaikkien onneksi paloautojen tankeissa ei ollut tippaakaan vettä...muuten olisi tullut vainaita.
Palo oli sammunut aivan itsestään,jolloin  mieshameväki huivejaan olkapäille viskaillen ja toistensa poskille pussaten poistuivat paikalta valkoisilla Cadillaceilla,Jubailin äkkirikkaiden peruslimoilla.

Viedessäni BX:n Jeddan Citroen-korjaamolle paikattavaksi lähelle Mekan tien vartta ajoin paikallisten merkkiautoliikkeiden ohi ja joissa myytiin kaikkia erikoisia autoja Renault Fuegosta,Aston Martin Lagondan ja Bentleyn sekä Rollsien kautta Back to the Futuren DLC:n lokinsiipisiin DeLoreaneihin.
Ne rosterinväriset DeLoreanit olivat silloin alennusmyynnissä heikon kysynnän takia ja olisin saanut yhden sellaisen näyteikkunasta yhdellä kuukausiliksallani alleni. Saudiostajat eivät kai tykänneet DeLoreanin astmaisen pienestä Ford Granadan V6-moottorista,vaan jostain isosta Chryslerin V8-hemimötikästä.
Nyt olen katumassa DeLoreanin ostopäätöksestä luopumisestani,koska niitä saa huutaa täällä Lontoon autohuutokaupoissa yli 20.000:een puntaan.

1978 Dodge Magnum XE
Riyadhissa mulle syttyi jälleen jenkkiautovimma ja kävin Dammamin tien varressa tsiikaamassa vähän käytettyjä ja uudempia pikku-Eldoradoja,joidenka kulmikkaammat muodot ja vinyylillä topatut katot kiehtoivat,joskin sen V8-dieseleitä piti kaihtaa.Cadillacilla oltiin keksitty sellainen kahdeksikko,jonka sai kulkemaan nelosella ja kuutosella sekä kahdeksikolla napinpainalluksella ja joka syntyessään oltiin todettu sudeksi.Eldon sisarmallia ja britti-Daimlerin takapäätä matkivaa Sevilleä samoin ihailin autosukilla,mutta jokin sisäinen ääni käski olla kajoamatta niihin. Tänään Lontoossa niitä saa 1000:n punnan hintaan liian tuoreina Caddyinä.
Betonbau Kochin betonitehtaan konttorille tuli käymään yksi YIT:n betonitehtaan suomalainen asentaja kuparinvärisellä 1978 Dodge Magnum XE:llä,jota kaveri oli käyttänyt työmaasaittiautonaan.Magnumi oli kauttaaltaan betonipölyssä ja kurassa sisältä ja ulkoa ja sen koneena kävi vielä melko siloisesti Chryslerin 360-kuutiotuumainen veekahdeksikko. Piruuttaan utelin Dodgen hintaa,jolloin asentaja pyysi siitä 500 rialia.
Ostin hetken hurmassani sen paikalta.
Magnum keittämässä
Riyadhin Bathan sukilla
Juhart 1995
Magnumista puuttui jopa maski enkä löytänyt edes Al Kharjin monihehtaariselta autokalmistolta vastaavaa.
Yhden betonitehtaan joensuulaisen mursuviiksisen autoasentajan kanssa kävimme irroittamassa konepuulin peltivaraston takaa loppuunajetusta ja koneettomasta 1978 Pontiac Bonnevillesta kromatun muovimaskin,jonka rautasahalla pätkimällä sain mahtumaan Magnumin tyhjään suuaukkoon.
Ristin uuden kustomini paikalla Dodge Magnumville XE:ksi.
Joku voisi pilkata mua merkkiraiskauksesta,mutta mulle oli tärkeämpää saada Magnum liikenteeseen ja ajamaan takatukka hulmuten sillä kaksiosainen ja tummatintitty Targa Top takaluukkuun piiloitettuna kuin jollain Hollywood Boulevardilla.
Kovan T-Cut -puunauksen ja sisustan tiskauksen perästä tyytyväisenä Magnumin jatketusta elämästä pidin sitä käyttöautonani aivan työsopimukseni loppuu asti,jolloin myin sen 5000:lla rialille yhdelle kanadalaiselle aliurakoitsijan pomolle Mr. Lambertille.
BX Sitikka lensi Saudian Jumbolla Frankfurt am Mainiin,josta kävin poimimassa sen kentän rahtiterminaalista samalla viikolla toisella Saudian lennolla.
Saksalainen tullimies kysäisi virnuillen aluksi RR-logoisia autonavaimia sormissaan heilutellen yhden valkoisen Saudista tulleen Rollsin edessä oliko tämä mun autoni..
Tänään olisin pikkuvilpistä voinut olla yhden Rollsin omistajakin.
--Hasta la Bye-Bye!
Kehaisi yksi itävaltalaissyntyinen muskelinäyttelijä ja Kalifornian kuvernööri.

1960 Cadillac
Ibn Mansi Auto,Jeddah

Ei kommentteja: